Ympäristövastuu matkailu- ja tapahtuma-alalla – velvoitteista vastuullisiin valintoihin

Yritysten ympäristötoimet eivät ole pelkkää imagoa, vaan niihin liittyy myös lainsäädännöllisiä velvoitteita. Esimerkiksi ympäristönsuojelulain (527/2014) sekä jätelain (646/2011) mukaan yritysten on ehkäistävä haitallisia ympäristövaikutuksia ja huolehdittava jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. Myös EU-tasolta tulee painetta kiertotalouden edistämiselle: SUP-direktiivi (EU) 2019/904, eli direktiivi kertakäyttömuovien vähentämisestä vaikuttaa suoraan tapahtumien materiaalivalintoihin.

Sääntelyä ja sitä kautta yritysten valintoja ohjaa kiinteästi myös ilmastopolitiikka. Kansallisen ilmastolain (423/2022) mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Lisäksi EU-tasolla määritetään Suomen velvoite muun muassa taakanjakosektorin päästövähennyksille, johon myös liikenteen ja jätehuollon päästöt kuuluvat. EU:n taakanjakoasetuksen mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Mitkä tekijät on otettava huomioon, että matkailu- ja tapahtuma-ala voi toimia yhtä aikaa vastuullisesti ja lainmukaisesti?

Liikenne ja energiavalinnat

Liikenne on matkailun suurin päästölähde, joten ympäristövaikutukset syntyvät jo ennen perille pääsyä.

Päästöjä voi vähentää valitsemalla matkailukohteita ja tapahtumapaikkoja, joihin on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Moni tapahtuma kannustaa joukkoliikenteen hyödyntämiseen esimerkiksi tarjoamalla ilmaisen matkan tapahtumapaikalle ja sieltä pois näyttämällä tapahtumaan ostettua lippua tai ranneketta. Lentäminen ei sovi monenkaan kuluttajan hiilijalanjälkeen, joten sen sijaan kannattaa suosia pintaa pitkin matkustamista.

Joukkoliikenteen hyödyntäminen ei ole ainoastaan ympäristöteko, vaan se voi helpottaa myös tapahtuman turvallisuussuunnittelua ja pysäköintikapasiteetin hallintaa.

Vuoden 2025 ilmastovuosikertomuksen perusteella liikenteen päästöjen vähentämisessä riittää vielä tekemistä. Vuonna 2024 liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia edellisvuodesta, koska uusiutuvaa polttoainetta jaeltiin vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kotimaan liikenteen päästöjen puolittaminen on ollut kansallisena tavoitteena jo vuodesta 2016 alkaen.

Valinnoilla on merkitystä myös itse kohteessa. Tapahtumapaikalla tai majoituskohteessa energiatehokkuus voi konkretisoitua uusiutuvan energian hyödyntämisenä (esim. aurinkopaneelit, tuulivoima) ja valaistuksen optimointina (LED-valaistus, liiketunnistimet). Myös vedenkulutuksella on merkitystä. Näillä ratkaisuilla voidaan paitsi pienentää ympäristövaikutuksia, myös täyttää energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) velvoitteita käytännössä.  

Vastuullinen ruokatarjoilu

Ruoantuotanto on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä. Tarjoilujen osalta keskeinen keino päästöjen vähentämiseksi on siirtyminen kasvipohjaisiin, sesonginmukaisiin ja paikallisiin raaka-aineisiin. Kasvipohjaisten ruokien suosiminen tarjoiluissa vähentää ympäristökuormitusta, sillä eläintuotanto on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Panostamalla maukkaisiin kasvipohjaisiin tarjoiluihin voidaan samalla hälventää kasvisruokaan kohdistuvia ennakkoluuloja. Paikallisesti tuotettujen ja sesongin mukaisten raaka-aineiden suosiminen vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä ja tukee samalla paikallisia viljelijöitä. Muutamat toimijat ovatkin jo kertoneet siirtyneensä tarjoilemaan tilaisuuksissaan pääosin sesonginmukaista kasvisruokaa.

