Ilmoittajansuojelulaki tuo väärinkäytöksistä ilmoittaville vahvempaa suojaa

Ilmoittajansuojelulain tavoitteena on luoda tehokas suoja väärinkäytösten ilmoittajille ja varmistaa, että henkilö voi ilmoittaa turvallisesti havaitsemastaan tai epäilemästään yleisen edun ja lainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Lain taustalla oleva whisteblower -direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 2019/1937) edellyttää, että väärinkäytöksestä voidaan ilmoittaa turvallisesti ja, että ilmoittajan henkilöllisyys on suojattu. Ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia ilmoituksen tekemisen takia. Vastatoimien kiellon rikkomisesta tai ilmoittamisen estämisestä voi seurata vahingonkorvausvastuu ja velvollisuus maksaa ilmoittajalle hyvitystä.

Ilmoittajansuojelulain soveltamisala — ketä laki koskee?

Ehdotettu ilmoittajansuojelulaki on ilmoittajien suojelua koskeva yleislaki lain soveltamisalalla ja laki täydentäisi jo voimassa olevaa erityssääntelyä ilmoittajien suojelusta. Finanssialan toimijoilla ja useilla suuryrityksillä on ollut jo pitkään käytössä omat ilmoituskanavansa väärinkäytöksistä ilmoittamiselle. Erityissääntely ilmoittajien suojelusta olisi ensisijaista, ja ehdotettu ilmoittajansuojelulaki täydentäisi sääntelyä.

Ilmoittajansuojelulaki velvoittaa yli 50 työntekijää työllistävät yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiot sekä valtion virastot perustamaan sisäisen ja luottamuksellisen ilmoituskanavan. Lisäksi perustettaisiin valtioneuvoston oikeuskanslerin ylläpitämä ulkoinen ilmoituskanava, johon ilmoituksen voisi tehdä tietyissä tilanteissa.

Lain tarkoituksena on suojella henkilöitä, jotka ilmoittavat rikkomuksista tai väärinkäytöksistä seuraavilla lainsäädännön aloilla:

• julkiset hankinnat
• finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
• rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen
• tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
• liikenneturvallisuus
• ympäristönsuojelu
• säteily- ja ydinturvallisuus
• elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi
• kansanterveys
• kuluttajansuoja
• yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus

Mitä velvoitteita laki tuo yrityksille?

Ilmoittajansuojelulaki lisää seurattavaa lainsäädäntöä yrityksille. Lain kokonaisvaikutukset yrityksille riippuvat yrityksen henkilöstömäärästä, toimialasta, toimintakulttuurista ja siitä, onko yrityksessä jo käytössä sisäinen ilmoituskanava. Kustannuksia yrityksille aiheutuu lähinnä ilmoituskanavan perustamisesta ja ilmoitusten käsittelystä.

Lain soveltamisalaan kuuluvien organisaatioiden on perustettava sisäinen ilmoituskanava rikkomista koskevan tiedon ilmoittamista ja ilmoitusten perusteella toteuttavia toimenpiteitä varten. Sisäisen ilmoituskanavan toteuttamisen suhteen jätetään yrityksille paljon harkintavaltaa. Yritykset voivat perustaa sisäisen ilmoituskanavan itse tai hankkia sen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Yksinkertaisimmillaan ilmoituksia voidaan jättää turvattuun sähköpostiin tai lukittuun palautelaatikkoon, mutta hyvin yksinkertainen ilmoitusjärjestelmä ei ole väärinkäytösten paljastamiseksi ehkä tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Yrityksen harkintaan jätetään myös se, kuinka laajasti ilmoitusten käsittelyyn ja selvittämiseen liittyviä menettelyitä ulkoistetaan vai hoitaako yritys ne itse.

Sisäistä ilmoituskanavaa sekä ilmoituksen käsittelyä koskevat seuraavat vähimmäisvaatimukset.

• Sisäisessä ilmoituskanavassa on voitava ilmoittaa sekä kirjallisesti että suullisesti.
• Ilmoituskanavan perustaneen organisaation on toimitettava ilmoittajalle vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.
• Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ilmoituksen paikkansapitävyyden selvittämiseksi ja tarvittaessa rikkomiseen puuttumiseksi.
• Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on annettava ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta tieto siitä, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella toteutetaan.
• Jos vastaanottoilmoitusta ei ole toimitettu, toimenpiteistä on kerrottava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoituksen vastaanottoilmoitusta koskeva seitsemän päivän määräaika on päättynyt.

Ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan kuulumaton yritys voi myös perustaa vapaaehtoisen ilmoituskanavan. Vapaaehtoiseen sisäiseen ilmoituskanavaan, sisäiseen ilmoittamiseen ja ilmoittajan suojeluun sovelletaan tällöin ilmoittajansuojelulain säännöksiä.

Sisäisen ilmoituskanavan käyttäminen on aina ensisijaista. Jos sisäistä ilmoituskanavaa ei ole, ilmoittajalla ei ole siihen pääsyä tai ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, ettei sisäinen ilmoittaminen ole tehokasta, voi ilmoituksen tehdä myös oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan.