30 tammikuun, 2023

Ekologinen kompensaatio – uusi keino luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja yritysten vastuullisuustyöhön

Kesäkuussa 2023 voimaantuleva uusi luonnonsuojelulaki sisältää täysin uudenlaisen sääntelykeinon: ekologisen kompensaation. Siitä odotetaan olevan hyötyä sekä luonnon monimuotoisuudelle että yrityksille. Mitä yritysten sitten tulisi tietää ekologisesta kompensaatiosta?

Mitä tarkoittaa ekologinen kompensaatio?

Uuden luonnonsuojelulain (9/2023, myöhemmin LSL) 3 §:n mukaan ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan eliölajeille ja luontotyypeille aiheutettavien heikennysten hyvittämistä parantamalla eliölajien ja luontotyyppien tilaa heikennysalueen ulkopuolella. Hyvittäminen heikennysalueen ulkopuolella edellyttää kuitenkin lain mukaan sitä, että heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu heikennysalueella. Kyse on siis viimesijaisesta keinosta suojella luonnon monimuotoisuutta, kun luonnon heikentämistä ei voida välttää. Ensisijaisesti luonnolle aiheutuva haitta on korjattava siellä, minne haittaa on aiheutettu.

Luonnonsuojelulain 98 §:ssä säädetään, että luonnonarvoja toiminnassaan heikentävä toimija voi hyvittää toiminnastaan luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuvan heikennyksen laissa mainituilla hyvittävillä toimenpiteillä tuotetuilla luonnonarvoilla tai edellytysten täyttyessä suojeluhyvityksellä. Korvaavuus voi olla joko heikennystä vastaavaa tai sen ylittävää.

Lainsäätäjän näkökulmasta kyse on taloudellisesta ohjauskeinosta, jolla pyritään saamaan ympäristöhaittoja aiheuttavat tekijät hyvittämään tekonsa, jotta ongelmallista luontokatoa ei aiheutuisi.

Sääntelyllä pyritään varmistamaan, ettei luonnon monimuotoisuus heikkenisi taloudellisen toiminnan seurauksensa vaan se pidettäisiin vähintäänkin saman tasoisena.

Kansallisesti ekologisesta kompensaatiosta ei ole ollut aiemmin sääntelyä muutoin kuin Natura 2000-verkostoa koskien.

Onko kompensaatio pakollista ja mitä voidaan katsoa hyvitykseksi?

Luonnonsuojelulain mukainen ekologinen kompensaatio on vapaaehtoista heikennyksen aiheuttajalle. Lakiin kylläkin kaavailtiin alun perin sekä pakottavaa että vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskettavaa sääntelyä, mutta päädyttiin vapaaehtoiseen.

Luonnonsuojelulaissa ei ole tarkasti lueteltu, millaiset toimenpiteet ovat hyvittäviä toimenpiteitä. Siinä kuitenkin määritellään toimenpiteiden tavoitteet ja tarkoitukset. Koska kyseessä on vapaaehtoinen hyvitys, hyvittäviä toimenpiteitä eivät ole toimenpiteet, joita toimijan on lainsäädännön tai muun velvoitteen mukaan velvollisuus toteuttaa. Hyvittäviä toimenpiteitä voivat kuitenkin olla nämä velvoitteet ylittävät toimenpiteet.

Hyvittävillä toimenpiteillä on korvattava luontoarvoille aiheutettu heikennys täysimääräisesti sekä

1) palautettava luonnonarvoiltaan tai kunnoltaan heikentynyt alue ennallistumaan kohti luonnontilaa tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tavoiteltua tilaa;
2) lisättävä luontotyypin tai eliölajin elinympäristön pinta-alaa; tai
3) parannettava luontotyypin tai eliölajin elinympäristön ekologista laatua.

Hyvittävien toimenpiteiden olisi kohdistuttava vastaavaan luontoalueeseen tai eliölajin elinympäristöön kuin, mihin heikennystä aiheutetaan. Esimerkiksi jos heikennys kohdistuu tietyn metsäkasvillisuusvyöhykkeen osa-alueelle, tulisi hyvityksen kohdistua myös samalle metsäkasvillisuusvyöhykkeen osa-alueelle.

Hyvittävien toimenpiteiden sijasta ekologinen kompensaatio voi edellytysten täyttyessä toteutua suojeluhyvityksenä. Luonnonsuojelulain 100 §:n mukaan suojeluhyvityksellä tarkoitetaan uhanalaisen luontotyypin luonnontilaltaan edustavan esiintymän pysyvää suojelua. Suojelun tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa luonnontilaa tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tavoiteltua tilaa estämällä luonnontilan heikentymistä aiheuttava toiminta ja tuottamalla sillä tavoin parempi ekologinen lopputulos kuin hyvittävillä toimenpiteillä voitaisiin saavuttaa.

On hyvä huomioida, että perustamistoimenpiteet hyvittäville toimenpiteille tai suojeluhyvitykselle on toteutettava ennen heikentävää toimenpidettä. Kyse ei ole siis jälkikäteisestä luontovahinkojen korjaamisesta (LSL 127 §). Tämä johtuu siitä, että heikennettävän alueen ja hyvitysalueen tila on arvioitava ennen toimenpiteitä, jotta heikennyksen tai hyvityksen suuruus on mahdollista selvittää. Tämän vuoksi hankkeen hyvityksestä on laadittava hyvityssuunnitelma (LSL 103 §).

Mitä tahoja ja tilanteita kompensaatiomahdollisuus koskettaa?

