Linnunmaa Lexin Emmi Muhonen Tilisanomissa: Sairausajan palkanmaksu – mitä koodit kertovat?
Sairaudet kuuluvat elämään. Sairauspoissaoloja, saati niiden kestoa, ei voi aina ennakoida. Työnantajan velvollisuudet kuitenkin säilyvät, vaikka työntekijä olisi estynyt tekemästä työtään. Minkälaiset tekijät sitten vaikuttavat sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen? Entä mihin diagnoosia tarvitaan tai miten sairauslomatodistusta tulisi käsitellä?
Artikkeli on julkaistu Tilisanomat-lehdessä 4/2023 ja Tilisanomien verkkosivuilla.
Pääsäännön mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, vaikka sairastunut työntekijä olisi työkyvytön. Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 §:n mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Lain mukaan sairausajalta maksetaan täysi palkka sairastumispäiväksi osuneelta työpäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä.
Hallitusohjelmassa esitetyt työntekijän omavastuupäivät voivat tuoda muutoksia sairausajan palkanmaksun kestoon, jos lakimuutokset hyväksytään. Tässä artikkelissa käsitellään sairausajan palkanmaksua julkaisuhetkellä voimassa olevan lainsäädännön näkökulmasta.
Sairausajan palkka on lähtökohtaisesti sama kuin työntekijälle muutoinkin maksettava palkka.
Työehtosopimuksissa asiasta on kuitenkin voitu sopia toisin. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu lakia pidemmästä tai muutoin lainsäädännöstä poikkeavasta palkanmaksusta työntekijän sairastuessa. Sairauslomatapauksissa onkin hyvä tarkistaa alalla noudatettavan työehtosopimuksen määräykset. Myös työsopimukseen on voitu kirjata työntekijälle lainsäädäntöä edullisempia ehtoja.
On kuitenkin eräitä poikkeuksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijälle maksettavaan palkkaan tai jopa vapauttaa työnantajan palkanmaksusta.
Artikkelissa havainnollistetaan työnantajan palkanmaksuvelvoitetta työntekijän työkyvyttömyysajalta erilaisissa esimerkkitapauksissa. Tarkastelu on tehty yleisellä tasolla.
Lääkärintodistus ja diagnoosi – mihin kiinnittää huomiota?
Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen sairauspoissaoloaan varten. Sairauspoissaolon syy on kuitenkin ilmoitettu ainoastaan koodimerkinnällä. Kuuluuko poissaolo työnantajan korvausvastuuseen?
Pelkkä lääkärintodistus ei vielä velvoita työnantajaa palkanmaksuun, vaan työkyvyttömyyden syyn tulee olla tiedossa.
Laki velvoittaa sairausajan palkanmaksuun, jos työntekijä ei kykene suoriutumaan työtehtävistään sairauden tai tapaturman takia. Lain näkökulmasta sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä perusflunssa vai mielenterveyteen tai tuki- ja liikuntaelimiin liittyvä sairaus. Jos lääkäri on todennut työntekijän sairauden perusteella työkyvyttömäksi, ei työnantajalle jää juuri valinnanvaraa. Toisaalta palkanmaksuun ei voida velvoittaa, jos työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta tai tapaturmasta, vaikka lääkärintodistus antaisi perustellun syyn jäädä kotiin toipumaan.
WHO:n vahvistamat ICD-10-koodit on luotu erilaisten sairauksien, vammojen, oireiden ja muiden terveysongelmien luokittelemiseksi. Nimekekoodit on annettu yli 12 000 sairaudelle ja tautiluokitusta käytetään yleisesti muun muassa kuvaamaan sairautta diagnoosimerkintöjä tehtäessä.
Jos työkyvyttömyyden syy ei selviä pelkällä koodimerkinnällä tai sen syystä herää epäilys, työntekijältä kannattaa pyytää lisäselvitystä sairauspoissaolon ja palkanmaksun perusteeksi. Automaattista vapaudu palkanmaksusta -korttia tai muita suoraan koodistoon liittyviä peukalosääntöjä ei lain nojalla voi kuitenkaan perustella.
Esimerkiksi mielenterveysongelmiin liittyvät F-koodit ovat pääosin sairauskoodeja. Myös elämäntilanteen hallintaan viittaavat Z-koodit voivat oikeuttaa palkalliseen poissaoloon, sillä koodeja käytetään usein myös lisä- tai tukikoodina ilmaisemaan varsinaisen sairauden syytä tai taustaa. Myös työuupumus, joka tuomioistuinkäytännössä on katsottu palkalliseen sairauslomaan oikeuttavaksi tilaksi, koodataan näillä kirjaimilla.
