Muutoksessa mukana – Missä EU:n vastuullisuussääntelyssä mennään?
Yritysvastuu ja sitä koskettava lainsäädäntö puhuttavat – syystäkin. Mutta miten pysyä mukana säädöshankkeiden virrassa ja selvittää, mitkä direktiivit on jo saatettu noudatettaviksi laeiksi ja mitä toimia vasta suunnitellaan? Kokosimme avuksesi keskeisimmät vastuullisuuteen liittyvät EU-hankkeet ja avasimme niiden aikataulua.
Vaatimukset yritysten vastuulliselle toiminnalle kasvavat entisestään, sillä vastuullisuussääntely laajentaa EU-lainsäädännön kohdejoukkoa suurista ja keskisuurista yrityksistä hiljalleen myös pk-yritysten suuntaan. Suunnitteilla oleva sääntely myös tiukentaa monia lainsäädännön vaatimuksia entisestään.
Vastuullisuussääntely perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön, joten sen seuraamiseksi on hyvä kerrata EU:n eri säädöstyyppien eroavaisuudet. EU-asetukset ovat suoraan Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä ja niiden vaatimuksia tulee noudattaa heti, myös yritystasolla.
Direktiivit sen sijaan ohjaavat kansallista lainvalmistelua ja niiden velvoitteet tulevat yrityksissä noudatettavaksi sääntelyksi vasta kotimaisten lakimuutosten voimaantulon jälkeen. Noudatettava vaatimus voi lopulta olla myös direktiivin minimivaatimusta tiukempi tai laajempi. Seuraamalla direktiivejä yritys voi kuitenkin ennakoida tarvittavia compliance-toiminnan muutoksia.
Joskus jo voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä täsmennetään delegoiduilla asetuksilla. Ne ovat oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, jotka täydentävät tai muuttavat alkuperäisen säädöksen osia. Delegoiduilla säädöksillä onkin usein vaikutusta erityisesti toimialakohtaisiin sääntelyvaatimuksiin.
Voimassaolevaa ja velvoittavaa EU:n vastuullisuussääntelyä
Seuraavat kokonaisuudet ovat jo Suomessa voimassaolevaa ja kansallisesti velvoittavaa sääntelyä, jota yritysten on noudatettava vähintään annettujen siirtymäaikojen puitteissa.
Kestävyysraportointia ja ilmoittajansuojaa koskevan sääntelyn sekä sen keskeiset vaatimukset löydät Linnunmaa Lexin legal compliance -palvelusta. Sen avulla organisaatiosi vastuuhenkilöiden on helppo arvioida ja dokumentoida oman toimintanne vaatimuksenmukaisuutta. Jos legal compliance -palvelumme ei vielä ole käytössäsi, ota yhteyttä ja pyydä tarjous tai esittely.
Kestävyysraportointi
Kestävyysraportointivelvoitteet ovat voimassa porrastetusti vuodesta 2024 alkaen.
Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) pantiin Suomessa täytäntöön kansallisilla lakimuutoksilla kirjanpitolakiin (1336/1997), tilintarkastuslakiin (1141/2015), osakeyhtiölakiin (624/2006) ja kaupparekisterilakiin (564/2013). Raportoinnin sisältö on määritelty tarkemmin kirjanpitolain 7 luvussa sekä kestävyysraportointistandardeilla (European Sustainability Reportin Standards, ESRS). Muutokset tulivat voimaan 31.12.2023.
Vaatimukset koskevat suuryrityksiä, pörssilistattuja pienyrityksiä ja pörssilistattuja keskikokoisia yrityksiä. Kestävyysraportointivelvoitteen alkua yrityksissä on porrastettu ajallisesti vuosille 2024–2026. Alkuvaiheessa raportointivaatimukset koskevat keskimäärin 500 työntekijää työllistäviä suuryrityksiä ja suurkonsernien emoyrityksiä sekä samankokoisia osuuskuntia.
