23 EHS-vastuuhenkilöä – montako teillä on nimetty?
Lainsäädäntö edellyttää yrityksiä nimeämään toiminnan eri osa-alueille vaatimusten täyttymisestä huolehtivan vastuuhenkilön. Toiminnan luonteesta ja laajuudesta riippuen tällaisia vastuuhenkilöitä voi olla kymmeniä. Tiedätkö missä asioissa vastuuhenkilöä edellytetään? Kokosimme alle yleisluontoisen listauksen lain edellyttämistä vastuuhenkilöistä yrityksissä.
Alla on tsekkilista avuksesi EHS (Environment, Health, Safety) -johtamisen vastuuhenkilöiden määrittelyssä eri osa-alueilla. Lista ei ole tyhjentävä eikä se kosketa kaikkia yrityksiä. Vaatimukset eroavat voimakkaasti yrityksen toiminnan ja sen laajuuden mukaan. Tarkista, onko yrityksessänne huomioitu ja nimetty seuraavat vastuuhenkilöt.
YMPÄRISTÖ
- Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen vastuuhenkilö (Ympäristönsuojelulaki (527/2014), 115§)
Kaivostoimintaa harjoittavan yrityksen on nimettävä yrityksen palveluksessa toimiva työntekijä vastuuhenkilöksi suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen jätealueelle. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että kaivannaisjätteen jätealueella toimitaan toimintaperiaateasiakirjan, turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja sisäisen pelastussuunnitelman mukaisesti. - Ympäristönsuojeluvaatimusten sekä henkilöstön pätevyysvaatimusten vastuuhenkilö (Ympäristönsuojelulaki (527/2014), 161§ sekä valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista (766/2016), 2§)
Kylmäalalla toimivan, F-kaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita käyttävän toiminnanharjoittajan on nimettävä yrityksen päätoimisessa palveluksessa oleva työntekijä vastuuhenkilöksi vastaamaan siitä, että toiminnassa noudatetaan säädettyjä ympäristönsuojeluvaatimuksia ja että asennus- ja huoltohenkilöstö täyttää pätevyysvaatimukset. F-kaasuja käytetään mm. jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa, ajoneuvojen ilmastointilaitteista, sammutuslaitteistoissa sekä sähköisissä kytkinlaitteissa ja liuottimissa. - Onnettomuus- ja häiriötilanteiden vastuuhenkilö
(Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), 12§)
Louhinta- tai murskaustoimintaa harjoittavan yrityksen on varauduttava mahdollisiin onnettomuus- ja häiriötilanteisiin sekä ryhdyttävä torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Louhinta- tai murskaustoimintayrityksen on nimettävä onnettomuus- ja häiriötilanteita varten vastuuhenkilö. - Jätteenkäsittelyn vastuuhenkilö
(Jätelaki (646/2011), 141§)
Jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten nimettävä yrityksen palveluksessa toimiva henkilö vastuuhenkilöksi. Jätteenkäsittelyn vastuuhenkilö vastaa em. asioiden asianmukaisesta hallinnasta ja valvonnasta.
RAKENTAMINEN, MAANKÄYTTÖ JA KAIVOKSET
- Asbestipurkutyön vastuuhenkilö
(Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015), 10§)
Asbestipurkutyötä tekevän yrityksen on nimettävä asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtaja. Asbestipurkutyönjohtaja huolehtii asbestipurkutyön tekemisestä turvallisuussuunnitelman mukaisesti. - Kaivosturvallisuuden vastuuhenkilö
(Kaivoslaki (621/2011), 118§)
Kaivostoiminnan harjoittajan on nimettävä yrityksen palveluksessa toimiva pätevä henkilö kaivosturvallisuuden vastuuhenkilöksi, jonka toimipaikkana on asianomainen kaivos. Vastuuhenkilö varmistaa, että kaivoksessa noudatetaan kaivosturvallisuutta koskevia säännöksiä, lupamääräyksiä sekä kaivosturvallisuuden edellyttämiä toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita. - Viikkotarkastuksia ja neljännesvuositarkastuksia tekevät henkilöt
(Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista (1455/2011), 31§)
Kaivostoiminnan harjoittajan, jolla on käytössään nostolaitoksia, on nimettävä viikkotarkastuksia ja neljännesvuositarkastuksia tekevät henkilöt ja huolehdittava siitä, että viikkotarkastukset ja neljännesvuositarkastukset tekee eri henkilö, jos se on tarkastuksen luotettavuuden varmistamiseksi tarpeen. Tarkastuksia tekevillä henkilöillä tulee olla tarvittava mekaaninen ja sähköalan osaaminen. - Räjäytystyön räjäytystyönjohtaja
(Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011), 8§)
Räjäytys- ja louhintatyötä tekevän yrityksen on nimettävä räjäytystyölle räjäytystyön johtaja ennen toiminnan aloittamista. Räjäytystyön johtaja valvoo ja johtaa räjäytystyötä, hyväksyy räjäytyssuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset sekä huolehtii suunnitelman toteuttamisesta.
