19 lokakuun, 2020

Työneuvosto: ruokalähetit ovat työsuhteessa

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Työneuvosto on antanut kaksi lausuntoa koskien alustatalouden freelancer-työntekijöiden asemaa. Sen mukaan ruokalähetit tekevät työtään työsuhteessa ja kuuluvat työaikalain soveltamisen piiriin. Lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Työneuvosto on 5.10. antanut lausuntonsa (TN 1481-20 ja TN 1482-20) kahteen Etelä-Suomen aluehallintoviraston (Avi) työsuojelun vastuualueen lausuntopyyntöön koskien niin sanottua alustataloutta. Lausuntopyynnöt koskivat erityisesti työaikalain soveltamista ja sitä, ovatko ruokalähetit työsuhteessa vai eivät.

Työsuhteen tunnusmerkit arvioidaan tosiasiallisessa työnteossa

Työneuvosto katsoi, että kahdessa käsillä olleessa tapauksessa ja ruokalähettipalveluja tarjoavassa yrityksessä työsuhteen tunnusmerkit täyttyivät.

Neuvoston mukaan, yritysten omasta kannasta poiketen, ruokalähetteinä työskentelevät ovat työsuhteessa silloin, kun he ovat solmineet sopimuksen luonnollisina henkilöinä eli eivät toimi jonkin yrityksen lukuun. Neuvosto kiinnitti lausunnossaan huomiota nimenomaisesti tosiasiallisessa työnteossa toteutuviin työsuhteen tunnusmerkkeihin riippumatta sopimussuhteille annetuista nimikkeestä.

Se, tekevätkö ruokalähetit kyseisissä tapauksissa työaikalain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa ratkaistiin työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella. Työsuhteen syntyminen edellyttää viiden säädetyn tunnusmerkin täyttymistä: työtä on tehtävä sopimuksen perusteella toiselle, vastiketta vastaan, henkilökohtaisesti ja tämän toisen johdon ja valvonnan alaisena. Kaikkien edellä mainittujen katsottiin Avin tarkoittamissa tapauksissa toteutuvan,

Itsenäisen yrittäjyyden tunnusmerkit oikeuskäytännöstä

Yllä mainittujen yksittäisten tunnusmerkkien ohella voidaan arvioida tapauksen tosiseikkoja kokonaisuutena. Tämä johtuu siitä, että yksittäiset tunnusmerkit voivat täyttyä riippumatta siitä, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai itsenäisenä yrittäjänä. Itsenäisen yrittäjyyden tunnusmerkeistä ei ole laissa säädetty, vaan ne ovat muodostuneet oikeuskäytännöstä, jossa on arvioitu työsopimuslain mukaista soveltamisalaa.

Itsenäisen yrittäjän aineellisiksi tunnusmerkeiksi katsotaan muun muassa työaika-autonomia, toiminnan julkisuus, yrittäjäriski sekä yrittäjän vapaus. Muodollisia tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi kaupparekisteri- ja muiden vastaavien ilmoitusten tekeminen, y-tunnuksen hankkiminen, ennakkoperintärekisterimerkintä sekä yrittäjän eläkevakuutuksen ottaminen. Muodollisena tunnusmerkkinä pidetään myös korvauksen maksamisen tapaa eli sitä, laskuttaako työnsuorittaja korvauksensa ja sisältyykö summaan arvonlisävero.

Työneuvoston mukaan Avin tarkoittamissa tapauksissa ei tullut esille sellaisia itsenäisen yrittäjyyden aineellisia tai muodollisia tunnusmerkkejä, joiden vuoksi luonnollisten henkilöiden sopimussuhteita ei voitaisi katsoa työsuhteiksi. Näin ollen tarvetta kokonaisarvioinnille ei katsottu niiden osalta olevan.

Lausunnoilla ei oikeudellista sitovuutta, mutta laaja vaikutus

Tuoreet lausunnot koskevat kahta ruokalähettipalveluja tarjoavaa yritystä, eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia, mutta niillä voi olla merkitystä sääntelyn soveltamisessa.

– Vaikka työneuvoston lausunnot eivät ole sitovia, ne ovat merkittävä linjaus. Alustatalouden piirissä työskentelee Suomessa tuhansia ihmisiä, joiden aseman arviointiin työneuvoston kannanotto vaikuttaa. Oletan, että yritykset tekevät nyt omalta osaltaan tällaista arviointia, työministeri Tuula Haatainen sanoo ministeriön tiedotteessa.
– Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan selvittämään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta. Alustatalous on tämän työn keskiössä, ja työneuvoston linjaus tullaan ottamaan huomioon valmistelussa, ministeri Haatainen jatkaa.

Työneuvosto on toiminnassaan riippumaton erityisviranomainen. Siihen kuuluu vähintään yhdeksän sivutoimista jäsentä, joista kolme on puolueettomia. Muut jäsenet edustavat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä. Neuvosto antaa lausuntoja työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja eräiden muiden työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Se käsittelee myös oikaisuvaatimukset aluehallintovirastojen tekemistä työsuojelunpoikkeuslupapäätöksistä.

Yksittäisen työntekijän ja työnantajan välisen oikeussuhteen luonne sekä sen myötä työaikalain ja muun työoikeudellisen sääntelyn soveltaminen tulevat viime kädessä arvioitavaksi yleisessä tuomioistuimessa.

Lisätietoja: Linnunmaa Lexin uutinen 21.2.2020: Työsuhde vai toimeksianto?