Työntekijä on ilmoittanut jäävänsä sairauslomalle leikkauksen vuoksi ja lääkärintodistuskin löytyy. Onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus?
Työkyvyttömyyden syy voi aiheuttaa kiperiäkin rajanvetotilanteita sen suhteen, kuuluisiko työntekijän poissaolon ajalta maksaa palkkaa vai ei.
Esimerkiksi leikkaus voi johtua yhtä lailla esteettisistä kuin lääketieteellisistäkin syistä. Nenäleikkauksesta tai silmien operoinnista toipuminen ei siten suoraan kerro, kuuluuko leikkauksen toipumisajalta maksaa palkkaa, vaikka työntekijä olisi todettu työkyvyttömäksi ja oikeutettu poissaoloon.
Olennaista on selvittää, onko toimenpiteessä kyse sairauden tai tapaturman hoidosta. Sairauden määrittäminen ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden arvioiminen on syytä jättää lääkärille. Tiedusteluissa on silti suositeltavaa noudattaa erityistä hienotunteisuutta, sillä aihe voi olla työntekijälle henkilökohtaisesti arkaluontoinen.
Jos poissaolon syystä herää epäilys, työntekijältä voidaan pyytää lisäselvitystä sairauspoissaolon ja palkanmaksun perusteeksi. Tarvittaessa todistuksen hankkimista voidaan edellyttää nimenomaan työterveyslääkäriltä.
Työntekijä ilmoittaa, ettei lääkäriaikoja ole saatavilla. Riittääkö terveydenhoitajan lausunto työntekijän työkyvyttömyydestä?
Laki ei edellytä lääkärintodistuksen hankkimista sairauden ja työkyvyttömyyden toteamiseksi. Lain näkökulmasta riittää, jos työntekijän työkyvyttömyys voidaan todeta luotettavasti työnantajan sitä pyytäessä.
Vaatimuksessa voi olla ala- ja tapauskohtaisia eroja. Esimerkiksi useissa työehtosopimuksissa on hyväksytty myös terveydenhoitajan antama lausunto työntekijän tilanteesta. Lisäksi monilla työpaikoilla on sovittu niin kutsutusta omailmoituskäytännöstä. Tällöin lyhyistä, muutaman päivän sairauspoissaoloista riittää työntekijän oma ilmoitus esihenkilölle tai muulle sovitulle yhteyshenkilölle. Työnantajan on tärkeää ohjeistaa omalla työpaikalla sovitut käytännöt; missä tilanteissa poissaolo on mahdollista pelkällä ilmoituksella, kuinka ilmoitus hoidetaan ja milloin työntekijältä edellytetään lääkärillä käyntiä. Omailmoituskäytäntö ei myöskään poista lakisääteistä velvollisuutta järjestää työterveyshuolto.
Epäselvissä tilanteissa on aina suositeltavaa pyytää työntekijää hankkimaan lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys.
Lääkärintodistusta voidaan sen sijaan edellyttää työnantajalle maksettavien vakuutuskorvausten sekä Kelan sairauspäivärahan saamiseksi. Lakisääteinen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus ei kuitenkaan riipu Kelan päätöksestä tai vakuutusyhtiön korvauksista.
Epätyypilliset ja lyhyet työsuhteet – maksetaanko sama palkka?
Kesätyöntekijä ilmoittaa sairastuneensa ennen hänelle merkatun työvuoron alkua. Mikä on työnantajan korvausvelvollisuus?
Työsuhteen kestolla voi olla vaikutusta sairausajalta maksettavan palkan määrään, jos työsuhde on tuore. Työsopimuslain mukaan alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa.
Alakohtaisesti myös palkallisen jakson pituutta on voitu porrastaa työsuhteen keston mukaan. Sairausajan palkka maksetaankin usein lakisääteistä vaatimusta pidemmälle ajalle. Noudatettava palkkajakso kannattaa aina tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Vaihtelevalla työajalla työskentelevä työntekijä ilmoittaa sairastuneensa. Myöhemmin esihenkilö saa tiedon työntekijän työskentelystä toiselle työnantajalle sairasloman vielä kestäessä. Tarvitseeko sairaslomalta maksaa palkkaa?
