Ruokaväärennökset – näkymätön uhka lautasella

Mitä ovat ruokaväärennökset?

Ruokaväärennös tarkoittaa elintarviketuotetta, jota on muutettu, laimennettu, väärennetty tai virheellisesti merkitty taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Väärennös voi koskea esimerkiksi:

• Elintarvikeraaka-aineita
  • kielletyistä ainesosista valmistetut tuotteet
  • oliiviöljyä laimennettu halvemmilla öljyillä
  • hunajaa laimennettu glukoosisiirapilla
  • naudanlihaa sisältäväksi ilmoitettu valmisruoka, joka sisältää hevosenlihaa
• Elintarvikkeesta annettavia tietoja
  • sisältötiedot eivät pidä paikkaansa
  • allergeeneja ei ole merkitty
  • päiväys ilmoitetaan tahallisesti väärin
• Elintarvikkeen turvallisuutta
  • tuote on käsitelty siten, että pilaantumisen merkit on peitetty
• Alkuperämerkintöjä
  • kuten nimisuojatut tuotteet
    • viini, jota myydään nimikkeellä ”Ranskan Champagne”, vaikka se on valmistettu muualla tai
    • aito Parmigiano Reggiano -nimellä myydään tuotteita, jotka eivät täytä alkuperän tai valmistusmenetelmän vaatimuksia.
• Luomu- tai eettisiä väittämiä
  • tavallista lihaa myydään ”luomuna”                                                                                                   tai
  • häkkikanaloiden kananmunia myydään ”vapaan kanan” tuotteena

Kuinka yleisiä ruokaväärennökset ja muut elintarvikealan rikokset ovat?

Maailmanlaajuisesti ruokaväärennösten ja elintarvikealan rikosten kohteena olevien tuotteiden arvon on arvioitu olevan noin 30–40 miljardia dollaria vuodessa. Euroopassa rikollisuuden määräksi on arvioitu 8–12 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2024 niin sanotussa OPSON-operaatiossa takavarikoitiin 22 000 tonnia elintarvikkeita ja noin 850 000 litraa juomia. Näiden takavarikoitujen tuotteiden arvo oli noin 91 miljoonaa euroa. Puhutaan siis merkittävästä rikollisuuden haarasta. Suomessa on vuodesta 2021 lähtien kirjattu yli 400 rikosepäilytapausta.

Eniten ruokaväärennöksiä ja elintarvikepetoksia on havaittu liha- ja kala-, öljy-, mauste- ja alkoholiteollisuuden toimialoilla.  Rikostapauksille tyypillistä on monialaisuus eli tapaukset voivat koskettaa useita eri lainsäädäntösektoreita. Tyypillistä on usean eri substanssialan lainsäädännön rikkominen. Elintarvikealan rikoksilla on yhteyksiä muun muassa työperäisiin rikoksiin, verorikollisuuteen ja tullirikoksiin.

Petos vai rikos?

Mediassa puhutaan elintarvikepetoksista, ruokahuijauksista sekä ruokaväärennöksistä. Mikä on oikea termi?

Euroopan unionissa elintarvikealan rikoksille on käytetty määritelmää Agri-Food Fraud. Määritelmän mukainen teko muodostuu seuraavista kriteereistä:  

1. Yhtä tai useampaa EU:n maataloustuotantoa ja elintarviketuotantoa koskevaa lakia on rikottu.
2. Teko on tahallinen.
3. Teosta saa taloudellista hyötyä.
4. Asiakasta on johdettu harhaan tai petetty.

Suomessa elintarvikealan rikosnimikkeet on määritelty rikoslaissa ja niistä käytetään määritelmää elintarvikeketjun rikokset. Elintarvikeketjun rikoksiin soveltuvia rikosnimikkeitä ovat muun muassa markkinointirikos, terveysrikos, avunanto terveysrikokseen, terveyden vaarantaminen, eläinsuojelurikos, sivutuotelakirikkomus, elintarvikerikkomus, petos, törkeä petos, salakuljetus, väärennys, avustuspetos, eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen ja niin edelleen.

Miksi ruokaa väärennetään?

Suurin motiivi on taloudellinen hyöty. Halvempien tai vanhentuneiden ainesosien käyttäminen tai väärien merkintöjen avulla myyntihinnan nostaminen tuottaa suurempia voittoja. Epävakaa maailmantilanne ja taloudellisesti huonot ajat voivat houkutella taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Usein väärennökset tapahtuvat tuotantoketjun keskivaiheilla eli siellä missä valvonta voi olla puutteellista ja jäljitettävyys vaikeaa.

Kansainvälinen kaupankäynti, pitkät toimitusketjut ja eri maiden sääntelyeroavaisuudet mahdollistavat epäselvyyksien syntymisen. Valvonta ei aina pysy mukana globaaleissa pidentyneissä ja pirstaloituneissa elintarvikeketjuissa.

Toiminnan siirtyminen verkkoon vaikeuttaa myös valvontaa ja ulkomaisten pakettimäärien kasvu haastaa valvontaresurssien riittävyyden. Bulvaanien käyttäminen, identiteettivarkaudet, ammattimaiset avustajat ja lyhyen elinkaaren yhtiöt voivat mahdollistaa elintarvikealan rikosten toteuttamisen ja vaikeuttavat viranomaisten pääsyä rikosten jäljille.

