Eräiden tuotteiden ja digitaalisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus – katsaus keskeiseen sääntelyyn

Esteettömistä tuotteista digipalvelujen saavutettavuuteen – keskeinen sääntely ja sen kehitys

Esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimusten perustan muodostavat EU:n saavutettavuusdirektiivi (EU) 2016/2102 ja esteettömyysdirektiivi (EU) 2019/882, sekä niiden pohjalta annettu kansallinen sääntely, jota kansalliset asetukset täydentävät. Käytännön vaatimustenmukaisuustyötä puolestaan ohjaavat EU:n yhdenmukaistetut standardit sekä kansallisen valvontaviranomaisen laatima ohjeistus.

Kansallinen sääntely on toteutettu eriyttämällä tuotteita ja palveluja koskeva sääntely eri lakeihin. Saavutettavuusdirektiivi on implementoitu kansallisesti digipalvelulailla (306/2019), joka sisältää valtaosan digipalveluja koskevasta saavutettavuussääntelystä. Myöhemmin voimaan tulleen esteettömyysdirektiivin myötä säädettiin kansallisesti vielä eräitä tuotteita koskevista esteettömyysvaatimuksista, jotka puolestaan löytyvät eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista annetusta laista (717/2023). Tuotteita koskevan esteettömyyssääntelyn ohella lisättiin alkuperäiseen digipalvelulakiin vielä uusi 3 a luku, jossa säädetään lisävaatimuksista tietyille kuluttajille suunnatuille digipalveluille. Samalla digipalveluja koskevaa sääntelyä täydennettiin vielä sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin (917/2014) lisätyillä lisävaatimuksilla viestintäpalvelujen ja audiovisuaaliseen sisältöpalveluun tarjoavien palvelujen osalta.

Tiivistetysti esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että ihmisten moninaisuus ja erilaiset toimintarajoitteet on huomioitu monipuolisesti yhteiskunnan toimintojen, palvelujen ja rakennetun ympäristön suunnittelussa. Saavutettavuudella tarkoitetaan esteettömyyttä nimenomaan digitaalisessa toimintaympäristössä – toisin sanoen digipalveluihin pääsyä ja niiden käytettävyyttä erilaiset toimintarajoitteet, kuten esimerkiksi näkövammaisuus tai kuulovaikeudet huomioiden. Esteettömyys vaikuttaa digiympäristön lisäksi myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla – esimerkiksi rakennetun ympäristön suunnittelussa huomioitavista esteettömyysvaatimuksista säädetään erikseen rakentamislaissa (751/2023). Eri toiminnanharjoittajien onkin hyvä selvittää huolellisesti toimintaansa koskevat esteettömyysvaatimukset.

Käytännössä digitaalinen saavutettavuus edellyttää, että myös digipalvelujen käyttöön tarkoitetut laitteet ovat esteettömiä. Näiden tuotteiden esteettömyyden ja digipalvelujen saavutettavuuden toteutumista tehostetaan lakisääteisillä esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimuksilla. Nämä vaatimukset sisältävät joukon tietyille tuotetyypeille ja palveluille asetettuja kriteerejä, kuten esimerkiksi videoiden tekstiominaisuudet, riittävä kontrasti tai tekstistä puheeksi -ominaisuus. Näiden tuote- ja palvelukohtaisten teknisten vaatimusten lisäksi säädetään muun muassa tuotteiden CE-merkintää, digipalvelujen saavutettavuusselostetta sekä ilmoitusmenettelyjä ja dokumentointia koskevista velvoitteista.

Esteettömyysdirektiivin pohjalta vuonna 2023 säädetyt kansalliset tuotteita koskevat esteettömyysvaatimukset sekä digipalvelulain 3 a lukuun lisätyt palvelukohtaiset lisävaatimukset ovat nousseet tänä vuonna uudelleen ajankohtaisiksi, sillä niiden soveltaminen on alkanut pitkän siirtymäajan jälkeen vasta 28. kesäkuuta 2025. Tuoreimpien säännösten myötä esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset ulottuvat nyt laajemmin myös yksityiselle sektorille, sillä ne koskettavat laajasti eri palveluntarjoajia, valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita.

Minkälaiset digitaaliset palvelut kuuluvat digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin?