Laki turvaa myös vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän oikeuden sairausajan palkkaan. Sairausajan palkka maksetaan, jos työntekijän työkyvyttömyys osuu sovitulle työvuorolle tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut työkykyisenä työssä.
Jos työntekijän kanssa on sovittu esimerkiksi vähintään 10 viikkotyötunnista, kuuluu sairausajan palkka maksaa minimituntimäärän mukaisesti, vaikka työvuorolista olisi vasta tekeillä. Lisäksi palkka maksetaan niiltä työvuoroilta, joista työntekijän kanssa on muutoin jo sovittu. Samoin, jos työntekijä on säännönmukaisesti työskennellyt esimerkiksi lauantaisin, mutta on eräänä lauantaina työkyvytön, on työntekijällä lähtökohtaisesti oikeus sairausajan palkkaan tuolta lauantailta. Pelkkä hypoteettinen mahdollisuus työtilaisuudesta ei kuitenkaan lain perustelujen mukaan vielä muodostaa oikeutta sairausajan palkkaan.
Osa-aikaiset työntekijät voivat työskennellä myös useammalle työnantajalle. Jos työntekijän työkykyisyydestä herää epäilys, arvioidaan työkyvyttömyydelle ilmoitettua syytä suhteessa työntekijän tehtäviin. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi raskaisiin fyysisiin töihin, mutta hän voi samanaikaisesti olla työkykyinen kevyeen etänä suoritettavaan toimistotyöhön. Sairausajan palkanmaksun välttämiseksi täytyisi osoittaa, että sairausloman aikaisella työskentelyllä toisen työnantajan palveluksessa olisi ollut haitallisia seurauksia työntekijän työkyvyn palautumisen kannalta.
Tahallisuus työkyvyttömyyden taustalla – vapautus palkanmaksusta?
Työntekijä ajautuu fyysiseen yhteenottoon työtoverinsa kanssa. Tönimisen seurauksena työntekijä jää työkyvyttömänä pois töistä. Kuuluuko sairaslomalta maksaa palkkaa?
Työsopimuslain mukaan työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Oikeuskäytännössä tahallisuutta arvioidaan muun muassa sen perusteella, onko toiminta aktiivista ja tarkoituksellista. Jos henkilön voidaan osoittaa edesauttaneensa tapahtuman kulkua ja siten työkyvyttömyyttään, voidaan sairausajan palkka jättää maksamatta tahallisuuteen vedoten.
Tapauksen tarkastelu pelkästään diagnoosin – työkyvytön tapaturmasta johtuen – kautta voisi velvoittaa työnantajan maksamaan sairausajan palkkaa. Kuitenkin myös työntekijällä on velvollisuuksia eikä vain oikeuksia lainsäädännön nojalla.
Työntekijältä voidaan edellyttää yleistä huolellisuutta ja varovaisuutta, sekä sellaisen toiminnan välttämistä, joka aiheut-taisi vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Työntekijän välinpitämätön toiminta ja esimerkiksi tilanteen lietsonta sanallisesti tai fyysisesti voi siten oikeuttaa työnantajan jättämään sairausajan palkan maksamatta, jos toiminta katsotaan tahalliseksi. Kuvaillussa tilanteessa on olennaista huomioida myös työnantajan toimintalvoite, mikäli työpaikalla esiintyy epäasiallista käytöstä, väkivallan uhkaa tai esimerkiksi kiusaamista.
Työntekijä loukkaantuu vapaa-ajan tapaturmassa juuri kun kesäloma on lopuillaan. Tapaturma on sattunut humalassa. Onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus työntekijän sairausajalta?
Vaikka tahallisuus voi oikeuttaa sairausajan palkan maksamatta jättämiseen, kynnys törkeän huolimattomuuden täyttymiselle on korkealla. Esimerkiksi humalatilaa ei automaattisesti pidetä törkeänä huolimattomuutena.
Palkanmaksuvelvollisuuden arvioimiseksi tuleekin selvittää, onko toiminta ollut tarkoitushakuista ja siten itseaiheutettua. Esimerkiksi portaikossa kaatumisesta aiheutunut työkyvyttömyys on oikeuskäytännössä katsottu tapaturmaksi, jonka perusteella työnantajalla on ollut velvollisuus maksaa palkkaa myös sairausajalta, vaikka työntekijä on tapaturman tapahtumahetkellä ollut selvästi humaltunut. Arviointi onkin tehtävä aina tapauskohtaisena kokonaisarviointina.
