Yrityskokoluokkien muutos vaikuttaa myös kestävyysraportointiin
Kirjanpitolaissa (1336/1997) säädettyjen yrityskokoluokkien euromääräisiä raja-arvoja nostettiin keskimäärin 25 prosentilla. Lakimuutos tarkoittaa kevennystä lakisääteisiin raportointivelvoitteisiin niin pienemmille kuin suuremmillekin toimijoille.
Mikro-, pien- ja keskikokoisten yritysten sekä suuryritysten kokoluokkia määritteleviä raja-arvoa tarkistettiin. Mikroyritysten liikevaihtoraja nousi 900 000 euroon ja taseen loppusumma 450 000 euroon (4 b §), pienyritysten osalta liikevaihto 15 miljoonaan euroon ja taseen loppusumman osalta 7,5 miljoonaan euroon (4 a §). Keskikokoisten ja suuryritysten raja-arvot puolestaan korotettiin vastaavasti 50 miljoonaan euroon liikevaihdossa ja 25 miljoonaan euroon taseen loppusummassa (4 c §).
Muutoksen on tarkoitus keventää yritysten hallinnollista taakkaa, kun pienempään kokoluokkaan siirtyminen tuo helpotusta lakisääteisiin raportointivelvoitteisiin. Pienyritysten luokasta mikrokokoluokkaan siirtyville yrityksille tämä tarkoittaa kevennyksiä tilinpäätöstietojen tietovaatimuksiin. Mikroyrityksessä ei ole tarpeen arvioida, onko oikean ja riittävän kuvan kannalta tarpeen sisällyttää tilinpäätökseen liitetietona muutakin informaatiota kuin nimenomaiset tuloslaskelma- ja taserivit sekä liitetiedot, joita valtioneuvoston asetus (1753/2015) edellyttää. Mikroyritystä suuremman kirjanpitovelvollisen osalta tällaisen arvion tekemistä edellytetään jatkossakin.
Suuryrityksistä keskikokoisten yritysten kokoluokkaan siirtyminen tarkoittaa pakollisesta kestävyysraportoinnista vapautumista, ellei yritys ole pörssilistattu. Suuryritysten raportointivelvollisuuden alkamista koskevia siirtymäaikoja ei muutettu (7 luku 1 §). Suuryrityksen raportointivelvollisuutta sovelletaan 2025 ja sen jälkeen alkavina tilikausina. Myös konsernimääritelmien laskentatavat (1 luku 6 a §) muuttuivat siten, että niillä voi olla merkitystä arvioitaessa, tuleeko suurkonsernin kestävyysraportointivelvoitteet sovellettavaksi.
Muutoksen myötä yritykset saavat enemmän liikkumavaraa hallinnollisessa työssä, mutta niiden on edelleen varmistettava, että lainsäädännön kevennykset eivät heikennä toiminnan läpinäkyvyyttä tai vastuullisuutta. Tämä korostaa johdon vastuuta sisäisten prosessien ja raportointikäytäntöjen selkeydessä.
Uudistetut raja-arvot astuivat voimaan 15.11.2024 ja niitä sovelletaan 1.1.2025 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Muutosta voidaan kuitenkin soveltaa jo 1.1.2024 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Ensimmäiset näillä perusteilla laadituista tilinpäätöksistä voidaankin nähdä jo keväällä 2025.
Muuta vastuullisuussääntelyssä tapahtunutta
Alustatyödirektiivi (EU/2024/2831) tuli voimaan 1.12.2024. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa säädöksen vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltoa koskeva asetus (EU/2024/3015) tuli voimaan 12.12.2024. Asetuksen soveltaminen alkaa kuitenkin vasta joulukuussa 2027.
Vähimmäispalkkadirektiivin (EU/2022/2041) täytäntöönpano ei edellytä lakimuutoksia Suomessa. Suomessa vähimmäispalkkojen määräytyminen perustuu työehtosopimusjärjestelmään.
Sukupuolten tasapuolista edustusta suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa koskeva uusi 9 a § on lisätty osakeyhtiölain (624/2006) 6 lukuun. Uusi pykälä ja tavoitemäärän laskemisesta annettu liite astuivat voimaan 28.12.2024. Uudella sääntelyllä asetetut tavoitteet on pyrittävä saavuttamaan 30.6.2026 mennessä.
Linnunmaa Lexin ESG legal compliance -palvelu sisältää toimintaasi koskevan ESG- ja vastuullisuussääntelyn, sen keskeiset vaatimukset ja kätevät työkalut kokonaisuuden hallintaan. Palvelun avulla saat ajantasaisen tiedon vaatimusten muutoksista ja varmistat vaatimustenmukaisuutesi sekä edistät vastuullisuuttasi. Kokonaisuuden saat käyttöösi ottamalla yhteyttä myyntitiimiimme: myynti(at)linnunmaalex.fi
Emmi Muhonen
Vastuullisuuspäällikkö
+358 44 491 5248
emmi.muhonen(at)linnunmaalex.fi