Oikeustapauskatsaus: Kasviperäisiä aineita koskevat terveysväitteet EU-tuomioistuimen puntarissa

Ennakkoratkaisu selventää, missä rajoissa yritykset voivat käyttää kasviperäisiin aineisiin liittyviä terveysväitteitä tilanteessa, jossa niitä ei ole vielä sisällytetty asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaiseen sallittujen väitteiden luetteloon. Katsauksessa tiivistämme tuomion keskeiset perustelut ja sen käytännön vaikutukset yritysten markkinointiin ja vaatimustenmukaisuuteen.

Tapauksen tausta

Asiassa oli kyse ravintolisien markkinoinnista Saksassa. Yritys esitti sahrami- ja melonimehu-uutteita sisältäville tuotteille väitteitä, joiden mukaan ne kohottavat mielialaa ja vähentävät stressiä. Kilpailijoiden etuja valvova yhdistys piti väitteitä EU:n terveysväiteasetuksen vastaisina ja vaati niiden kieltämistä. Kansallinen tuomioistuin pyysi EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, voidaanko kasviperäisiä aineita koskevia terveysväitteitä käyttää tilanteessa, jossa niiden tieteellinen arviointi on unionitasolla edelleen kesken eikä niitä ole hyväksytty osaksi sallittujen väitteiden luetteloa.

Tuomioistuimen ratkaisu ja keskeiset perustelut

Tuomioistuin totesi, että asetuksen (EY) 1924/2006 10 artikla erottaa yksittäiset terveysväitteet ja yleisluontoiset väitteet. Yksittäistä väitettä saa käyttää vain, jos se on sallittujen väitteiden listalla ja yleisluontoiseen väitteeseen on aina liitettävä tällainen hyväksytty yksittäinen väite.

Koska kasviperäisiä aineita koskevien psykologisiin toimintoihin liittyvien väitteiden arviointi on keskeytynyt, niitä ei voi käyttää ennen arvioinnin päättämistä, elleivät ne täytä asetuksen siirtymäsäännösten ehtoja. Tässä tapauksessa väitteet eivät täyttäneet näitä ehtoja.

Tuomioistuin katsoi, että tällainen rajoitus on perusteltu kuluttajansuojan ja kansanterveyden näkökulmasta eikä loukkaa suhteettomasti elinkeinovapautta tai yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Yritykset voivat yhä myydä kyseisiä tuotteita, mutta eivät mainostaa niitä hyväksymättömillä terveysväitteillä.

Näin ollen, tuomioistuin katsoi, että asetuksen (EY) 1924/2006 10 artiklan mukaan kasviperäisiä aineita koskevien terveysväitteiden käyttö on tässä kyseisessä tapauksessa kielletty, kunnes komissio on saanut niiden arvioinnin päätökseen, ellei väitteiden käyttö ole sallittua siirtymäsäännösten perusteella. Tämä koskee sekä yksittäisiä että yleisluontoisia terveysväitteitä.

Vaikutukset alan toimijoita koskeviin vaatimuksiin

Oikeustapaukseen liittyvät lainkohdat ja vaatimukset löytyvät Linnunmaa Lexin legal compliance -palvelun Elintarvikkeet ja kontaktimateriaalit -paketista ja alaotsikon Ravitsemus- ja terveysväittämät alta. Kokonaisuudessa tunnistetut vaatimukset koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä sekä Komission asetusta (EU) 432/2012 muiden kuin sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien sallittujen terveysväitteiden luettelosta.

Tapauksella saattaa olla vaikutuksia kasviperäisten aineiden odotuslistalla olevien väitteiden sallitun käytön tulkintaan. Asiassa kannattaa huomioida myös Ruokaviraston Ravitsemus- ja terveysväitteitä koskeva ohje (Ohje 621/04.02.00.01/2023/5, voimaantulo 22.1.2024), jossa todetaan:

”Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa. Ruokaviraston kanta voi muuttua, mikäli yhteisötasolla asioista tehdään toisenlainen tulkinta, saadaan oleellista lisätietoa tai säädökset muuttuvat.”

Ohjeistuksen muutoksia kannattaa seurata tarkasti, jotta velvoitteet tulevat asianmukaisesti täytettyä ja mahdolliset riskit hallittua.