Lainsäädännössä ei sen sijaan rajata sairausajan palkan maksuvelvollisuutta pelkästään työajalla sairastumiseen tai sattuneisiin tapaturmiin. Palkanmaksuvelvoitteen edellytykseksi riittää siten työntekijän sairauden tai tapaturman perusteella todettu työkyvyttömyys, jos se ei ole tahallisesti itse aiheutettua.
Sairauslomatodistusten käsittely työpaikalla
Sairauslomatodistuksissa mainitut diagnoosit ovat terveydentilaa koskevia tietoja, jotka on luokiteltu salassa pidettäviksi. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilatietoja vain, jos käsittely on tarpeen sairausajan palkan suorittamiseksi tai perustellun syyn selvittämiseksi työstä poissaololle. Tietoja voidaan käsitellä myös, jos työntekijä itse toivoo työkykynsä selvittämistä niiden perusteella.
Työntekijän terveydentilaan liittyvät tiedot tulee hankkia ensisijaisesti häneltä itseltään. Muualta hankittaviin tietoihin vaaditaan työntekijän kirjallinen lupa. Tämä on hyvä huomioida myös työterveyshuollon kanssa asioitaessa.
Sairauslomatodistuksia palkanmaksussa käsittelevät henkilöt tulee nimetä. Jos nimeäminen ei onnistu, määritellään tehtävät, jotka vaativat terveydentilatietojen käsittelyä. Salassa pidettäviä tietoja käsittelevät henkilöt ovat vaitiolovelvollisia. Sairauspoissaoloon liittyviä tietoja ei saa kertoa, luovuttaa tai muulla tavoin ilmaista muille työntekijöille eikä talon ulkopuolelle. Poissaoloista tiedottamiselle onkin hyvä sopia yhteiset pelisäännöt.
Terveydentilaa koskevat tiedot tulee säilyttää erillään työntekijän muista henkilötiedoista. Terveydentilatietoja ei saa myöskään tallentaa esimerkiksi palkkahallinnon rekistereiden yhteyteen. Tiedot on poistettava välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole enää perustetta. Käsittelyn perustetta ja tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
5 + 1 toimintaohjetta työnantajalle sairausajan palkanmaksuun
1. Arvioi, täyttyykö työntekijän lakisääteinen oikeus sairausajan palkkaan. Pyydä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä. Jos työkyvyttömyys johtuu sairaudesta tai tapaturmasta, sairausajalta maksetaan palkkaa.
2. Tarkista työehtosopimuksen määräykset sairausajan palkasta. Useissa työehtosopimuksissa on määrätty lakia pidemmästä palkanmaksusta työkyvyttömyysajalla. Jakson pituus suhteutetaan usein työsuhteen kestoon.
3. Tarkista työsuhteen kesto. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa työntekijällä on sairausajalla oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
4. Tarkista sovitut minimityötunnit sekä työvuorolistat. Myös vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän oikeus sairausajan palkkaan turvataan laissa. Sovituilta työvuoroilta ja muutoin säännönmukaisilta työtunneilta kuuluu maksaa palkka, myös työntekijän sairastuessa.
5. Selvitä tarvittaessa tahallisuus. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
+ Panosta luottamukseen. Pyri luomaan luottamuksellinen ja avoin ympäristö, jossa työntekijä uskaltaa kertoa huolistaan ja jaksamisestaan. Terveystiedot ovat arkaluonteisia tietoja myös tunnetasolla. Työntekijällä tulee olla oikeus päättää, mitä terveystietoja he jakavat ja kenelle. Työntekijän henkilötietojen ja erityisesti terveystietojen suojan kanssa on hyvä olla tarkkana. Työntekijän kuunteleminen ja ratkaisukeskeinen lähestyminen voivat edesauttaa työhön paluuta ja säästää siten myös sairaslomista aiheutuvia kuluja.
Emmi Muhonen
Vastuullisuuspäällikkö
+358 44 491 5248
emmi.muhonen(at)linnunmaalex.fi
Toimitkö työnantajan edustajana, esihenkilönä tai HR-tehtävissä? Tutustu legal compliance -verkkopalveluumme, jonka avulla hahmotat työnantajatoimintaasi koskevat lakisääteiset sekä työehtosopimuksiin perustuvat vaatimukset helposti ja ajantasaisesti työsi arjessa sekä pitkäjänteisen henkilöstösuunnittelun tukena. Voit ottaa suoraan yhteyttä minuun. Esittelen palveluamme sinulle mielelläni!
