Aamiaisdirektiivi uudistui – mitä se tarkoittaa ja miten muutos toteutetaan Suomessa?

Alkuperäiset aamiaisdirektiivit on annettu 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa, jolloin elintarvikemarkkinat ja kuluttajakäyttäytyminen olivat hyvin erilaisia kuin nykyään. Vuosien saatossa elintarvikkeiden valikoima on monipuolistunut, tuotekehitys on kehittynyt ja kuluttajien tietoisuus muun muassa terveellisistä valinnoista ja tuotteen alkuperästä on kasvanut. Siksi direktiivien uudistaminen nähtiin tarpeelliseksi.

Direktiivien uudistustyö liittyy laajemmin Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiaan sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Komission tavoitteena on ollut helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia siirtyä terveellisempiin ruokavalintoihin sekä parantaa tuotetietojen läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi hunajan kohdalla halutaan jatkossa varmistaa, että kuluttaja tietää tarkemmin, mistä maista hunaja on peräisin. Samalla uudistus tukee elintarvikealan tuotekehitystä ja mahdollistaa sen, että yritykset voivat kehittää vähemmän sokeria, suolaa tai rasvaa sisältäviä vaihtoehtoja ilman, että niiltä poistuu oikeus käyttää vakiintuneita tuotemerkintöjä, kuten ”mehu” tai ”hillo”.

Muutosten soveltaminen alkaa kesäkuussa 2026

Uudistettu aamiaisdirektiivi (EU) 2024/1438 hyväksyttiin toukokuussa 2024, ja se tuli voimaan kesäkuun puolivälissä. Kyseessä ei ole täysin uusi lainsäädäntö, vaan olemassa olevien neljän aiemman direktiivin päivitys. Uudistus koskee hunajaa, hedelmätäysmehuja, hillotuotteita ja säilöttyä kuivattua maitoa. Muut direktiivit, kuten esimerkiksi kaakaotuotteita tai sokereita koskevat, eivät olleet mukana tässä päivitysvaiheessa.

Direktiivi edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot saattavat sen vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään joulukuussa 2025. Suomessa muutos toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla, jotka annettiin toukokuussa 2025. Uusilla asetuksilla korvattiin aiemmat, osin vuosikymmeniä vanhat säädökset. Uudistus koskee käytännössä elintarvikealan toimijoita, jotka valmistavat tai tuovat maahan esimerkiksi hunajaa tai hilloja.

Uusien sääntöjen soveltaminen ei kuitenkaan ala heti. Siirtymäaikaa on annettu kesäkuun 2026 puoliväliin saakka, jotta yritykset ehtivät sopeuttaa valmistus- ja merkintäkäytäntönsä uusiin vaatimuksiin. Kuluttajan näkökulmasta siirtymä näkyy esimerkiksi tuotepakkauksissa, joissa alkuperämerkinnät voivat tarkentua tai ravintosisältöä koskevat ilmoitukset muuttua. Vanhojen sääntöjen mukaisesti valmistettuja tuotteita saa pitää kaupan varastojen loppumiseen asti.

Aamiaisdirektiivien uudistus ei ehkä herätä suurta huomiota otsikoissa, mutta se kertoo paljon siitä, miten EU pyrkii ohjaamaan kuluttajamarkkinoita vastuullisempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan – myös silloin, kun kyse on niinkin arkisista tuotteista kuin aamiaisleivän päälle levitettävä hillo tai mehun sisältö.

Mikä muuttui?

Hunaja

Tärkeimmät hunajaa koskevat muutokset käsittelevät alkuperämaiden ilmoittamista. Hunajasekoituksissa alkuperämaat on jatkossa ilmoitettava pakkauksen etupuolella paino-osuuden mukaan alenevassa järjestyksessä ja kunkin alkuperämaan prosenttiosuus (sallittu poikkeama ± 5 %). Ilmoitusvelvoite koskee neljän suurimman alkuperämaan osuutta, jos niiden osuus painosta on yhteensä yli 50 %. Muut alkuperämaat ilmoitetaan alenevassa järjestyksessä ilman prosenttiosuutta. Pienpakkauksissa, eli alle 30 grammaa hunajaa sisältävissä pakkauksissa, alkuperämaan nimi voidaan korvata kaksikirjaimisella maatunnuksella (esim. FI) kansainvälisen ISO 3166-1 -standardin mukaisesti. Näiden muutosten myötä nykyinen mahdollisuus ilmoittaa hunajasekoituksen alkuperämaat muodossa ”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus” poistuu.  