Jätelain (646/2011) 8 §:n mukaan elintarvikealan toimijoiden on pyrittävä vähentämään ruokahävikkiä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tarjoamalla ylijäämäruokaa henkilöstölle, lahjoittamalla sitä hyväntekeväisyyteen tai hyödyntämällä biojätteen keräystä.

Myös vastuullisuusviestintä on tärkeää: ruokatarjoilun yhteydessä voidaan viestiä valintojen taustoista ja näin ohjata myös kävijöitä kohti ilmastoystävällisiä valintoja.

Jätteet hallintaan – kertakäyttökulttuurista kohti kiertotaloutta

Tapahtumien luonteeseen kuuluu usein suuri materiaalinkulutus ja jätteen määrä. Tässä korostuvat jätelainsäädännön vaatimukset: järjestäjän on huolehdittava syntyvän jätteen keräyksestä ja kierrätyksestä tapahtuman aikana (jätelaki 646/2011, 29 §). Kertakäyttöisten tuotteiden käyttöä rajoittava EU:n SUP-direktiivi (2019/904) velvoittaa erityisesti suuria yleisötapahtumia vähentämään muovijätteen määrää.

Zero waste -periaatetta noudattavat tapahtumat pyrkivät minimoimaan kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla keinoilla:

• uudelleenkäytettävien astioiden käyttö tai vuokraus (esim. pantilliset mukit)
• omien vesipullojen salliminen tapahtumissa ja vesipisteet niiden täyttämistä varten
• kierrätyspisteiden strateginen sijoittelu ja ohjeistukset
• kumppanuudet paikallisten jätehuoltoyritysten kanssa

Luonnon monimuotoisuus ja maankäytön suunnittelu

Erityisesti luontomatkailuun tai ulkoilmatapahtumiin liittyy riski luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Suomen luonnonsuojelulaki (9/2023) edellyttää luonnon monimuotoisuuden turvaamista muun muassa maankäytön suunnittelussa ja toiminnan sijoittamisessa. Kansallispuistot, rannikkoalueet ja muut herkät ympäristöt vaativat erityistä huomiota.

Toimijat voivat osoittaa vastuullisuutensa muun muassa:

• rajoittamalla osallistujamääriä herkissä ympäristöissä
• käyttämällä vain merkittyjä reittejä ja alueita
• osallistumalla alueellisiin luonnonsuojeluhankkeisiin
• kouluttamalla henkilöstöä ja informoimalla asiakkaita ympäristökäytännöistä

Ympäristövastuullisuus osana toiminnan jatkuvuutta

Ympäristövastuullisuus ei ole enää valinnainen lisä, vaan monessa tapauksessa edellytys toiminnan jatkumiselle. Lainsäädäntö, kustannukset ja asiakkaiden kasvavat odotukset sekä ilmastotavoitteet ohjaavat matkailu- ja tapahtuma-alaa kohti kestäviä käytäntöjä.

Ympäristölainsäädännön noudattaminen on vähimmäistaso – vastuullisuus näkyy siinä, miten toimijat haluavat mennä lakien vaatimuksia pidemmälle. Kestävä toiminta voi parantaa asiakastyytyväisyyttä, vähentää kustannuksia ja lisätä liiketoiminnan resilienssiä pitkällä aikavälillä.

Yhteenveto: kohti lakisääteistä ja vaikuttavaa vastuullisuutta

Matkailu- ja tapahtuma-alalla ympäristövastuullisuus tarkoittaa konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi, jätteiden hallitsemiseksi, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja resurssitehokkuuden edistämiseksi. Näihin liittyy paitsi moraalinen velvollisuus, myös useita lakiin perustuvia vaatimuksia, joiden laiminlyönti voi johtaa seuraamuksiin.

Vastuullisuus ei siis ole ainoastaan bränditekijä – se on liiketoiminnan elinehto. Oikein toteutettuna se luo kilpailuetua, kasvattaa asiakasluottamusta ja tukee koko alan kestävää kehitystä sekä toimii mallina asiakkaille ja muille toimialoille.