Vaikutukset kuluttajille ja elintarvikealan toimijoille

Ruokaväärennös ei ole vain petos, vaan usein myös terveysriski. Esimerkiksi pähkinöillä jatkettu mauste voi aiheuttaa hengenvaarallisen allergisen reaktion, jos allergeeniä ei ole ilmoitettu pakkauksessa. Myös mikrobiologisten riskien huomiotta jättäminen, kuten terveydelle haitallisten taudinaiheuttajien lisääntyminen elintarvikkeessa ja haitalliset lisäaineet voivat aiheuttaa merkittävän terveysriskin kuluttajille.

Lisäksi kuluttajien luottamus elintarvikejärjestelmään kärsii, mikä vaikuttaa negatiivisesti koko alan maineeseen, erityisesti rehellisten tuottajien osalta, jotka joutuvat epäedulliseen asemaan.

Ruokaketjun rikokset voivat johtaa myös eläin- ja kasvitautien leviämiseen muun muassa salakuljetuksen seurauksena.

Miten ruokaväärennöksiä torjutaan?

Ruokaväärennöksiä pyritään torjumaan lainsäädännön voimin. EU:ssa ja Suomessa elintarvikelainsäädäntö kieltää kaikki harhaanjohtavat merkinnät. Tuotteiden raaka-aineille, mikrobiologiselle laadulle, haitta-aineiden määrälle, omavalvonnalle ja jäljitettävyydelle on asetettu tarkkoja velvoitteita.

Valvonta on tärkeässä roolissa. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta ja merkintöjä valvovat useat viranomaiset yhteistyössä. Ruokavirasto vastaa valtakunnallisesta ohjauksesta, valvontasuunnitelmien laatimisesta ja laboratoriotutkimuksista. Kunnalliset elintarvikevalvontayksiköt tarkastavat elintarvikealan toimijoita paikallisesti. Tulli valvoo erityisesti maahantuotuja elintarvikkeita ja tekee rajatarkastuksia. Poliisi ja syyttäjälaitos osallistuvat tutkintaan, jos väärennös täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Elintarvikkeiden alkuperän jäljittämisessä käytetään yhä enemmän kehittyneitä laboratoriomenetelmiä, kuten DNA-analyysejä, spektrometriaa ja kromatografiaa. Teknologia onkin yhä merkittävämmässä roolissa ruokaväärennösten tutkinnassa ja torjunnassa.

Myöskään kuluttajien roolia ei sovi unohtaa. Pakkausmerkintöjen tarkka lukeminen, tunnettujen valmistajien suosiminen ja epätavallisen halpojen tuotteiden välttäminen voivat auttaa vähentämään ruokaväärennösten leviämisen riskiä. Valppaiden kuluttajien tekemät ilmoitukset epäilyttävistä tuotteista tai pakkauksista voivat käynnistää tutkinnan ja estää mahdollisesti haitallisten tuotteiden leviämisen markkinoille.

Myös elintarvikealan toimijoilla on keskeinen rooli. Valitse luotettavat raaka-aineiden toimittajat, auditoi toimitusketju ja huolehdi jäljitettävyysdokumentaatiosta sekä vaatimustenmukaisuusilmoitusten tarkastamisesta. Teetä tarvittaessa laboratoriotestejä riippumattomissa laboratorioissa tuotteiden aitouden varmistamiseksi.

Tulevaisuus: kohti läpinäkyvämpää ruokaketjua

Uudet teknologiat, kuten digitaalinen jäljitettävyys ja lohkoketjuteknologia (blockchain), mahdollistavat yhä tarkemman ja läpinäkyvämmän ruokaketjun valvonnan. Kuluttajat voivat tulevaisuudessa skannata tuotteen ja nähdä sen matkan pellolta kauppaan, vaihe vaiheelta varmennettuna.

Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö ja tiukempi lainsäädäntö ovat keskeisiä tekijöitä ruokaväärennösten torjumisessa. Vaikka viranomaiset panostavat tulevaisuudessa jäljitettävyyden lisäksi koulutukseen ja elintarvikealan tietoisuuden lisäämisen lisäksi tehostettuun rajavalvontaan ja riskiperusteiseen valvontaan, on jokaisella lenkillä ketjussa, tuottajasta kuluttajaan, roolinsa aidon, turvallisen ja rehellisen ruoan varmistamisessa.

Yhä useampi kuluttaja haluaakin nykyään tietää, mistä ruoka tulee ja on valmis maksamaan läpinäkyvyydestä ja laadusta. Elintarvikealan yritykselle tämä luo mahdollisuuden erottautua vastuullisena toimijana. Rehellinen ja säädösten mukainen tuotetieto, todistetusti alkuperävarmat tuotteet ja nopea reagointi epäselvyyksiin sekä reklamaatioihin ovat kilpailuvaltteja markkinoilla, joilla virheistä seuraa nopeasti julkista kritiikkiä ja brändihaittaa.