Kompensaatiomahdollisuus koskettaa ensisijaisesti yrityksiä, kuntia sekä yksityisiä maanomistajia. Lain esitöissä todetaan, että vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevalla sääntelyllä vastataan yritysten tarpeeseen osoittaa ympäristövastuullinen toimintansa. Esimerkiksi monikansallisilla yrityksillä voi olla käytössä Business and Biodiversity Offsets Programmen (BBOP) kehittämä toimintamalli ekologisesta kompensaatiosta. Myös useat kansainväliset rahoitusmarkkinatoimijat ovat sitoutuneet noudattamaan periaatteita, joiden perusteella edellytetään lainoitettavilta hankkeilta kokonaisheikentymättömyyden periaatteen noudattamista.

Lisäksi kunnilla ja muilla alan toimijoilla on ollut tarvetta hyvittää poikkeusluvilla sallitut luonnon heikennykset, kun poikkeusluvan edellytyksenä on, ettei suojelutasoa saa heikentää.

Ekologinen kompensaatio voi luoda uudenlaista liiketoimintaa eri toimijaryhmille, kuten maanomistajille, luonnonhoitajille ja konsulttiyrityksille. Esimerkiksi hyvityssuunnitelmien laatiminen on mahdollista toteuttaa konsulttityönä.

Kannattaako kompensoida?

Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio voi vahvistaa yritystoimintaa kansainvälisillä markkinoilla erityisesti kansainvälisen rahoituksen osalta, koska kompensaatio verifioidaan tästä lähtien viranomaistoimintana. Ekologisen kompensaation avulla yritys voi täyttää kansainvälisen rahoituksen edellytyksen, ”no net loss”- periaatteen mukaisen toiminnan.

Lisäksi yritysten mahdollisuudet saada EU:n kestävän rahoituksen taksonomian mukaista rahoitusta täyttämällä ”do no significant harm” -edellytyksen. Ekologisesta kompensaatiosta voi seurata yritykselle mainehyötyä ja se voi kasvattaa toiminnan sosiaalista hyväksyttävyyttä.

Ekologisen kompensaation arvioidaan sekä lisäävän yritysten kustannuksia että vähentävän niitä. Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation kustannuksista vastaa hyvittäjä. Näin ollen hyvityksestä aiheutuvat kustannukset sisällytetään luonnonarvoja heikentävän hankkeen toteutuskustannuksiin.

Ekologisen kompensaation myötä yritykset ennakollisesti tiedostavat mahdolliset hankkeen ympäristövaikutuksen paremmin, joten mahdollisilta ympäristövahingoilta ja suuremmilta kustannuksilta näiltä osin voitaneen paremmin välttyä. Kompensaation myötä hankkeiden sosiaalinen hyväksyttävyys voi olla vahvempaa ja näin ollen hankkeita ei vastusteta niin suurella määrin, jolloin muutoksenhausta ja hankkeen myöhästymisestä koituvat kustannukset mahdollisesti vähenevät.

Ekologisesta kompensaatiosta voi olla hyötyä erityisesti luonnonsuojelulain 66 §:n mukaisissa tilanteissa, joissa luontotyyppisuojelusta poiketaan yleisen edun kannalta erittäin tärkeiden hankkeiden tai suunnitelmien toteuttamiseksi. Kyseisissä tilanteissa luontotyyppikohde voi tuhoutua jopa kokonaan, joten luonnonarvojen heikennyksen hyvittäminen olisi mahdollista toteuttaa vain toisaalla.

Ekologinen kompensaatio voi vaikuttaa positiivisesti maan arvoon hyvitysalueella sekä mahdollisesti tätä ympäröivillä alueilla hyvitysalueeseen kohdistuvien käyttörajoitusten tai sen virkistyksellisten arvojen vuoksi.

Mikä on kompensaatiorekisteri?

Kompensaatiorekisterillä tarkoitetaan uutta rekisteriä, johon merkitään maanomistajien tuottamat luonnonarvot sekä tieto siitä, ovatko luonnonarvot käytetty hyvitykseen vai ovatko ne käyttämättömiä. Rekisteriä ylläpitää Elinkeino-, ja liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), joka myös arvioi luonnonarvojen tuottajan hyvityssuunnitelman sekä antaa siitä lausunnon, joka toimitetaan tiedoksi alueen sijaintikunnalle.

Hyväksytyn hyvityssuunnitelman jälkeen maanomistajan on toteutettava perustamistoimenpiteet alueelleen ja luonnonarvojen muodostuttua haettava ELY-keskukselta luonnonarvojen merkitsemistä kompensaatiorekisteriin.

ELY-keskus tekee heikennyksen aiheuttajan hakemuksesta päätöksen hyvityksen korvaavuuden riittävyydestä luonnonarvojen heikennykseen. Päätös merkitään lisäksi kiinteistörekisteriin, jotta varmistetaan tuotettujen luonnonarvojen pysyvyys.

Tiedot kompensaatiorekisteristä ovat kaikille avoimesti saatavilla, joten rekisteristä on mahdollista saada selville, millaiset hyvitykset on katsottu riittäviksi. Näin ollen kompensaatiorekisteri toimii myös eräänlaisena markkinointikanavana tuotetuista luonnonarvoista.

Linnunmaa Lexin EHS legal compliance -palvelu tarjoaa toimivat työkalut lainsäädännön vaatimusten tunnistamiseen, seuraamiseen ja vaatimusten täyttymisen arviointiin. Tutustu tästä tai ota yhteyttä myyntitiimiimme, niin sovitaan Teams-palaveri!