VAK-lain kokonaisuudistuksen tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta

Vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädännön tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vahinkoa ja vaaraa, jota vaarallisten aineiden kuljetus saattaa aiheuttaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. VAK-kuljetusten ja niitä koskevan sääntelyn piiriin kuuluvat muun muassa monet kemikaalien tuotanto- ja varastointilaitosten raaka-aineet ja valmisteet, aerosolit, maalit, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet, vaaralliset jätteet sekä polttonesteet ja kaasut.

Velvollisuus onnettomuuksien ehkäisemiseen ja vahingollisten seurausten vähentämiseen on kaikilla VAK-kuljetustoimiin osallistuvilla toimijoilla. Huolehtimisvelvollisuus koskee laajasti VAK-kuljetutuksen osapuolia aina vaarallisen aineen pakkaajasta lähettäjään, kuljetuksen suorittajaan sekä vastaanottajaan.

VAK-lain kokonaisuudistuksen tausta ja tavoitteet

Aiempi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki (719/1994) on 30 vuotta vanha, ja lain voimaantulon jälkeen VAK-kuljetusten toimintaympäristö ja olosuhteet ovat muuttuneet. Lain kokonaisuudistuksen tavoitteena on poistaa lainsäädäntöä rasittavaa tulkinnanvaraisuutta, puutteellisuuksia sekä saattaa lainsäädäntö johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.
Uusi VAK-laki harmonisoi kaikkien kuljetusmuotojen vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevan sääntelyn yhdeksi kokonaisuudeksi — tie-, rautatie-, alus- ja ilmakuljetusten vaatimuksista säädetään nyt yhtenäisesti.

VAK-kuljetuksia koskevat säädökset saatetaan vastaamaan paremmin perustuslain asettamia vaatimuksia, kun asetuksen tasolla olleita säännöksiä siirretään lain tasolle. Uudessa laissa on myös huomioitu VAK-kuljetuksia koskevat kansainväliset sopimukset ja EU:n lainsäädäntö.
Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevan sääntelyn uudistus jatkuu, uusi VAK-asetus on valmistelussa ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2023.

Yleiset turvallisuusperiaatteet

Vaarallisten aineiden kuljetusten yleisistä turvallisuusperiaatteista säädetään kootusti lain 2 luvussa. Yleiset turvallisuusperiaatteet ovat selvilläolovelvollisuus, huolellisuus- ja varovaisuusvelvollisuus sekä kuljetuskielto.

Periaatteiden tarkoituksena on ohjata kaikkia kuljetuksen osapuolia ja toiminnanharjoittajia toimimaan lain mukaisesti. Periaatteet ilmentävät järjestelmän keskeisimpiä arvoja, tavoitteita ja päämääriä. Yleisiä turvallisuusperiaatteita tarvitaan luomaan yleisempiä toimintasääntöjä turvallisen ja sujuvan vaarallisten aineiden kuljetuksen takaamiseksi.

Lain yleisenä turvallisuusperiaatteena on uusi kaikkea vaarallisten aineiden kuljettamista ohjaava säännös selvilläolovelvollisuudesta. Vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä suorittavilla tulee olla käytettävissään tarvittavat tiedot kuljetettavien ja kuljetusta varten käsiteltävien aineiden vaarallisista ominaisuuksista ja luokituksesta. Lisäksi toiminnanharjoittajan on oltava selvillä eri kuljetusmuotoihin sisältyvien vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien tehtäviensä osalta lain vaatimuksista, voidakseen toimia säädettyjen velvoitteiden mukaisesti.

Nämä velvoitteet koskevat koko kuljetusketjua lähettäjästä vastaanottajaan sekä kaikkien osapuolten kaikkia kuljetusturvallisuuteen vaikuttavia tehtäviä, jotta kaikessa kuljetukseen liittyvässä toiminnassa noudatetaan lain velvollisuuksia ja toteutetaan niistä johtuvat käytännön toimenpiteet.

Vaarallisten aineiden kuljetusten tilapäinen säilytys

VAK-kuljetusten tilapäistä säilyttämistä koskevaa sääntelyä muutettiin. Vaarallisia aineita saa tilapäisesti säilyttää vain paikassa, jossa on sisäinen pelastussuunnitelma. Sisäistä pelastussuunnitelmaa ei kuitenkaan edellytetä lentopaikalta. Sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ennen toiminnan aloittamista ja pelastussuunnitelma on uusittava toiminnan merkittävästi muuttuessa. Sisäisen pelastussuunnitelman laatijan on nimettävä kyseiselle paikalle tilapäisen säilytyksen vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön on tunnettava toiminta tilapäisessä säilytyksessä, sitä koskevat vaatimukset sekä turvallisen toiminnan edellytykset. Sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ja vastuuhenkilö nimettävä viimeistään 18 kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.