EU-taksonomia
Ympäristötavoitteita koskevaa delegoitua asetusta sovelletaan vuodesta 2024 alkaen.
EU-taksonomiaa eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää koskeva asetus (EU) 2020/852 hyväksyttiin 18.6.2020. Sen jälkeen asetusta on täsmennetty ja täydennetty delegoiduilla asetuksilla ilmastosta ja ympäristöstä. Viimeisin delegoitu asetus (EU) 2023/2486, jossa annetaan arviointikriteerit vesivarojen kestävälle käytölle, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle, kiertotalouteen siirtymiselle ja luonnon monimuotoisuuden tukemiselle, velvoittaa 1.1.2024 alkaen.
Luokittelujärjestelmän perusteella on mahdollista arvioida, mitkä yritysten taloudelliset toimet ovat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä. Taksonomia asetus edellyttää yli 500 henkilön pörssiyrityksiltä sekä pankeilta ja sijoittajilta ilmastovaikutusten raportointia – tiedot sisällytetään osaksi yrityksen kestävyysraporttia. Taksonomia voi tulla vastaan myös esimerkiksi yrityksen hakiessa rahoitusta investoinneilleen.
Ilmoittajansuojelu
Sisäinen ilmoituskanava tuli ottaa käyttöön yli 50 henkeä työllistävissä organisaatioissa viimeistään 17.12.2023.
Whistleblower-direktiivi saatettiin Suomessa kansallisesti voimaan uudella ilmoittajansuojelulailla (1171/2022). Ilmoittajansuojelulaki velvoittaa kaikki yli 50 työntekijää työllistävät yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiot sekä valtion virastot perustamaan sisäisen ilmoituskanavan.
Lain tarkoituksena on suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat rikkomuksista tai väärinkäytöksistä ilmoittajansuojelulaissa erikseen määritellyillä aloilla. Ilmoituksia voidaan tehdä esimerkiksi ympäristönsuojeluun tai elintarviketurvallisuuteen liittyvien lakisääteisten vaatimusten puutteellisesta noudattamisesta yrityksessä.
Uusi laki tuli voimaan jo vuoden 2023 alusta ja sisäisen ilmoituskananvan perustamiselle annettu siirtymäaika päättyi 17.12.2023. Ilmoituskanavien tulisi siis olla jo käytössä ja täyttää ilmoitusmenettelylle asetetut vaatimukset.
Valmista, mutta ei vielä velvoittavaa EU:n vastuullisuussääntelyä
Seuraavien lainsäädäntöhankkeiden valmistelu EU-tasolla on päättynyt ja hankkeet on virallisesti hyväksytty. Vaatimusten noudattaminen yrityksissä alkaa vuoden parin sisällä, mutta niiden asettamia velvoitteita ei tarvitse täyttää vielä.
Direktiivit tulevat osaksi kansallista säätelyä Suomessa erikseen säädettävillä tai muutettavilla laeilla. Tiedon kansallisesta sääntelystä ja avun sen keskeisten vaatimusten tunnistamiseen sekä oman toimintasi vaatimustenmukaisuuden arviointiin saat Linnunmaa Lexin legal compliance -palvelusta. Jos se ei vielä ole käytössäsi, ota yhteyttä ja pyydä tarjous tai esittely.
Sukupuolten tasapuolinen edustus hallituksissa
Pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä annettu direktiivi (EU) 2022/2381 on hyväksytty vuonna 2022.
Kansallinen lainvalmistelu on jo aloitettu ja direktiivin mukaisten lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 28.12.2024. Pörssiyhtiöille on kuitenkin annettu siirtymäaikaa tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä asetetut vaatimukset tulee täyttää 30.6.2026 mennessä.
Palkka-avoimuus
Palkka-avoimuusdirektiivi (EU) 2023/970 hyväksyttiin keväällä 2023 ja se odottaakin nyt kansallisen lainvalmisteluprosessin käynnistymistä. Kansallisten lakimuutosten tulee olla valmiina viimeistään keväällä 2026. Uusia työnantajavaatimuksia täytyy noudattaa vasta kansallisten lakimuutosten voimaantulon jälkeen.