ENERGIA
- Sähkönjakeluverkonhaltijan vastuuhenkilö
(Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähkönjakeluverkonhaltijan toiminnallisista eriyttämisvaatimuksista (922/2006), 5§)
KTMa sähkönjakeluverkonhaltijan toiminnallisista eriyttämisvaatimuksista koskee sähkömarkkinalain (588/2013) 60 §:ssä tarkoitettua oikeudellisesti eriytettyä sähköverkkotoimintaa harjoittavaa jakeluverkonhaltijaa, jolla on vähintään 50 000 verkon käyttäjää. Verkonhaltijan on nimettävä toimenpideohjelman laatimisesta, täytäntöönpanosta, kehittämisestä ja noudattamisen seurannasta sekä toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen laadinnasta vastaava riippumattoman vastuuhenkilö. - Pakollisen energiakatselmuksen vastuuhenkilö
(Energiatehokkuuslaki (1429/2014), 13§)
Vähintään 250 henkilöä työllistävän tai yli 50 miljoonan vuosiliikevaihtoon ja yli 43 miljoonan euron taseeseen yltävän yrityksen on laadittava energiakatselmus. Se on uusittava vähintään neljän vuoden välein. Yrityksessä on oltava pakollisen energiakatselmuksen vastuuhenkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa, ja joka on rekisteröity energiakatselmusten vastuuhenkilöistä pidettävään rekisteriin. Vastuuhenkilönä voi toimia yrityksen palveluksessa oleva työntekijä.
KEMIKAALIT
- Kemikaalien käytön valvoja
(Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005), 29§ sekä Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), 12§)
Vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan toimijan on nimettävä toiminnassaan vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö huolehtii siitä, että tuotantolaitoksessa toimitaan vaarallisia kemikaaleja koskevien säännösten ja lupaehtojen sekä laadittujen toimintaperiaatteiden ja suunnitelmien mukaisesti. - Kemikaaliputkiston vastuuhenkilö
(Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005), 39§)
Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö putkistolle, jossa siirretään vaarallista kemikaalia tuotantolaitoksen ulkopuolelle. Vastuuhenkilön tulee osoittaa pätevyys Tukesin kokeella. - Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin vastuuhenkilö
(Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005), 61§)
Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö huolehtimaan siitä, että räjähteiden kanssa toimitaan räjähteitä koskevien säännösten ja lupaehtojen sekä laadittujen toimintaperiaatteiden ja suunnitelmien mukaisesti. - Putkiston käytön valvoja
(Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009), 22§)
Toiminnanharjoittajan, joka toiminnassaan käyttää siirto- ja jakeluputkistoa, tankkausasemaa sekä sellaista käyttöputkistoa, johon liittyvien käyttölaitteiden nimellinen polttoaineteho on yhteensä suurempi kuin 1,2 megawattia, on ennen putkiston käyttöönottoa nimettävä putkiston käytöstä vastaava henkilö, eli putkiston käytön valvoja, sekä tarvittaessa hänelle yksi tai useampi sijainen. Käytön valvojan sijainen on nimettävä aina, kun kyseessä on siirto- tai jakeluputkiston käyttö tai kun käyttöputkiston osalta kyseessä on erillinen suuri käyttökohde. Uusi käytön valvoja tai tämän sijainen on nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun käytön valvojan tai hänen sijaisensa jättää toimensa.
TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS
- Ensiapu- ja pelastushenkilöt
(Työturvallisuuslaki (738/2002), 47§)
Työnantajan on nimettävä ensiapu-, palontorjunta- ja pelastustoimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi yksi tai useampi työntekijä, mikäli työntekijöiden lukumäärä, työn luonne ja työolosuhteet sitä edellyttävät. - Laitteiston hoitaja
(Sisäasiainministeriön asetus automaattisista sammutuslaitteistoista (967/TU), 22§)
Automaattiselle sammutuslaitteistolle on nimettävä kunnossapitotöistä huolehtiva laitteiston hoitaja ja hänelle tarvittavat varahenkilöt. Laitteiston hoitajien ajantasaiset yhteystiedot on merkittävä laitteiston kunnossapitopäiväkirjaan sekä ilmoitettava hätäkeskukseen ja kunnan pelastusviranomaiselle. - Sähkötöiden johtaja
(Sähköturvallisuuslaki (1135/2016), 57§)Sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä tai sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä tekevän toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten ennen toiminnan aloittamista sähkötöiden johtaja. Toiminnanharjoittaja saa tehdä sähkötöitä vasta, kun töitä johtajamaan on nimetty sähkötöiden johtaja. Sähkötöiden johtajan tulee olla toiminnanharjoittaja tai tällaista toimintaa harjoittavan palveluksessa. Uusi sähkötöiden johtaja nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittajan nimeämä johtaja vaihtuu tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kuin lyhytaikaisen poissaolon vuoksi.