Vaatimus sisäisestä pelastussuunnitelmasta perustuu aiemman ja vielä voimassa olevan VAK-lain 12 §:n vaatimukseen satama-alueen ja ratapihan turvallisuusselvityksen sisältämästä sisäisestä pelastussuunnitelmasta. Nyt sisäinen pelastussuunnitelma vaaditaan siis myös muilta tilapäisen säilytyksen paikoilta. Sisäisten pelastussuunnitelmien tarkoituksena on, että onnettomuuden tai vaaratilanteen sattuessa tilapäisen säilytyksen paikalla ja alueella, kaikki asianosaiset tekevät yhteistyötä koordinoidusti ja että onnettomuuden tai vaaratilanteen vaikutukset saadaan rajattua mahdollisimman vähäisiksi.

Vaarallisia aineita saa tilapäisesti säilyttää vain kuljetusmuodon tai kuljetusvälineen vaihtumisen takia tai kun kuljetustapahtuma muuten välttämättä edellyttää tilapäistä säilytystä. Tilapäisen säilytyksen on siis oltava osa kuljetustapahtumaa ja tilapäisessä säilytyksessä on voitava todentaa, mihin kuljetustapahtumaan vaarallinen aine ja sen tilapäinen säilyttäminen kuuluvat.
Tilapäistä säilyttämistä koskevien muutosten tärkeänä lähtökohtana on ollut tilapäisen säilytyksen erottaminen kemikaaliturvallisuuslain tarkoittamasta varastoinnista, joka saattaa edellyttää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) luvan.

Tilapäisestä säilyttämisestä säädetään VAK-lain 6 luvussa, ja myöhemmin vielä tarkemmin lain nojalla annettavassa uudessa VAK-asetuksessa.

Turvallisuusneuvonantajan nimeäminen

Turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuus vastaa aiemman VAK-lain vaatimusta tie- ja rautatiekuljetuksissa. Vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetusta sekä näihin kuljetuksiin liittyvää pakkaamista, lähettämistä tai muuta vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuuteen liittyvää toimintaa harjoittavan on nimettävä yksi tai tarvittaessa useampi turvallisuusneuvonantaja. Turvallisuusneuvonantajaa ei tarvitse nimetä, jos kuljetetaan vain pieniä määriä vaarallista ainetta tai kuljetukset tapahtuvat vain satama-alueella tai lentopaikalla.

Lakiin lisättiin uusi vaatimus ilmoittaa turvallisuusneuvonantajan nimeämisestä Liikenne- ja viestintävirastolle (Traficom). Ilmoitusvelvollisuus on turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisella eli toiminnanharjoittajalla. Traficom tallentaa ja ylläpitää tietoja. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että turvallisuusneuvonantajajärjestelmää käytettäisiin tehokkaammin ja turvallisuusneuvonantajan työtä voitaisiin tukea ja valvoa paremmin.

Seuraamusjärjestelmän uudistus

VAK-lain 23 luvussa säädetään lain noudattamatta jättämisestä määrättävistä seuraamuksista — uusina seuraamuksina luvussa säädetään liikennevirhemaksusta ja seuraamusmaksusta. Rikoslain 44 luvun 13 §:n vaarallisten aineiden kuljetusrikoksen tunnusmerkistö jää rikoslaissa ennalleen. Samoin ympäristön turmelemisesta vaarallisia aineita kuljetettaessa on edelleen kriminalisoitu rikoslain 48 luvun 1–4 §:ssä.

Seuraamusjärjestelmän uusimisen tavoitteena on vastata perustuslaissa säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen asettamia vaatimuksia. Aikaisemman vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain rikkomussäännöksen on todettu olevan ongelmallinen rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta, koska säännöksessä on käytetty avointa eli blanko-sääntelymallia.

Vaarallisten aineiden kuljetusrikkomuksesta määrättävästä liikennevirhemaksusta säädetään lain 141 §:ssä — pykälä sisältää tarkkarajaiset ja täsmälliset rikkomussäännökset. Liikennevirhemaksulla on sanktioitu varsinaisessa kuljetustapahtumassa tapahtuvien rikkomusten lisäksi joitakin kuljetusten vaatimustenmukaisuuden ja säädettyjen velvollisuuksien laiminlyöntejä. Tällaisia velvollisuuksia liittyy ennen kuljetustapahtumaa esimerkiksi asiakirjojen laatimiseen, aineiden luokitteluun, kuljetustapaan, kuljetusvälineeseen ja kuormaamiseen. Myös joitakin välillisesti kuljetusturvallisuuteen liittyviä rikkomuksia on sanktioitu liikennevirhemaksulla, esimerkiksi turvauhkiin varautumisen laiminlyöminen.

Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävän tuotteen markkinavalvonnassa määrättävästä seuraamusmaksusta säädetään lain 142 §:ssä. Uusi hallinnollinen seuraamusmaksu otetaan käyttöön pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien markkinoille saattamista, niiden omistamista tai käyttämistä koskevien velvollisuuksien noudattamiseksi.

Liikennevirhemaksun määrää poliisi, Tulli tai Rajavartiolaitos. Seuraamusmaksun määrää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Säteilyturvakeskus (STUK) omien toimivaltojensa puitteissa.

Linnunmaa Lexin EHS legal compliance -palvelu tarjoaa toimivat työkalut lainsäädännön vaatimusten tunnistamiseen, seuraamiseen ja vaatimusten täyttymisen arviointiin. Tutustu tästä tai ota yhteyttä myyntitiimiimme, niin sovitaan Teams-palaveri!