Digipalvelulaissa säädettyjen yleisten saavutettavuusvaatimusten soveltaminen on alkanut portaittain jo vuonna 2019. Lain 3 luvussa säädettyjä saavutettavuusvaatimuksia sovelletaan tarkemmin lain 3 §:ssä säädettyjen palveluntarjoajien tuottamiin verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin. Kyseiset palvelut kuuluvat vaatimusten piiriin niiden laajuudesta, pääsyn avoimuudesta tai kohderyhmästä riippumatta. Siispä myös esimerkiksi asiantuntijoille suunnatut digipalvelut oli saatettava vaatimustenmukaisiksi.

Lakiin vuonna 2023 lisätyssä 3 a luvussa puolestaan asetetaan täsmällisempiä lisävaatimuksia tietyille kuluttajille suunnatuille digipalveluille. Näitä palveluja ovat muun muassa

• verkkokauppapalvelut,
• e-kirjat, digikirjastot ja verkkokirjahyllyt,
• sähköiset ja henkilöiden väliset viestintäpalvelut (esim. laajakaistapalvelut, WhatsApp, sähköposti)
• audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut (esim. Netflix)
• henkilöliikennepalvelujen osana tarjottavat digipalvelut (esim. sähköiset matkaliput), sekä
• tietyt kuluttajille tarjottavat luotto-, sijoitus- ja maksupalvelut.

Mainitut lisävaatimukset eivät koske ainoastaan 28. kesäkuuta 2025 tai sen jälkeen markkinoille saatettuja uusia digipalveluita, vaan myös tätä vanhemmat palvelut on tullut saattaa vaatimustenmukaisiksi. Ennen soveltamisajan alkamista solmittuja palvelusopimuksia voidaan kuitenkin jatkaa niiden voimassaolon päättymiseen asti – kuitenkin korkeintaan viiden vuoden ajan eli 28. kesäkuuta 2030 saakka.

Entä minkälaisiin tuotteisiin esteettömyysvaatimuksia sovelletaan?

Eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista annetun lain 2 §:ään on listattu ne tuoteryhmät, joihin laissa säädettyjä esteettömyysvaatimuksia sovelletaan. Näitä soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ovat muun muassa

• tietokonelaitteistot käyttöjärjestelmineen,
• itsepalvelumaksupäätteet,
• pankki-, matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit,
• erilaiset kuluttajapäätelaitteet (esim. älypuhelimet ja -televisiot), joilla käytetään audiovisuaalista mediaa ja viestintäpalveluja,
• tietyt vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, sekä
• sähköiset lukulaitteet (esim. Kindle).

Lisäksi on huomioitava, että lain soveltamisalaan kuuluvat kaikki sellaiset tuotteet, joita käytetään digipalvelulain 3 a luvussa säädettyjen palvelujen tarjoamiseen. Vaatimukset koskevat ainoastaan 28. kesäkuuta 2025 tai sen jälkeen markkinoille saatettuja uusia tuotteita.

Mitä toimijoita lakisääteiset esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset koskevat?

Vaatimukset koskevat sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, jotka tarjoavat soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ja palveluita. Tuotteiden osalta vaatimukset ulottuvat koko toimitusketjuun, sillä ne koskevat niin valmistajia, maahantuojia kuin jakelijoitakin. Digitaalisia palveluita koskevat esteettömyysvaatimukset kohdistuvat puolestaan sellaisiin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat vaatimusten piiriin kuuluvia digipalveluja.

Yrityksen koko rajaa vaatimusten soveltamisalaa. Palvelujen osalta uudet esteettömyysvaatimukset eivät koske mikroyrityksiä, mutta vaatimustason huomioiminen on suositeltavaa, sillä sen noudattaminen parantaa palvelujen käytettävyyttä laajemmin. Tuotteille asetetut esteettömyysvaatimukset puolestaan velvoittavat myös mikroyrityksiä tietyin kevennyksin. Mikroyritysten tulee isompien yritysten tapaan noudattaa lakisääteisiä teknisiä vaatimuksia – lukuun ottamatta ilmoitus- ja dokumentointivaatimusta, joita sovelletaan suuremman kokoluokan toimijoihin niiden poiketessa esteettömyysvaatimuksista kohtuuttoman rasitteen tai perusteellisen muutoksen perusteella.