Myös hunajan koostumusta koskevissa vaatimuksissa täsmennettiin sitä, ettei siihen saa olla lisättynä mitään muita ainesosia, mukaan lukien elintarvikelisäaineet. Siitepölyä tai mitään muita hunajalle ominaisia osatekijöitä ei saa poistaa, taloushunajaa lukuun ottamatta. Siitepölyn perusteella voidaan tunnistaa aito hunaja DNA-analyysein ja näin saada kiinni hunajaväärennöksiä.

Kuivatut maidot

Kuivattua maitoa koskevat pääasialliset muutokset liittyvät maidon käsittelyyn. Jatkossa on sallittua tuottaa laktoosittomia kuivattuja maitotuotteita, muuttamalla laktoosipitoisuutta glukoosiksi ja galaktoosiksi. Tämä maidon koostumuksen muutos on merkittävä pakkaukseen pysyvällä ja helposti havaittavalla ja luettavalla tavalla. Myös maidon proteiinipitoisuutta voidaan mukauttaa vähintään 34 painoprosenttiin (rasvattomasta kuiva-aineesta) lisäämällä ja/tai poistamalla maidon ainesosia siten, ettei heraproteiinin ja kaseiinin välistä maidon pitoisuussuhdetta muuteta. Proteiinin mukauttamista varten sallitut raaka-aineet ovat maitoretentaatti, maitopermeaatti ja laktoosi.

Hedelmähillot

Hillon ja erikoishillon vähimmäishedelmäpitoisuuden vaatimuksia nostettiin. Tavoitteena on lisätyn sokeripitoisuuden vähentäminen, kun raaka-aineina käytetään enemmän hedelmiä tai marjoja. Jatkossa valmiissa hillossa 1 000 grammaa kohti on käytettävä hedelmälihaa ja/tai sosetta vähintään 450 grammaa ja erikoishilloissa 500 grammaa. Myös muita raaka-ainekohtaisia vähimmäismääriä nostettiin. Nämä koskevat punaherukkaa, pihlajanmarjaa, tyrniä, mustaherukkaa, ruusunmarjaa ja kvitteniä, sekä inkivääriä, cashew-omenaa ja passiohedelmää. Myös sitrusmarmeladi sai uudessa asetuksessa määritelmän ja vaatimukset sitrushedelmien määrälle tuotteessa.

Hedelmätäysmehut

Myös hedelmätäysmehujen valmistaminen vähentämällä sokeripitoisuutta, on pyritty varmistamaan asetusmuutoksella. Jatkossa hedelmätäysmehujen, tiivisteestä valmistetun hedelmätäysmehun ja hedelmätäysmehutiivisteen nimessä tuleekin näkyä sokeripitoisuuden vähentäminen, jos luontaisen sokerin määrästä on vähennetty vähintään 30 % ja tuotteen muut keskeiset fysikaaliset, kemialliset, organoleptiset ja ravitsemukselliset ominaisuudet säilyvät ennallaan. Sallittuja menetelmiä luontaisten sokereiden määrän vähentämiseksi ovat kalvosuodatus ja hiivakäyminen.

Myös makeutusaineiden käyttöön hedelmätäysmehujen valmistuksessa tulee muutoksia. Makeutusaineita ei saa käyttää valmistettaessa asetuksen liitteessä 1 lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta hedelmänektareita.

Lisäksi maininta ”hedelmätäysmehut sisältävät vain luontaisia sokereita ” on sallittu hedelmätäysmehussa ja tiivisteestä valmistetussa hedelmätäysmehussa. Maininnan tulee olla samassa näkökentässä elintarvikkeen nimen kanssa.

Uudet asetukset ovat:

• 224/2025 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hunajasta
• 225/2025 Maa- ja metsätalousministeriön asetus tietyistä osittain tai kokonaan kuivatuista säilötyistä maidoista
• 226/2025 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hedelmähilloista ja tietyistä vastaavista valmisteista
• 227/2025 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hedelmätäysmehuista ja tietyistä vastaavista valmisteista

Miten toimin?

• Tutustu uusiin asetuksiin ja tarkastele, mitä muutoksia ne aiheuttavat omassa toiminnassasi.
• Varaudu tarkistamaan nykyiset tuoteselosteet ja pakkausmerkinnät.
• Tarkista tuotekohtaisesti sallitut ainesosat ja lisäaineet sekä käsittelymenetelmät.
• Kartoita raaka-aineiden alkuperän jäljitettävyys – erityisesti hunajan osalta.
• Päivitä tuotteiden koostumus ja reseptit tarvittaessa vastaamaan uusiin hedelmä- ja sokeripitoisuusvaatimuksiin.
• Dokumentoi vaatimustenmukaisuus palvelussamme.

Vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi voit myös pyytää tarjouksen Vaatimusten Täyttymisen Arviointi (VTA) -työpajasta, jossa käydään asiantuntijan johdolla läpi juuri sinun yrityksesi toimintaa koskevat velvoitteet.