23 helmikuun, 2024

Päästöt kuriin taloudellisin keinoin - Uusi päästökauppalaki ja hiilirajamekanismiasetus

Päästökauppa on EU:n keskeisin politiikkatoimi päästövähennysten toteuttamiseksi. Uudella päästökauppalailla toteutetaan kansallisesti EU:n päästökauppadirektiivin uudistusta. Hiilirajamekanismi toimeenpannaan EU-päästökauppajärjestelmästä erillisenä, mutta rinnakkaisena järjestelmänä. Mistä näissä järjestelmissä on kysymys ja mitä vaatimuksia nämä asettavat toiminnanharjoittajille?

Päästökauppa tarkoittaa EU:n käytössä olevaa järjestelmää, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset sekä yhtiöt ovat velvollisia hankkimaan erityisiä päästöoikeuksia. Päästöoikeuksilla kompensoidaan tuotettuja haitallisia päästöjä. Laitokset ja yritykset voivat käydä keskenään kauppaa näillä päästöoikeuksilla, sillä päästöoikeuksia on markkinoilla rajallinen määrä. EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitteena on ohjata päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti ja vähentää ilmaston lämpenemistä. Päästökaupan piiriin ovat kuuluneet suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen (ETA-alue) sisäinen lentoliikenne. Uusi päästökauppalaki (1270/2023) tuli voimaan 1.1.2024 ja lailla kumottiin aikaisempi päästökauppalaki (311/2011).

Hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) on uudenlainen EU-politiikan väline, jolla pyritään ehkäisemään hiilivuotoa eli päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle. Hiilirajamekanismia sovelletaan EU:n ulkopuolelta tuotaviin CBAM-tavaroihin, joita ovat esimerkiksi tietyt rauta- ja terästuotteet, lannoitteet, alumiini- ja sementtituotteet sekä vety ja sähkö. Hiilirajamekanismiasetus (EU 2023/956) on tullut voimaan 17.5.2023.

Kaipaatko apua organisaatiotasi koskevan sääntelyn tunnistamiseen ja vaatimusten täyttymisen arviointiin? Tutustu Linnunmaa Lexin legal compliance -palveluun ja varaa maksuton palveluesittely.

Päästökauppalain soveltamisalan muutokset

1. Laitokset

Päästökauppalain soveltamisalaa on laajennettu suhteessa aiempaan sääntelyyn.
Jätteen polttolaitokset sisällytettiin päästökaupan soveltamisalaan päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevien velvoitteiden osalta. Jätteen polttolaitosten toiminnanharjoittajien tulee jatkossa laatia tarkkailusuunnitelma laitoksen päästöjen tarkkailujen pohjaksi ja hakea suunnitelmalle Energiaviraston hyväksyntä. Toiminnanharjoittajan velvollisuutena on tarkkailla päästöjä suunnitelman mukaisesti ja raportoida päästöt vuosittain. Päästöselvityksen todentaminen kuuluu myös toiminnanharjoittajan vastuulle. Jätteen polttolaitokselle ei tarvitse hakea päästökauppalupaa ja päästöoikeuksien palautusvelvollisuuteen liittyvät toimet eivät koske niitä.

Päästökaupan soveltamisalaa muutetaan vuodesta 2026 alkaen siten, että laitokset, joiden vuosien 2019-2023 keskimääräisistä päästöistä yli 95 % syntyy kestävän biomassan poltosta, rajataan soveltamisalan ulkopuolelle. 31.12.2025 asti soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu laitokset, jotka käyttävät yksinomaan biomassaa poltossa.

Päästökauppalakia sovelletaan jatkossa lain soveltamisalaan kuuluviin toimintoihin riippumatta, aiheutuuko siitä päästöjä vai ei. Aikaisemman päästökauppalain mukaan päästökauppaa sovellettiin vain toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Tämä tarkoittaa, että jatkossa päästökauppaan voi kuulua myös täysin päästöttömiä tuotantomuotoja, kuten uusiutuvan vedyn tuotanto.

Aikaisempi päästökauppalaki edellytti, että laitoksen teho ja lain soveltamisalaan kuuluminen määritettiin laitoksen nimellisen kokonaislämpötehon kautta. Jatkossa kokonaisteho määritetään laitoksen polttoainetehon kautta. Muutoksella yhtenäistettiin tehon laskentasääntö päästökauppadirektiivin kanssa. Muutos selkeyttää ja yksinkertaistaa päästökaupan toimeenpanoa laitoksissa, koska polttoainetehon määrittäminen on selkeämmin laskettavissa kaikille polttoa harjoittaville yksiköille.

Laitoksille maksutta myönnettävien päästöoikeuksien jakoperusteissa huomioidaan jatkossa hiilirajamekanismin käyttöönotto ja sen myötä ilmaisjakoa lasketaan asteittain vuodesta 2026 alkaen hiilirajamekanismin piirissä oleville tuotteille EU:n alueella. Päästöoikeuksien ilmaisjaon myöntämisen ehtoja kiristetään vuodesta 2026 alkaen.

Jatkossa toiminnanharjoittajan tulee osoittaa toteuttaneensa energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimia saadakseen maksutta myönnettävät päästöoikeudet täysimääräisesti.

2. Meriliikenne

Lain soveltamisala laajentui kattamaan myös meriliikenteen, joka liitettiin 1.1.2024 alkaen asteittain osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää. Lakia sovelletaan meriliikenteen osalta aluksiin, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5 000, ja niiden päästöjen osalta, jotka aiheutuvat matkoista matkustajien ja rahdin kaupalliseen kuljettamiseen sekä tällaisten alusten satamassa olon aikana. Offshore-alukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5 000 tulevat päästökaupan piiriin vuoden 2027 alusta lähtien.

