Oikeustapauskatsaus: Työsuhde vai yrittäjyys? KHO linjasi alustatyön oikeudellisen luonteen

Tapauksen tausta

Korkein hallinto-oikeus arvioi ennakkopäätöksessään sitä, olivatko ruokalähetit työsuhteessa vai tekivätkö he työtä itsenäisinä yrittäjinä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus arvioi, sovellettiinko lähetteihin työaikalakia, jos työ katsottiin työsuhteessa tehdyksi.

Lähetit työskentelivät digitaalisen alustan kautta ja heillä oli mahdollisuus valita itse työskentelyaikansa, sekä päättää, milloin ottavat vastaan kuljetustehtäviä. Samanaikaisesti heidän toimintansa oli kuitenkin sidoksissa alustayhtiön määrittämiin ehtoihin ja toimintamalleihin.

Ennakkopäätökseen haettiin purkua lain soveltamiseen ja menettelyyn liittyen.

Tuomioistuimen ratkaisu ja keskeiset perustelut

Korkein hallinto-oikeus katsoi ennakkopäätöksessään, että lähettien ja alustayhtiön välinen oikeussuhde oli kokonaisarvioinnin perusteella työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu työsuhde.

Ratkaisussa korostettiin, että työsuhteen tunnusmerkkien arviointi perustuu olosuhteiden kokonaisuuteen. Vaikka työn tekeminen oli joustavaa ja lähetit saattoivat itse päättää työskentelyajastaan, tämä ei estänyt työsuhteen syntymistä. Merkitystä annettiin sille, että työtä tehtiin alustayhtiön lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan, ja lähetit olivat siten alisteisessa asemassa alustayhtiöön.

Samalla korkein hallinto-oikeus katsoi, että työaikalakia (872/2019) ei sovellettu kyseiseen työhön. Perusteluna oli se, että lähetit saivat työaika-autonomian mukaisesti itse päättää työajastaan ja työtä tehtiin erityispiirteidensä vuoksi sellaisissa oloissa, ettei voitu katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä, joten työaikalain 2 §:n 1 momentin ehdot soveltamisalasta poikkeamiselle täyttyivät.

Ennakkopäätöksestä tehty purkuhakemus hylättiin KHO:n myöhemmässä ratkaisussa. Purkuhakemuksen hylkääminen vahvisti ennakkopäätöksessä omaksutun oikeuslinjan.

Vaikutukset alan toimijoita koskeviin vaatimuksiin

Ratkaisu ei muuta vallitsevaa oikeustilaa, mutta korostaa työsuhteen tunnusmerkkien kokonaisarvioinnin merkitystä. Organisaatioissa on syytä arvioida työn teettämiseen liittyvät sopimus- ja toimintamallit huolellisesti ja varmistaa, että ne vastaavat tosiasiallista tilannetta ja osapuolten tarkoitusta.

Sopimusmuoto tai nimike ei ratkaise oikeussuhteen luonnetta, vaan ratkaisevaa on, miten työtä käytännössä tehdään.

Työsuhde tuo aina mukanaan laajan joukon lakisääteisiä velvollisuuksia. Työnantajan on noudatettava esimerkiksi työsopimuslakia, vuosilomalakia, työturvallisuuslainsäädäntöä sekä muuta työoikeudellista sääntelyä. Useimmiten sovellettavaksi tulee myös työaikalaki. Vaikka työaikalaki ei tulisi sovellettavaksi, työnantajan on edelleen noudatettava työturvallisuuslainsäädännön asettamia rajoja työaikaan liittyvissä järjestelyissä.

Oikeustapaukseen liittyvät lainkohdat ja muut työantajan lakisääteiset vaatimukset löytyvät Linnunmaa Lexin legal compliance -palvelun Työsuhteet ja TES -kokonaisuudesta.

Alustatyön osalta oikeustilan odotetaan selkiytyvän, kun alustataloudessa työskentelevien asemaa koskeva EU-direktiivi (2024/2831) implementoidaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lainsäädäntömuutosten valmistelu on aloitettu tammikuussa 2025, ja niiden on määrä tulla voimaan joulukuuhun 2026 mennessä.