Verotuksen vuosi 2020

1. Ansiotuloverotukseen kevennyksiä 200 miljoonalla

Ansiotuloverotukseen on toteutettu 200 miljoonan euron kevennys, joka kohdistuu erityisesti pienituloisiin. Lisäksi verotukseen on tehty ansiotulon nousua vastaavat indeksitarkistukset. Vuonna 2016 solmittuun kilpailukykysopimukseen perustuvat veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut kuitenkin nostavat työntekijän kokonaismaksuja. Pienituloisilla ansiotuloverotus säilyy kokonaisuudessaan kutakuinkin vuoden 2019 tasolla. Keskituloisilla veroprosentti nousee noin 0,4 prosenttiyksiköllä ja suurituloisemmilla noin 0,5–0,6 yksiköllä.

2. Puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi

Työnantajan maksamien muuttokustannusten veronalaista osuutta on huojennettu säätämällä puolet maksuista verovapaiksi. Tuloverolain (1535/1992) 69 c §:n mukaan veronalaista ansiotuloa on 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Työnantaja on voinut aiemminkin maksaa työntekijän muuttokustannuksia. Vakiintuneen oikeus- ja verotuskäytännön mukaisesti kyse on kuitenkin ollut pääsääntöisesti elantomenojen korvaamisesta. Näin ollen työntekijälle on muodostunut palkaksi katsottava veronalainen etu, josta on tullut maksettavaksi ansiotulovero. Uudistuksella pyritään edistämään työvoiman liikkuvuutta. Verohuojennukset koskevat työntekijän muuttoa Suomen sisällä tai ulkomailta Suomeen.

3. Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotus keveni

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettu laki (1551/1995) on säädetty pysyväksi. Samalla ulkomailta tulevan palkansaajan palkkatulon lähdevero on lain 3 §:ssä laskettu aiemmasta 35 prosentista 32 prosenttiin. Palkkatulon lähdevero lasketaan aiemman sääntelyn mukaisesti työskentelystä saadun ja ennakkoperintälain mukaan lasketun ennakonpidätyksenalaisen palkan kokonaismäärästä. Muutosten tavoitteena on edistää erityistä asiantuntemusta omaavien avainhenkilöiden työllistymistä Suomeen.

4. Helpotuksia tulorekisteri-ilmoittamiseen ja määräaikoihin

Tulotietojärjestelmälakiin (53/2018) on tullut muutoksia, jotka osaltaan helpottavat tulorekisteri-ilmoituksia.  Tulorekisteri-ilmoitusten määräaikoja on pidennetty koskien luontoisetuja, palkkaennakoita, verovapaiden kustannusten korvauksia ja rekisteröidyn yhdistyksen maksamaa enintään 200 euron kertasuoritusta. Alle 100 euron arvoisia kilpailupalkintoja ei tarvitse jatkossa ilmoittaa tulorekisteriin. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat työ- tai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot.

5. Kone- ja laiteinvestointien poistomahdollisuus kaksinkertaistui

Vuodenvaihteessa voimaantullut laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 (1572/2019) mahdollistaa enintään 50 %:n vuosipoiston koneen tai laitteen hankintahinnasta. Yritykset voivat nyt vähentää kone- ja laiteinvestoinnit verotuksessa nopeutetusti neljän vuoden ajan. Poistomahdollisuus on kaksinkertainen aiempaan 25 %:n vuosipoistoon nähden. Käytännössä kysymys on yritysten kannalta lykätystä verotuksesta. Lakimuutoksen tavoitteena on kannustaa yksityisiin investointeihin sekä vauhdittaa talouskasvua.

6. Maastapoistumisverotusta koskeva uusi sääntely voimaan

EU:n veronkiertodirektiivin (EU 2016/1164) muutosten edellyttämät kansalliset säännökset niin sanottua maastapoistumisverotusta koskien ovat tulleet voimaan. Direktiivi on tuonut muutoksia elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin (360/1968) ja verotusmenettelylakiin (1558/1995). Maastapoistumisverotus koskee sellaisia tilanteita, joissa yritys siirtää varojaan tai kotipaikkansa ulkomaille. Tällöin yrityksen varojen arvonnousu katsotaan jatkossa verotettavaksi tuloksi.

7. Hybridijärjestelyt pyritään estämään sääntelyllä

EU:n veronkiertodirektiivin muutokset ovat taustalla myös hybdridijärjestelyjä koskevassa uudessa sääntelyssä. Uutta lakia eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta (1567/2019) sovelletaan yhteisön, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön verotuksessa. Hybridijärjestelyissä kysymys on verojärjestelyistä, jolla monikansalliset yritykset ovat pyrkineet hyödyntämään eri maiden verotussääntelyn eroja sisäisissä maksusuorituksissaan. Järjestelyjen vuoksi rajat ylittävissä tilanteissa verokohtelun eroavuudesta on aiemmin syntynyt kaksinkertaisia vähennyksiä ja tuloa jää verottamatta. Nyt uuden sääntelyn tarkoituksena on ehkäistä näitä vaikutuksia.

8. Elinkeinoverotuksen tulolähdejako poistui

Jo edellisellä vaalikaudella hyväksytty lakimuutos tulolähdejaon poistamisesta on tullut voimaan vuodenvaihteessa. Jatkossa yhteisön verotettava tulos lasketaan kokonaan elinkeinoverolain mukaan. Aiemmin eri tulolähteiden verotettavat tulot on laskettu eri verolakien, kuten elinkeinoverolain, tuloverolain ja maatilatalouden tuloverolain (543/1967) perusteella. Muutos koskee esimerkiksi osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Tulolähdejako säilyy ennallaan esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa. Muutoksia sovelletaan vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Toimitko taloushallinnossa tai HR:ssä? Tutustu talous- ja henkilöstöhallinnon lakiseurantapalveluumme, joka sisältää kaikki työsuhteisiin liittyvät säännökset ajantasaisesti ja ymmärrettävästi. Kuukausihintaiseen verkkopalveluun kuuluu digitaalisen lakikirjaston ohella jatkuva chat-tuki, jossa kysymyksiisi vastaa lakiasiantuntijamme.