Uusi lainsäädäntö yhtenäistää yritysten kestävyysraportoinnin

Direktiivin kansallisessa toimeenpanossa ja raportoinnin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

1. Soveltamisala
Kestävyysraportointivelvoite koskee ensivaiheessa suuryritystä sekä pientä tai keskisuurta pörssilistattua yritystä. Koska tiedonantovelvoitteet halutaan pitää toimintamuodosta riippumattomina, kansallisesti sääntely on ehdotettu ulottumaan osakeyhtiön ja muun tilinpäätösdirektiivin tarkoittaman oikeushenkilön ohella myös vastaavan kokoiseen osuuskuntaan. Myös eläkekassat ja -säätiöt halutaan tuoda kestävyysraportointivelvoitteiden piiriin.

2. Yhtenäiset raportointistandardit
Komissio yhtenäistää raportoinnin määrittelemällä tietosisältöä koskevat vaatimukset omalla asetuksellaan. Asetuksenmukaisista raportointistandardeista ei voi poiketa kansallisesti, vaan ne ovat pakottavaa sääntelyä. Asetusluonnos ESRS-standardeista (European Sustainability Reporting Standards) julkaistiin kesäkuussa 2023.

On tärkeä huomata, että yrityksen aiemmin käyttämät raportointistandardit (kuten GRI) eivät välttämättä täysin täsmää ESRS:n vaatimusten kanssa. ESRS-raportoinnin ohjenuorana toimii kaksoisolennaisuuden (double materiality) käsite, jolloin huomioon on otettava sekä yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan että yhteiskunnan vaikutukset yritykseen. ESRS:n mukaan kaikki raportoitavat indikaattorit ovat olennaisia ja analyysi tehdään kaikilla tasoilla.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi huomattavasti laajempaa tai kattavampaa raportointia tavoitteista, vaikutuksista ja toimenpiteistä, kuin yritys on aiemmin tehnyt. Pienyritykselle ja keskikokoiselle yritykselle annetaan kuitenkin mahdollisuus esittää kestävyysraportti tiivistettynä siinä kattavuudessa ja muodossa kuin raportointistandardi sen sallii.

3. Kestävyystietojen todenperäisyyden varmentaminen
Jatkossa kestävyystietojen todenperäisyys on annettava aina riippumattoman tahon varmennettavaksi. Kestävyysraportti on osa yrityksen toimintakertomusta, joka liitetään yrityksen taloudellista tulosta koskevaan tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen tavoin kestävyysraportti varmennetaan ulkopuolisen tilintarkastajan antamalla lausunnolla. Siinä missä tilinpäätöstiedoilta edellytetään kohtuullista varmuutta, kestävyysraportin tietojen esittäminen alhaisemmalla rajoitetun varmuuden tasolla riittää.

4. Sähköinen raportointimuoto ja raportin saatavuus
Jatkossa yritykset velvoitetaan sähköiseen raportointiin ja toimintakertomuksen digitaaliseen rekisteröimiseen. Käytännössä yrityksen on siis laadittava toimintakertomus ja siihen liittyvä kestävyysraportti XHTML-muodossa. Toistaiseksi tilinpäätöstietojen digitaalinen toimittaminen on pörssiyhtiöille listaamattomia yrityksiä tutumpaa. Rekisteri-ilmoitusten digitalisoituminen on kuitenkin yleisesti kestävyysraportointia laajempi suuntaus.

Mahdollisimman vaivattoman tiedonsaannin varmistamiseksi yritykset velvoitetaan pitämään kestävyysraportin käsittävä toimintakertomus sekä toimintakertomukseen liittyvä tilinpäätös saatavilla verkkosivuillaan. Tietojen tulee olla saatavilla niin luettavana versiona kuin digitiedostona.

5. Konsernitasolla ja keskusyhteisössä raportointi
Direktiivi ulottaa kestävyysraportointivelvoitteen konsernitasolle. Koko konsernia koskevassa kestävyysraportoinnissa tulevat esitettäviksi vastaavat seikat kuin yksittäisen yrityksen omassa erillisraportoinnissa. Kansallisesti myös osuuskunnille annetaan mahdollisuus laatia kestävyysraportti keskitetysti vastaavalla tavalla kuin konsernirakenteessa toimivissa osakeyhtiöryhmissä.

6. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Vastuu kestävyysraportoinnista kuuluu kollektiivisesti yrityksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle – vastuu on samanlainen kuin tilinpäätöstietojen kohdalla.