Maastapoistumisverotuksen määräyksiä selkeytetään – taustalla EU:n direktiivi

Niin kutsuttu veronkiertodirektiivi (EU) 2016/1164 turvaa jäsenvaltioiden verotusvaltaa tilanteessa, jossa yhteisön verotuksellinen kotipaikka tai varoja siirtyy pois jäsenvaltion verotusvallasta ilman, että tapahtuu varsinaista verotuksen realisoivaa luovutusta. Direktiivillä halutaan varmistaa se, että yritysten voittoja verotetaan siellä, missä voitot ovat kertyneet.

Suomessa ei tällä hetkellä ole EU-direktiivin mukaista maastapoistumisverotusta koskevaa sääntelyä. Sääntely ehdotetaan sisällytettäväksi elinkeinoverolakiin. jotta kansallinen lainsäädäntö vastaisi EU:n direktiiviä.

Lakimuutos ei välttämättä lisää verotuloja

Maastapoistumisverotuksen kohteena ovat varat, jotka poistuvat maasta. Veronalaiseksi tuloksi luettavana määränä pidetään maastapoistumisarvoa. Tällä tarkoitetaan sitä määrää, jolla varat voidaan vaihtaa tai keskinäiset velvoitteet täyttää suorassa liiketoimessa sellaisten liiketoimeen halukkaiden ostajien ja myyjien välillä, jotka eivät ole etuyhteydessä toisiinsa. Maastapoistumisveron sijaan tilannetta kuvaavampi termi olisikin arvonnousuvero, koska verotuksen kohteena on varojen arvonnousu. Vero kuitenkin laukeaa vasta varojen siirtämisen yhteydessä.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan on vaikea esittää määrällisiä arvioita lakimuutoksen verotuottovaikutuksista. Maastapoistumisverotus ei välttämättä tule sovelletuksi suurissa määrin vuosittain, mutta yksittäisissä tapauksissa verointressi voi olla huomattava. Direktiivin suurimpana vaikutuksena onkin lähinnä se, että verotusvalta jakautuu selkeämmin eri valtioiden kesken.  

Myös Suomelle langettavia päätöksiä Euroopan unionin tuomioistuimessa

Maastapoistumisverotusta on arvioitu useaan otteeseen Euroopan unionin tuomioistuimessa (EUT). EUT:n oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiolla on oikeus verottaa verotusvaltansa piirissä syntyneitä arvonnousuja, jotka eivät ole maastapoistumishetkellä realisoituneet.

Suomea koskevassa ennakkoratkaisussa C-292/16 EUT totesi nyt muutoksen kohteena olevan elinkeinoverolain 52 e §:n 3 momentin EU:n sijoittautumisvapauden vastaiseksi. Elinkeinoverolain 52–52 f §:ssä säädetään sulautumisen, jakautumisen, liiketoimintasiirron ja osakevaihdon verokohtelusta siten, että järjestelystä itsessään ei aiheudu välittömiä tuloveroseuraamuksia. Verotus lykkääntyy siihen saakka, kunnes tapahtuu yritysjärjestelyä seuraava omaisuuden luovutus. Elinkeinoverolain 52 e §:n 3 momentti katsottiin olevan sijoittumisvapauden vastainen, koska lainsäädännössä säädetään arvonnousujen välittömästä verottamisesta ja veron maksuunpanosta sen verovuoden verotulona, jona liiketoimintasiirto on toteutettu, ainoastaan niissä tapauksissa, joissa kotimainen yhtiö luovuttaa liiketoimintasiirtona ulkomaisen kiinteän toimipaikan niin ikään ulkomaiselle yhtiölle. EUT:n mukaan erilainen kohtelu voi saada Suomeen sijoittautuneet yhtiöt luopumaan taloudellisen toiminnan harjoittamisesta toisessa jäsenvaltiossa siellä sijaitsevan kiinteän toimipaikan välityksellä

Ratkaisussa oli kyse rajat ylittävästä liiketoimintasiirrosta, jossa suomalainen yhtiö luovutti toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän toimipaikan liiketoimintasiirrolla itävaltalaiselle yhtiölle. Päätöksen johdosta verotusmenettelystä annettuun lakiin lisätään yrityksen oikeus lykätä maastapoistumisveron maksua.

Muutoksia myös tuloverolakiin ja verotusmenettelystä annettuun lakiin

Direktiivi ei tunnista eri tulolähteitä, joten sitä on sovellettava myös tuloverolain (1535/1992) ja maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaiseen toimintaan. Tuloverolakia muutetaan siten, että direktiivin edellyttämiä maastapoistumisverotussäännöksiä sovelletaan myös niihin yhteisöihin, joiden verotettavan tulon laskentaan sovelletaan tuloverolain säännöksiä. Maatilatalouden tuloverolakiin tehdään vastaavat muutokset.

Maksunlykkäystä koskevat säännöt lisätään verotusmenettelystä annettuun lakiin (1558/2995). Jatkossa verovelvollinen voi valita, maksaako maastapoistumisveron osana verovuodelta normaalisti maksettavaksi tulevia veroja vai lykkääkö veronmaksua siten, että vero maksettaisiin viiden vuoden aikana suoritettavilla maksuerillä.

Lausuntokierros lakiehdotuksesta on nyt käynnissä

Yritysten maastapoistumisverotusta koskeva HE-luonnos on nyt lausuntokierroksella  8.8.2019 asti. Luonnos on luettavissa täällä (pdf). Lisätietoja hankkeen edetessä voi lukea valtioneuvoston hankeikkunasta.