Direktiivin tarkoitus on vahvistaa naisten ja miesten välisen samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista. Direktiivin mukaiset vaatimukset koskevat kaikenkokoisia työnantajia yksityisellä ja julkisella sektorilla. Erillinen palkkaraportointivaatimus koskettaa kuitenkin ainoastaan työnantajia, jotka työllistävät 100 henkilöä tai enemmän.
Valmisteilla olevaa EU:n vastuullisuussääntelyä
Seuraavat lainsäädäntöhankkeet ovat valmisteilla tai odottavat vielä virallista hyväksyntää EU-tasolla. Vaatimusten noudattamisen voidaan olettaa alkavan 2–5 vuoden sisällä. Hankkeiden etenemistä on syytä seurata aktiivisesti.
Seurannassa sinua auttaa Linnunmaa Lexin legal compliance -palvelu. Jos se ei vielä ole käytössäsi, ota yhteyttä ja pyydä tarjous tai esittely.
Yritysvastuulaki
EU:n yritysvastuulakinakin tunnettu direktiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD) asettaa yrityksille uusia velvollisuuksia ehkäistä ja kantaa vastuuta arvoketjunsa haitallisista vastuullisuusvaikutuksista ympäristön, ihmisten ja hallinnon saralla. Direktiivi velvoittaa yritykset asianmukaisen huolellisuusvelvoitteen (due diligence) prosessien luomiseen, joiden kautta voidaan seurata, vähentää ja estää haitallisia seuraamuksia arvoketjuissa.
Velvoitteiden piiriin kuuluvat yhtiöt, joissa on yli 500 työntekijää ja joiden globaali liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa. Myös tietyillä riskisektoreilla toimivat yli 250 henkilön yritykset, jotka tekevät yli 40 miljoonan euron liikevaihtoa, kuuluvat sääntelyn piiriin, jos vähintään puolet liikevaihdosta tulee joltain riskitoimialaksi määritellyltä toimialalta, Direktiivin sisällöstä saavutettiin alustava yhteisymmärrys joulukuussa 2023. Parlamentin ja neuvoston on vielä virallisesti hyväksyttävä direktiivi. Sen jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi kansallisesti voimaan. Yritysten noudatettavaksi velvoitteet tulevat aikaisintaan vuonna 2026.
Viherpesukielto
Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivissä kielletään perusteettomat ympäristöväitteet ja muut harhaanjohtavat tuotetiedot sekä sallitaan vain hyväksyttyihin sertifiointijärjestelmiin perustuvat tai viranomaisten laatimat kestävyysmerkinnät. Artikkelin kirjoitushetkellä uudistus odottaa vielä EU:n neuvoston hyväksyntää, jonka jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa siirtää uudistuksen sisältö kansalliseen lainsäädäntöön.
Toinen, nimenomaisia ympäristöväitteitä koskevaksi koskeva direktiiviehdotus vaatii yrityksiä perustelemaan ympäristöväitteensä tieteelliseen näyttöön perustuen. Direktiivi koskee yleisväittämien sijaan nimenomaisia väittämiä, kuten hiilidioksidikompensoitu toimitus. Direktiivi täsmentää ympäristömarkkinoinnin pelisääntöjä ja täydentää edellä mainittua direktiiviehdotusta. Ehdotuksen käsittely on kirjoitushetkellä vielä käynnissä ja päätöksiä on odotettavissa alkuvuodesta 2024.
Pakkaus- ja pakkausjäteasetus
Asetuksen tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää rajoittamalla tarpeetonta pakkaamista, edistää kiertotaloutta pakkausten osalta kustannustehokkaasti sekä edistää uudelleenkäytettäviä ja -täytettäviä pakkausratkaisuja. Asetusta sovelletaan kaikkiin pakkauksiin käytetystä materiaalista riippumatta sekä kaikkiin pakkausjätteisiin niiden syntypaikasta riippumatta. Asetusta sovelletaan 18 kuukauden kuluttua sen voimaan tulosta.
