Ilmoittajansuojelulaki tuo väärinkäytöksistä ilmoittaville vahvempaa suojaa

Hallitus antoi 19.9.2022 eduskunnalle esityksen laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Ilmoittajansuojelulailla pannaan täytäntöön niin sanottu whistleblower -direktiivi. Kansallisen lain olisi pitänyt tulla voimaan viimeistään jo vuoden 2021 lopussa, mutta lain valmistelu viivästyi muun muassa runsaan lausuntopalautteen vuoksi. Lain on nyt tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Ilmoittajansuojelulain tavoitteena on luoda tehokas suoja väärinkäytösten ilmoittajille ja varmistaa, että henkilö voi ilmoittaa turvallisesti havaitsemastaan tai epäilemästään yleisen edun ja lainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Lain taustalla oleva whisteblower -direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 2019/1937) edellyttää, että väärinkäytöksestä voidaan ilmoittaa turvallisesti ja, että ilmoittajan henkilöllisyys on suojattu. Ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia ilmoituksen tekemisen takia. Vastatoimien kiellon rikkomisesta tai ilmoittamisen estämisestä voi seurata vahingonkorvausvastuu ja velvollisuus maksaa ilmoittajalle hyvitystä.

Ilmoittajansuojelulain soveltamisala — ketä laki koskee?

Ehdotettu ilmoittajansuojelulaki on ilmoittajien suojelua koskeva yleislaki lain soveltamisalalla ja laki täydentäisi jo voimassa olevaa erityssääntelyä ilmoittajien suojelusta. Finanssialan toimijoilla ja useilla suuryrityksillä on ollut jo pitkään käytössä omat ilmoituskanavansa väärinkäytöksistä ilmoittamiselle. Erityissääntely ilmoittajien suojelusta olisi ensisijaista, ja ehdotettu ilmoittajansuojelulaki täydentäisi sääntelyä.

Ilmoittajansuojelulaki velvoittaa yli 50 työntekijää työllistävät yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiot sekä valtion virastot perustamaan sisäisen ja luottamuksellisen ilmoituskanavan. Lisäksi perustettaisiin valtioneuvoston oikeuskanslerin ylläpitämä ulkoinen ilmoituskanava, johon ilmoituksen voisi tehdä tietyissä tilanteissa.

Lain tarkoituksena on suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat rikkomuksista tai väärinkäytöksistä seuraavilla lainsäädännön aloilla:

  • julkiset hankinnat
  • finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
  • rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen
  • tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
  • liikenneturvallisuus
  • ympäristönsuojelu
  • säteily- ja ydinturvallisuus
  • elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi
  • kansanterveys
  • kuluttajansuoja
  • yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus
Mitä velvoitteita laki tuo yrityksille?

Ilmoittajansuojelulaki lisää seurattavaa lainsäädäntöä yrityksille. Lain kokonaisvaikutukset yrityksille riippuvat yrityksen henkilöstömäärästä, toimialasta, toimintakulttuurista ja siitä, onko yrityksessä jo käytössä sisäinen ilmoituskanava. Kustannuksia yrityksille aiheutuu lähinnä ilmoituskanavan perustamisesta ja ilmoitusten käsittelystä.

Lain soveltamisalaan kuuluvien organisaatioiden on perustettava sisäinen ilmoituskanava rikkomista koskevan tiedon ilmoittamista ja ilmoitusten perusteella toteuttavia toimenpiteitä varten. Sisäisen ilmoituskanavan toteuttamisen suhteen jätetään yrityksille paljon harkintavaltaa. Yritykset voivat perustaa sisäisen ilmoituskanavan itse tai hankkia sen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Yksinkertaisimmillaan ilmoituksia voidaan jättää turvattuun sähköpostiin tai lukittuun palautelaatikkoon, mutta hyvin yksinkertainen ilmoitusjärjestelmä ei ole väärinkäytösten paljastamiseksi ehkä tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Yrityksen harkintaan jätetään myös se, kuinka laajasti ilmoitusten käsittelyyn ja selvittämiseen liittyviä menettelyitä ulkoistetaan vai hoitaako yritys ne itse.

