13 huhtikuun, 2021

Työehtojen paikallinen sopiminen nostaa päätään: Miten työmarkkinoiden murros näkyy yritystasolla?

Työehtosopiminen elää vahvassa murrosvaiheessa, sopimisen painottuessa yhä enemmän yritystasolle. Myös hallitusohjelmassa on sitouduttu edistämään paikallista sopimista. Tavoitteet yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ovat selkeät ja yhtenäiset, mutta millaisilla keinoilla ne ovat saavutettavissa? Mikä on työehtosopimusten merkitys työsuhteissa tällä hetkellä?

Työsuhteen ehtojen määräytyminen murroksessa

Kaksi suurta vientiteollisuuden työnantajajärjestöä ilmoitti vastikään irrottautuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta. Metsäteollisuus ry päätti viime syksynä siirtyä toimialallaan paikalliseen työehdoista sopimiseen. Teknologiateollisuus ry puolestaan ilmoitti 25.3.2021, että olemassa oleva yhdistys keskittyy yrityskohtaisen sopimustoiminnan kehittämiseen, ja vastuu valtakunnallisesta sopimisesta siirtyy uudelle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.

Työehtosopimuksilla sovitaan muun muassa palkkaukseen, työaikojen ja lomien sijoittamiseen sekä eri korvauksiin liittyvistä ehdoista. Työehtosopimukset täydentävät lainsäädännössä tahdonvaltaisiksi jätettyjä säännöksiä sekä ohjaavat yrityksessä solmittavien työsopimusten sisältöä. Keskeisiä säännöksiä, joista työehtosopimuksilla on mahdollisuus sopia toisin, sisältyy muun muassa työsopimuslakiin (55/2001), työaikalakiin (872/2019) sekä vuosilomalakiin (162/2005). Sopiminen voi tapahtua valtakunnallisesti työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen välillä tai yritys- ja tuoteryhmäkohtaisesti yrityksen ja sen henkilöstön kesken.

Tuoreita irtautumisia on perusteltu sillä, että yrityskohtaiset työehdot koetaan entistä tärkeämmäksi työkaluksi markkinoilla menestymiseen ja haasteista selviytymiseen. Toimintaympäristöstä halutaan nopeasti mukautuva. Työnantajajärjestöjen näkemyksen mukaan laaja sopiminen voi johtaa eriarvoisuuteen, sillä yritysten tilanteet vaihtelevat paljon. Paikallisen sopimisen koetaan palvelevan paremmin yhteisiä päämääriä, kun keinot voidaan sopeuttaa toimintaympäristön mukaan.

Yleissitovaa sopimusta noudattaa myös järjestäytymätön työnantaja

Työehtosopimukset voidaan solmia joko yleissitovana tai normaalisitovana. Työehtosopimuksen normaalisitovuus perustuu työnantajaliiton jäsenyyteen ja sitoo työnantajaa ainoastaan hänen järjestäytymisensä perusteella. Sen sijaan yleissitovana solmitut työehtosopimukset velvoittavat myös sopimusalan järjestäytymättömiä työnantajia, eikä yleissitovaa sopimusta voida ohittaa yrityskohtaisen työehtosopimuksen solmimisella, ellei sitä ole solmittu valtakunnallisen työntekijäedustajan kanssa.

Yleissitovuus edellyttää, että työehtosopimus on valtakunnallinen ja että vähintään puolet sopimusalan työntekijöistä on järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa. Voimassa on lähemmäs toista sataa yleissitovaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.

Yleissitovien työehtosopimusten käytännön merkitystä yksittäisen työsuhteen ehtojen kannalta on pidetty jopa lainsäädäntöä laajempana. Työehtosopimuksilla on mahdollisuus sopia työntekijän kannalta pakottavia sääntöjä edullisempia ehtoja. Lisäksi useista puolipakottavista työoikeudellisista säännöksistä on mahdollista poiketa ainoastaan työehtosopimuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi säännöllinen työaika, sairausajan palkka sekä lomakausi ja vuosilomapalkan laskenta. Vastaavat poikkeukset eivät ole mahdollisia yksittäisen työsuhteen tasolla.

Ollaanko valtakunnallisesta sopimisesta luopumassa?

Useat työehtosopimuskaudet päättyvät vuoden 2021 loppupuolella ja tulevien valtakunnallisesti solmittavien sopimusten sitovuus riippuu niiden piiriin jäävien työnantajien edustavuudesta alalla.

Aloilla, joilla valtakunnallisista työehtosopimuksista luovutaan, tilalle voi tulla joko yrityskohtaisia työehtosopimuksia tai vaihtoehtoisesti työehdot voivat määräytyä pelkästään työlainsäädännön ja työsopimusten nojalla.

Yleissitovuuteen perustuvan työehtojärjestelmän ohella Marinin hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut edistämään paikallista sopimista sekä vahvistamaan työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia. Keskeisinä keinoina on mainittu yhteistoimintalain uudistaminen sekä joustojen lisääminen työajan ja lomien sijoitteluun.

Sopimusten yleissitovuuden mahdollisesti harventuessa, lainsäätäjän taholta voi olla odotettavissa uusia tiedonanto- ja kirjaamisvelvoitteita työnantajille. Paikallisen sopimisen kasvu lisää samalla myös yritystason vastuuta työsuhteiden ehdoista sopimisesta ja korostaa työlainsäädännön tuntemuksen merkitystä yritysten sisällä.

Etsitkö tietoa ajantasaisesta talous- ja henkilöstöhallinnon lainsäädännöstä? Tutustu HR & Talous -lakiseurantapalveluumme. Näppärän verkkopalvelun avulla pidät itsesi aina ajantasalla sääntelyn vaatimuksista ja niiden muutoksista. Kuukausimaksullisiin palveluihimme sisältyy jatkuva erikoisjuristien tuki ja tulkinta-apu chatissa.