Artikkelin kirjoitushetkellä EU:n neuvosto ja parlamentti neuvottelevat lainsäädännön lopullisesta muodosta. Neuvoston ja parlamentin on vielä hyväksyttävä virallisesti neuvottelujen tulokset. Lopullinen asetus on tulossa näillä näkymin keväällä 2024.
Ekosuunnitteluasetus
Uusi asetus laajentaa voimassa olevan ekosuunnitteludirektiivin soveltamisalaa tuotteiden osalta ja asettaa niille uudenlaisia vaatimuksia. Asetuksen päätavoitteena on vähentää tuotteiden elinkaaren aikana syntyviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, jolloin tuotteen ympäristövaikutukset on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, sitä sovelletaan kaikkiin fyysisiin tavaroihin, jotka saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön – myös komponentteihin ja välituotteisiin. EU:n toimielinten on hyväksyttävä asetusehdotus ennen kuin asetus voi tulla voimaan.
Alustatyödirektiivi
Uuden direktiivin tarkoitus on asettaa yhtenäiset kriteerit sille, ovatko alustayhtiöille keikkatöitä tekevät ihmiset yrittäjiä vai palkkatyöläisiä. Tammikuun 2024 alussa jäsenmaat hylkäsivät jo saavutetun kompromissin sääntelyn sisällöstä ja neuvottelut avattiin uudelleen. Jos uuteen kompromissiin päästään, direktiivi tulee sen virallisen hyväksymisen jälkeen jäsenmaiden täytäntöönpantavaksi.
Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontikielto
Uuden asetuksen tavoitteena on kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden myynti ja tarjoaminen EU:n markkinoilla. Myös niiden vienti EU:n ulkopuolelle halutaan kieltää. Asetuksen vaatimukset koskevat kaikenkokoisia yrityksiä ja kaikkia EU-maissa valmistettuja ja EU-maihin tuotuja tuotteita. Komission ehdotus ei kuitenkaan vielä ole edennyt neuvottelujen alkuvaihetta pidemmälle, joten muutoksia asetusehdotukseen voi tulla vielä muutoksia ennen kuin se hyväksytään.
EU:n 55-valmiuspaketti
EU-maat ovat sitoutuneet vähentämään nettokasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoneutraaliutta tavoitellaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoite näkyy myös lainsäädännön muutoksina esimerkiksi päästökauppaa, ilmansuojelua, energiaa, kiertotaloutta ja biodiversiteettiä koskevassa sääntelyssä.
Sektorikohtaista sääntelyä kannattaakin seurata varsin aktiivisesti, sillä tällä kentällä tapahtuu jatkuvasti. Esimerkiksi uusi päästökauppalaki (1270/2023) tuli voimaan 1.1.2024. Muutoksia tehtiin viime vuonna myös CBAM- ja LULUCF-asetuksiin. Sen sijaan uusia sääntöjä ja muutoksia valmistellaan edelleen esimerkiksi energia-alan metaanipäästöjen vähentämiseksi sekä energiatehokkuuslakiin ja kestävyyslakiin.
Emmi Muhonen
Vastuullisuuspäällikkö
+358 44 491 5248
emmi.muhonen(at)linnunmaalex.fi
Kaipaatko sinä apua uuden vastuullisuussääntelyn vaatimusten hahmottamisessa, oman toimintasi vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa ja vastuullisuussääntelyn muutosten seurannassa?
Linnunmaa Lexin ESG legal compliance -palvelu auttaa sinua kokonaisuuden ja yksittäisten vaatimusten hallinnassa. Palvelumme on jo yli 500 yrityksen ja muun toimijan käytössä osana jatkuvaa vastuullisuus- ja compliance -työtä.
Ota yhteyttä Emmiin tai pyydä esittely, niin kerromme lisää!
