Uusi rakentamislaki tuo rakentamishankkeeseen ryhtyvälle uusia selvitysvelvollisuuksia

Valtioneuvosto hyväksyi 15.9.2022 esityksen uudeksi rakentamislaiksi (HE 139/2022). Rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2024. Lain keskeisiä tavoitteita on hillitä ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta ja parantaa rakentamisen laatua. Uuden rakentamislain vaatimukset ohjaavat rakentamista vähähiiliseksi ja tuovat keinoja materiaalien tehokkaampaan kiertoon.

Uudet selvitykset tulevat osaksi rakentamislupahakemusta

Jatkossa rakentamislupaa varten on laadittava ilmastoselvitys, josta tulee ilmi rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Rakentamisluvan hakijan tulee laatia myös rakennuksen materiaaliseloste, jossa luetellaan rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet rakennettaessa tai korjattaessa rakennusta. Uuden sääntelyn keinoin pyritään torjumaan ilmastonmuutosta, vauhdittamaan kiertotaloutta ja edistämään rakentamisen laatua.

Uuden rakentamislain myötä rakentamislupahakemukseen on liitettävä jatkossa rakennuskohteesta ja sen laajuudesta riippuen:

1) rakennussuunnitelmaan sisältyvät pääpiirustukset, jotka rakennussuunnittelija varmentaa
allekirjoituksellaan;

2) rakennuksen rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa
muodossa tai muun kuin rakennuksen osalta selvitys rakennuskohteesta ja sen vaikutuksista
ympäröivään alueeseen;

3) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä;

4) energiaselvitys;

5) ilmastoselvitys;

6) materiaaliseloste;

7) selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista;

8) selvitys rakennuksen kunnosta toimenpidealueen osalta, jos kyseessä on korjaushanke;

9) selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa;

10) muu kuin 1–9 kohdassa tarkoitettu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys.

Hiilijalanjälki

Uuden rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava rakentamislupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä niin uusista kuin rakentamislupaa edellyttävistä, laajamittaisesti korjattavista rakennuksista.

Uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää lakiin säädettyä raja-arvoa. Raja-arvot on säädetty rakennusten käyttötarkoituksen perusteella. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvovaatimukset eivät kuitenkaan koske sellaisia uusia rakennuksia, joita ei ole lähtökohtaisesti ole suunniteltava ja rakennettava uuden rakentamislain mukaiseksi nollaenergiarakennukseksi. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi teollisuus- ja korjaamorakennukset.

Uudet vaatimukset vähähiilisyyden laskenta- ja arviointikäytännöistä aiheuttavat vaikutustenarvioinnin mukaan yrityksille pienen lisäkustannuksen uuden rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Vaatimusten mukainen toiminta edellyttää jatkossa yrityksiltä myös panostusta henkilöstön kouluttamiseen vähähiilisen rakentamisen periaatteisiin ja käytäntöihin.

Ilmastoselvitys

Uuden tai rakentamislupaa edellyttävän laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on uuden rakentamislain mukaan raportoitava rakentamisluvan yhteydessä laadittavalla ilmastoselvityksellä.

Ilmastoselvitystä ei hiilijalanjäljen raja-arvovaatimusten tapaan tarvita jatkossa sellaiselle uudelle rakennukselle, jota ei ole suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi. Ilmastoselvitystä ei tarvitse laatia myöskään sellaiselle laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle, jonka energiatehokkuutta ei ole lain mukaan parannettava korjaustyön yhteydessä. Ilmastoselvitys tarvittaisiin jatkossa samoissa tapauksissa, joissa jo nykyään tarvitaan energiaselvitys. Energiaselvityksellä osoitetaan rakennuksen energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen.

Ilmastoselvityksen laatimisesta on arvioitu aiheutuvan rakentamishankkeen suunnitteluun kohdistuvia lisäkustannuksia. Kustannusten suuruus riippuisi rakennuksesta sekä selvityksen laatijatahosta.

Materiaaliseloste

Uudelle tai rakentamislupaa edellyttävälle laajamittaisesti korjattavalle laadittava materiaaliseloste. Materiaaliseloste sisältää tiedot rakennuksen ja rakennuspaikan osista, niiden materiaaleista ja materiaalien alkuperästä.

Hallituksen esityksen mukaan materiaaliseloste syntyy suurimmalta osin samassa prosessissa, jossa kerättäisiin tiedot rakennuksen ilmastoselvityksen laatimista varten. Uuden rakentamislain mukainen materiaaliseloste toimii jatkossa niin ilmastoselvityksen lähtökohtana kuin myös tietolähteenä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeelle.

Esimerkiksi maatalouden, teollisuuden tai maanpuolustuksen kannalta tärkeät rakennukset eivät jatkossakaan tarvitse ilmastoselvitystä tai materiaaliselostetta.

Rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnokset lausuntokierroksella

Rakentamislain nojalla ilmastoselvitykseen ja materiaaliselosteeseen liittyen säädetään omat tarkentavat asetukset. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista. Luonnoksiin voi antaa oman lausuntonsa 11.11.2022 saakka Lausuntopalvelussa.

Asetukset on tarkoitus antaa rakentamislain voimaantulon jälkeen.

Lue lisää: Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi

Asetusluonnokset:

Lausuntopyyntö: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä
Lausuntopyyntö: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen materiaaliselosteesta

Etsitkö tietoa ajantasaisesta rakentamis- ja ympäristölainsäädännöstä? Tutustu Linnunmaa Lexin EHS-lakiseurantapalveluun. Näppärän verkkopalvelun avulla pidät itsesi aina ajantasalla toimintaasi koskevasta lainsäädännöstä, sekä sääntelyn vaatimuksista ja muutoksista.

Varaa palveluesittely tästä!

Jonna Rytkönen

Jonna Rytkönen

Lakiasiantuntija, asiakkuuspäällikkö

Vieritä ylös