Muutoksia yritysten kestävyysraportointiin

Kestävyysraportoinnin sääntely elää tällä hetkellä voimakkaasti. Toteutuessaan valmisteilla olevat EU:n Omnibus I -lakipaketin muutokset rajaisivat sekä raportointivelvoitteen piiriin kuuluvia yrityksiä että raportoitavia sisältöjä. Ja koska EU:n lainsäädäntöprosessi vie aikaa, on siirtymäajalle tarvittu pikakorjauksia.

Stop the Clock pysäyttää toisen ja kolmannen aallon raportointikoneet

Niin kutsuttu lykkäysdirektiivi tai stop the clock -direktiivi, (EU) 2025/794 siirtää kestävyysraportointivelvoitteiden voimaantuloa kahdella vuodella. Lykkäys koskee vain niitä yrityksiä, jotka eivät vielä ole olleet velvollisia kestävyysraportointiin eli yrityksiä, joiden olisi tullut aloittaa raportointi tilikaudesta 2025 (“toinen aalto”) ja yrityksiä, joiden olisi tullut aloittaa raportointi tilikaudesta 2026 (“kolmas aalto”). Lykkäys ei vaikuta niihin pörssilistattuihin suuryrityksiin ja -konserneihin, joiden tuli laatia kestävyysraportti jo vuodelta 2024.

Koska kyse on direktiivillä annetuista muutoksista, ne on saatettava voimaan myös kansallisesti. Hallitus antoi 4.9.2025 eduskunnalle lykkäysdirektiiviä koskevan esityksen (HE 79/2025 vp). Muutokset kohdistuvat kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain (1249/2023) voimaantulosäännöksiin, eivätkä ne siten näy kirjanpitolain (1336/1997) pykälissä muutoin kuin soveltamisajankohtien siirtymisenä. Ehdotettu lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2025, mutta sitä voidaan jo soveltaa 1.1.2025 alkaneella ja sen jälkeisillä tilikausilla.

Quick Fix keventää ensimmäisen aallon raportointityötä

Pörssilistatut suuryritykset ja -konsernit, joiden tuli laatia ensimmäinen kestävyysraportti vuoden 2024 tiedoista, jatkavat siten raportointityötään normaalisti myös tällä tilikaudella.

Eurooppalaisiin kestävyysraportointistandardeihin (ESRS) on kuitenkin tehty pikakevennys (quick fix), jota voidaan soveltaa tilikausilta 2025 ja 2026 raportoitaessa. Kevennys vähentää ”ensimmäisen aallon” yritysten raportointitaakkaa, sillä yritykset voivat jättää raporteistaan pois samat tiedot kuin tilikaudelta 2024. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi arvoketjun työntekijöitä koskevia tietoja ei tarvitse sisällyttää vielä seuraavienkaan tilikausien kestävyysraportteihin.

Komission delegoitu asetus 2025/4812 annettiin 11.7.2025 ja on sovellettavissa ilman kansallista täytäntöönpanoa.

Entä jatkossa – kuka raportoi ja mitä?

Kuten todettu, näiden pikakorjausten tarkoitus on ollut tarkoitus antaa aikaa laajemmalle raportointivelvoitteiden muutosten valmistelulle. EU:n Omnibus I -lakipaketin lopullinen sisältö on vielä avoin ja selkiytyy toivottavasti syksyn neuvotteluissa.

On mahdollista, että ESRS-standardien mukainen kestävyysraportointivaatimus rajataan koskemaan ainoastaan suurimpia yrityksiä. Standardien datapisteitä on tarkoitus yksinkertaistaa merkittävästi. Luonnosversiot uudistetuista standardeista ovat jo lausunnoilla.

Pienille ja keskisuurille yrityksille halutaan sen sijaan oma, kevyempi raportointikehys VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for Micro- and Small- and Medium-Sized Enterprises). Euroopan komissio on heinäkuussa 2025 hyväksynyt VSME-standardin viralliseksi suositukseksi. Myös Omnibus I:n suunnitelmiin kuuluu vapaaehtoiset raportointistandardit kestävyysraportointivelvollisuuden kynnysarvon alle jääville yrityksille – tämän nykyistä suositusta täsmällisemmän VSME 2.0 -version sisältö ja aikataulu on kuitenkin edelleen auki.

Muutosten tarkoituksena on keventää raportointivelvoitteita ja suojata pienempiä toimijoita liialliselta hallinnolliselta rasitukselta siten, että kestävyysraportointivelvollisuuden piiriin kuulumattomilta yrityksiltä ei jatkossa voitaisi edellyttää muita kuin vapaaehtoisen raportointistandardin mukaan raportoitavia tietoja.

Olennaista on huomata, että vaikka raportoinnin vaatimukset muuttuvat, tarve vastuullisuustyölle ja toiminnan vastuullisuuden ja vaatimuksenmukaisuuden osoittamiselle säilyy edelleen.