Ympäristöministeriö julkaisi muistion jätteeksi luokittelun päättymistä koskevasta tapauskohtaisesta päätöksenteosta

Muistio on tarkoitettu toiminnanharjoittajille jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien arviointiperusteiden laatimista varten. Sen tarkoituksena on ”selventää tulkintaa tapauskohtaista jätteeksi luokituksen päättymistä koskevasta arvioinnista ja päätöksentekomenettelystä”.

Jätteestä arvokkaaksi raaka-aineeksi

Aineen tai esineen jätteeksi luokittelun päättyminen on keskeinen osa kiertotaloutta. Kun jäte on kierrätyksen tai muun hyödyntämistoimen seurauksena lakannut olemasta jätettä, siihen ei enää sovelleta jätelain (646/2011) säännöksiä.

Jätelain mukaan jäte on aine tai esine, jonka sen haltija poistaa, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Komission mukaan kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. Kierrätyksen avulla pyritään löytämään käyttötarkoituksia jo syntyneelle jätteelle.

Jätelain 5 §:n mukaan aine tai esine ei ole enää jätettä, kun

  • se on läpikäynyt hyödyntämistoimen;
  • sillä on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti;
  • sillä on markkinat tai kysyntää;
  • se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen; ja
  • sen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Jätteen hyödyntämisellä tarkoitetaan toimintaa, jossa jäte käytetään hyödyksi raaka-aineena tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä. Kun ainetta ei enää luokitella jätteeksi, sitä voidaan käyttää raaka-aineena tuotannossa tai tuotteena soveltuvassa käyttötarkoituksessa siten, että sen käytöstä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Muistio tukena jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien arviointiperusteiden laatimista varten

Eräiden jätteiden osalta on annettu EU-asetuksia End-of-Waste -menettelystä, eli jätteeksi luokittelun päättymisestä. Esimerkiksi eräille romumetalleille (rauta-, teräs- ja alumiiniromu, ml. alumiiniseosromu), kupariromulle ja lasimurskalle on annettu EU-asetuksia.

Jos jätettä koskevaa säädöstä ei ole annettu, jätteeksi luokittelun päättyminen voidaan ratkaista tapauskohtaisella menettelyllä. Muistio täydentää tältä osin ympäristöministeriön aiempaa tulkintaa jäteluonteen määrittelystä, jota on käsitelty ympäristöministeriön muistiossa 19.12.2014 ”Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia”.

Nyt julkaistun uuden muistion mukaan jätteeksi luokittelun päättymistä koskevan arvioinnin kannalta merkityksellisiä seikkoja ovat ainakin

  • hyödyntämistoimessa syötteenä käytettävät jätteet, niiden laatua ja ominaisuuksia koskevine tietoineen;
  • hyödyntämistoimen kuvaus;
  • hyödyntämistoimen läpikäyneen materiaalin laatua koskevat tiedot;
  • materiaalin soveltuvuus suunniteltuun käyttötarkoitukseen ja mahdolliset käyttörajoitukset sekä materiaalin markkinat ja kysyntä;
  • omavalvonta ja laadunvarmistus;
  • REACH-rekisteröintivelvoitteiden ja tuotelainsäädännön vaatimusten täyttyminen;
  • materiaalin suunnitellusta käytöstä aiheutuvien terveys- ja ympäristöriskien; ja kokonaisarviointi.

Muistiossa on ohjeita näiden merkityksellisten seikkojen oikeanlaiseen arviointiin ja esittämiseen. Liitteessä 1 on tarkistuslista, jota toiminnanharjoittajat voivat käyttää apuna laatiessaan arviointiperusteita tapauskohtaista päätöksentekoa varten.

Lue lisää

Muistio on luettavissa täällä: Jätteeksi luokittelun päättymistä koskeva tapauskohtainen päätöksenteko (pdf). Lisäksi jäteluokituksen arvioinnissa voi käyttää apuna jätelain tulkintaohjeita: Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia. 19.12.2014 (pdf).