- Käytön johtaja
(Sähköturvallisuuslaki (1135/2016), 60§)
Sähkölaitteiston haltijan on nimettävä käyttötöitä varten käytön johtaja, mikäli sähkölaitteistoon kuuluu yli 1 000 voltin nimellisjännitteisiä osia (lukuun ottamatta enintään 1 000 voltin nimellisjännitteellä syötettyjä yli 1 000 voltin sähkölaitteita tai niihin verrattavia laitteistoja) tai sähkölaitteiston liittymisteho on yli 1 600 kilovolttiampeeria. Sähkölaitteiston haltijan on nimettävä uusi käytön johtaja kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun käytön johtaja vaihtuu tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kuin lyhytaikaisen poissaolon vuoksi. - Säteilyturvallisuusvastaava
(Säteilylaki (859/2018), 28§)
Toiminnanharjoittajan on nimettävä Säteilyturvakeskuksen myöntämää turvallisuuslupaa edellyttävässä toiminnassa säteilyturvallisuusvastaava ja tarvittaessa hänelle sijainen. Säteilyturvallisuusvastaava huolehtii toiminnanharjoittajan apuna säteilysuojelun toteuttamisesta. - Suuritehoisen laserlaitteiston vastuuhenkilö
(Säteilylaki (859/2018), 168§)
Toiminnanharjoittajalla, joka käyttää suuritehoista laserlaitetta valotehosteena, mainoksessa tai taideteoksessa, ja jos väestö voi oleskella laitteen käyttöpaikalla, jossa lasersäteet kulkevat, on oltava Säteilyturvakeskuksen lupa. Tällaisen toiminnan toiminnanharjoittajan on nimettävä suuritehoisen laserlaitteen käyttöä ja toimintaa varten vastuuhenkilö, joka huolehtii laserlaitteiston asennuksen ja käytön järjestämisestä sekä käytönaikaisen valvonnan järjestämisestä.
KONEET JA LAITTEET
- Painelaitteen käytön valvoja
(Painelaitelaki (1144/2016), 70§)
Painelaitteen omistajan tai haltijan on nimettävä käytön valvoja rekisteröitävän painelaitteen asianmukaista käyttöä ja käytön valvomista varten. Käytön valvoja valvoo painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtii käyttökirjanpidosta, pitää painelaitteen omistajan tai haltijan ajan tasalla painelaitteeseen liittyvistä seikoista sekä varmistaa, että painelaitetta käyttävä henkilökunta on osaavaa. Käytön valvojalle on nimettävä yksi tai useampi käytön varavalvoja. - Hissitöiden johtaja
(Hissiturvallisuuslaki (1134/2016), 41§)
Hissitöitä eli hissin huolto-, korjaus- ja muutostöitä tekevän yrityksen on nimettävä ennen toiminnan aloittamista hissitöiden johtaja. Hissitöiden johtajan tulee olla hissityön harjoittaja tai toiminnanharjoittajan palveluksessa oleva henkilö. Uusi hissitöiden johtaja nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hissitöiden johtaja vaihtuu tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kuin lyhytaikaisen poissaolon vuoksi.
KULJETUS, VAK, AJONEUVOT
- Turvallisuusneuvonantaja
(Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994), 10 c§, Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta (274/2022), 3 § sekä uusi laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 541/2023)
Vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetusta sekä näihin kuljetuksiin liittyvää pakkaamista, kuormaamista tai muuta vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuuteen liittyvää toimintaa harjoittavan toiminnanharjoittajan on nimettävä yksi tai useampi turvallisuusneuvonantaja. Turvallisuusneuvonantaja seuraa ja ohjaa toimintaa sekä selvittää keinoja, joiden avulla vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvät tehtävät suoritetaan mahdollisimman turvallisesti. (719/1994)Uusi VAK-laki 541/2023 tulee voimaan 1.9.2023. Edeltäjänsä tavoin laki velvoittaa toiminnanharjoittajan nimeämään yhden tai tarvittaessa useamman turvallisuusneuvonantajan. Turvallisuusneuvonantajaa ei kuitenkaan tarvitse nimetä, jos kuljetetaan vain pieniä määriä (eli vapaarajan alle kappaletavaran kuljetuksessa jääviä määriä, rajoitettuja määriä, poikkeusmääriä ja muita vähäisempää vaaraa aiheuttavia määriä) vaarallista ainetta tai kuljetukset tapahtuvat vain satama-alueella tai lentopaikalla. Turvallisuusneuvonantajan nimeämisestä on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle.
Uudessa VAK laissa säädetään lisäksi tilapäisen säilytyksen paikasta ja sen sisäisestä pelastussuunnitelmasta. Sisäisen pelastussuunnitelman laatijan on nimettävä vaarallisia aineita tilapäisesti säilyttävälle paikalle tilapäisen säilytyksen vastuuhenkilö.
Oletko sinä vastuussa organisaatiosi ympäristö-, terveys- tai turvallisuusasioista ja niiden vaatimustenmukaisuudesta?
Ota avuksesi Linnunmaa Lexin legal compliance -palvelu, jonka avulla saat helposti haltuusi ajantasaisen tiedon organisaatiotasi koskettavista EHS (Environment, Health, Safety) -lainsäädännön vaatimuksista ja niiden muutoksista. Lisäksi arvioit vaivattomasti vaatimusten täyttymisen verkkopalvelun työkalujen avulla.
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Milla Martin
Lakiasiantuntija
+358 44 736 6633
milla.martin(at)linnunmaalex.fi