Sisäistä ilmoituskanavaa sekä ilmoituksen käsittelyä koskevat seuraavat vähimmäisvaatimukset.

  • Sisäisessä ilmoituskanavassa on voitava ilmoittaa sekä kirjallisesti että suullisesti.
  • Ilmoituskanavan perustaneen organisaation on toimitettava ilmoittajalle vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.
  • Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ilmoituksen paikkansapitävyyden selvittämiseksi ja tarvittaessa rikkomiseen puuttumiseksi.
  • Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on annettava ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta tieto siitä, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella toteutetaan.
  • Jos vastaanottoilmoitusta ei ole toimitettu, toimenpiteistä on kerrottava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoituksen vastaanottoilmoitusta koskeva seitsemän päivän määräaika on päättynyt.

Ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan kuulumaton yritys voi myös perustaa vapaaehtoisen ilmoituskanavan. Vapaaehtoiseen sisäiseen ilmoituskanavaan, sisäiseen ilmoittamiseen ja ilmoittajan suojeluun sovelletaan tällöin ilmoittajansuojelulain säännöksiä.

Sisäisen ilmoituskanavan käyttäminen on aina ensisijaista. Jos sisäistä ilmoituskanavaa ei ole, ilmoittajalla ei ole siihen pääsyä tai ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, ettei sisäinen ilmoittaminen ole tehokasta, voi ilmoituksen tehdä myös oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan.

Ilmoittajan suojeleminen

Ilmoittajansuojelun edellytyksenä olisi, että ilmoitettava rikkominen kuuluu lain soveltamisalaan, ilmoittaja kuuluu henkilöllisen soveltamisalan piiriin, ilmoittamisessa noudatetaan ilmoitusmenettelyä ja että ilmoittajalla oli perusteltu syy uskoa tietojen paikkansapitävyyteen.

Suojelun yleisenä edellytyksenä siis on, että ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että hänen ilmoittamansa asiat ovat paikkansapitäviä ilmoittamishetkellä. Ilmoittajansuojelua koskevia säännöksiä sovelletaan ilmoittajaan, joka on saanut rikkomista koskevia tietoja työssään tai sen yhteydessä ollessaan seuraavassa asemassa:

  • työ- tai virkasuhde
  • itsenäinen ammatinharjoittaja
  • osakkeenomistaja
  • yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtaja
  • vapaaehtoistyöntekijä
  • harjoittelija

Sopimusketjutilanteissa ilmoittaja kuuluisi lain soveltamisalaan riippumatta siitä, mihin tahoon hän on palvelussuhteessa tai sopimussuhteessa. Ilmoittaja saisi siten suojelua, vaikka hän olisi alihankkijan tai muun toimeksisaajan palveluksessa.

Ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen vuoksi. Kiellettynä vastatoimena pidetään muun muassa työsuhteen ehtojen heikentämistä, työsuhteen päättämistä, lomauttamista tai muuta epäedullista kohtelua ja kielteisten seurausten kohdentamista.

Tavaroiden tai palvelujen tarjoajan menettelyä on elinkeinotoiminnassa pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos ilmoittajalta evätään tavaroiden tai palveluiden toimittaminen, hänen sopimussuhteensa päätetään ennenaikaisesti tai häneen muutoin kohdistetaan kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on ilmoittanut tai julkistanut rikkomista koskevan tiedon tai osallistunut ilmoittamansa rikkomista koskevan asian selvittämiseen.

Ilmoittajansuojelulain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Vähintään 50 työntekijän yksityisen sektorin organisaatioilla sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön viimeistään 17.12.2023. Muiden organisaatioiden osalta sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Jo yli 400 asiakasyritystä lukuisiltä eri toimialoilta luottaa Linnunmaa Lexin digitaaliseen palveluun legal compliance -toiminnassaan. Referenssejämme ovat muun muassa Abloy, Thermo Fisher, Kuusakoski, Wihuri, Fazer, Paulig sekä Lumene.

Ota yhteyttä ja tutustu palveluumme!

Hanna Kiiskinen

Hanna Kiiskinen

Lakiasiantuntija (EHS)
+358 44 491 5281
hanna.kiiskinen(at)linnunmaalex.fi

Vieritä ylös