Lain soveltamisalaan kuuluvat alusten hiilidioksidipäästöt. Vuoden 2026 alusta soveltamisalaan kuuluvat myös metaani- ja dityppioksidipäästöt. Meriliikenteessä velvoite palauttaa päästöoikeuksia kohdentuu laivayhtiölle — laivayhtiöllä tarkoitetaan aluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, joka on ottanut vastuun aluksen toiminnasta ja kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön noudattamisesta.

Päästökauppaa sovelletaan täysimääräisesti päästöihin, jotka syntyvät niiden matkoista tai satamassa olosta jäsenvaltioissa sekä 50 prosenttiin päästöistä, jotka syntyvät matkoista, jotka alkavat tai päättyvät jäsenvaltion ulkopuoliseen valtioon.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi soveltaa direktiivin mukaista saaripoikkeusta Manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin.

3. Lentoliikenne

Lentoliikenteeseen jo sovellettavaa päästökauppaa tehostettiin 1.1.2024 alkaen. Päästökauppadirektiivin muutosten mukaisesti päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevat velvoitteet laajentuvat vuoden 2025 alusta lähtien myös muiden päästöjen kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksiin. Muilla päästöillä kuin hiilidioksidipäästöillä tarkoitetaan typen ja rikin oksideja, pienhiukkaspäästöjä sekä vesihöyryä.

Maksutta jaettavat päästöoikeudet poistetaan asteittain vuoteen 2026 mennessä. Päästöoikeuksien kokonaismäärää myös vähennetään. Päästökauppaan lisätään uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön tukimekanismi, jonka tarkoituksena on lisätä kestävämpien lentopolttoaineiden käyttöä ja päästövähennyksiä kaventamalla fossiilisen ja uusiutuvan polttoaineen hintaeroa.

Hiilirajamekanismin asettamat uudet velvoitteet — ketä ne koskevat?

Hiilirajamekanismin tavoitteena on tehostaa hiilivuodon ehkäisyä ja edistää kansainvälistä hiilen hinnoittelua. EU:ssa on pyritty aikaisemmin ehkäisemään hiilivuotoa päästöoikeuksien ilmaisjaon kautta hiilivuodolle alttiilla sektoreilla osana EU:n päästökauppajärjestelmää. Tästä luovutaan asteittain hiilirajamekanismin alaisilla sektoreilla mekanismin käyttöönoton myötä vuodesta 2026 alkaen.

Hiilirajamekanismiasetuksen velvoitteet koskevat kaikkia, jotka tuovat maahan CBAM-tavaroita. Maahantuonnilla tarkoitetaan mitä tahansa tuontia EU:n ulkopuolelta EU:hun. Hiilirajamekanismin piiriin kuuluvien tuotteiden maahantuojat (yritykset ja yksityishenkilöt) velvoitetaan ilmoittamaan tuontinsa ja niistä aiheutuneet päästöt kansalliselle viranomaiselle. Suomessa hiilirajamekanismin toimintaa ja velvoitteiden toteutumista valvoo Tulli.

Hiilirajamekanismin soveltamisalaan kuuluvat CBAM-tavarat ovat:

tietyt rauta- ja terästavarat sekä näistä tavaroista valmistetut tavarat, esimerkiksi ruuvit ja mutterit
rautamalmi
tietyt lannoitteet
tietyt alumiinitavarat
tietyt sementtitavarat
tietyt kemikaalit
sähkö

Hiilirajamekanismin käyttöönotto on kaksivaiheinen. Nyt ensimmäisessä vaiheessa 1.10.2023-31.12.2025 hiilirajamekanismin piiriin kuuluvien tuontituotteiden maahantuojilla on velvollisuus raportoida tiedot tuotteen päästöistä sekä suorien että epäsuorien päästöjen osalta. Maahantuojat ovat vastuussa päästötietojen hankkimisesta sekä alkuperämaassa mahdollisesti maksetusta hiilen hinnasta. Raportointi tehdään neljännesvuosittain ja raportointivelvollisuuden laiminlyönnistä on seuraamuksena virhemaksu. Maahantuojien tuli toimittaa ensimmäinen CBAM-raportti 31.1.2024 mennessä.

Maahantuojan tulee selvittää, onko tuontitavara hiilirajamekanismiasetuksen soveltamisalaan kuuluva CBAM-tavara. Lisäksi maahantuojan tulee varmistaa, että kaikki siirtymäajan raportteihin tarvittavat tiedot saadaan tavaran valmistajalta tai myyjältä. Raportissa tulee antaa seuraavat tiedot: tuontitavaran määrä, tavaran suorat ja epäsuorat päästöt, mahdollinen alkuperämaassa maksettu hiilen hinta ja siitä saadut kompensaatiot. Maahantuojan kannattaa valmistautua siirtymäajan jälkeiseen aikaan ja hankkia CBAM-ilmoittajan lupa jo vuoden 2025 aikana.

Vuonna 2026 alkaa käyttöönoton toinen vaihe, jolloin hiilirajamekanismin mukaista maksua kerätään. Maahantuojan on hankittava maksullisia päästötodistuksia eli CBAM-todistuksia. Todistuksia tarvitaan tavaroiden valmistuksessa syntyneitä päästöjä vastaava määrä. Lisäksi maahantuojan tulee vuosittain raportoida hiilirajamekanismin alainen tuonti, tuotteisiin sitoutuneet päästöt, mahdollinen alkuperämaassa maksettu hiilen hinta ja tiedot tarvittavien CBAM-todistusten määrästä.

Kaipaatko apua organisaatiotasi koskevan sääntelyn tunnistamiseen ja vaatimusten täyttymisen arviointiin? Tutustu Linnunmaa Lexin legal compliance -palveluun ja varaa maksuton palveluesittely.