Huomio epätyypillisiin työsuhteisiin – mikä muuttuu työelämän sääntelyssä vuonna 2022 ja sen jälkeen?

Työelämä muuttuu ja niin muuttuu myös sen sääntely. Samalla kun työyhteisöissä harjoitellaan uuden yhteistoimintalain mukaista jatkuvaa vuoropuhelua, karsitaan turhia kilpailukieltosopimuksia ja pohditaan, tuleeko syksyn vanhempainvapaisiin sovellettavaksi uusi vai vanha lainsäädäntö, olisi katse hyvä suunnata jo seuraaviin muutoksiin. Tässä avuksesi tärpit valmisteilla olevista työelämän säädöshankkeista.

Lyhyiden ja epätyypillisten työsuhteiden sääntely murroksessa

Työn teettämisen uudet muodot ja erilaisten työsuhteiden kirjo ovat lisänneet lainsäätäjän sääntelypainetta työsuojelun toteutumisen näkökulmasta. Työelämän epävarmuutta pyritään vähentämään myös tekemällä rajanvetoa työsuhteisen työn ja yrittäjyyden välille. Turvatumpien ja ennakoitavampien työehtojen takaamiseksi muutoksia on odotettavissa erityisesti työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin.

1. Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työehtodirektiivin (EU 2019/1152) kansallisesta toimeenpanosta seuraa useita muutoksia keskeiseen työlainsäädäntöön erityisesti työnantajan tiedonantovelvoitteita koskien. Esimerkiksi työnteon keskeisistä ehdoista työntekijälle annettavan kirjallisen selvityksen (TSL 2:4 §) tietosisältöä on ehdotettu laajennettavaksi. Samalla selvitys olisi annettava aiempaa lyhyemmän ajan kuluessa ja nykyistä lyhyemmissä työsuhteissa.

Uudet tiedot koskisivat oikeutta koulutukseen, ylityötä ja sen korvaamista koskevia järjestelyitä, irtisanomismenettelyä, käyttäjäyritystä vuokratyössä sekä työnantajan vastuulla olevaa sosiaaliturvaa. Lisäksi uudet tiedot koskisivat työvuorojen suunnitteluun liittyviä erityisiä vaatimuksia vaihtelevan työajan sopimusten osalta.

Muutokset perustuvat työehtodirektiivin vaatimuksiin ja niiden on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022. 

2. Työvuorosuunnittelu vaihtelevaa työaikaa teetettäessä

Työehtodirektiivi edellyttää muutoksia myös työaikalakiin erityisesti vaihtelevan työajan sopimuksia koskien (ns. nollatuntisopimukset). Muutosehdotus toisi mukanaan mm. työantajan korvausvelvollisuuden, jos tämä peruuttaa vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän työvuoron alle 48 tuntia ennen työvuoron alkua – korvausvelvollisuus tulisi sovellettavaksi, jos oikeutta muuhun esim. työehtosopimuksen mukaiseen korvaukseen ei ole.

Työehtodirektiivin täytäntöönpanoa ja nollatuntisopimuksia koskeva hallituksen esitys annettiin 21.4.2022.

3. Vuosiloman pitäminen lyhyissä työsuhteissa

Hallitusohjelmaan tehdyn kirjauksen mukaan vuosiloman pitämisen joustavoittamista selvitetään. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa keinoja mahdollistaa työntekijöiden tosiasiallinen mahdollisuus pitää vuosilomaa myös lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa. Vaikka vuosilomaa kertyy lyhyemmistäkin työpätkistä, voi lomat jäädä pitämättä useamman vuoden ajalta, kun pitämättä jääneet lomat korvataan aina määräaikaisuuden päättyessä lomakorvauksella.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys toteutetaan keväällä 2022. Ministeriö päättää selvityksen pohjalta, minkälaisiin jatkotoimenpiteisiin ja lainvalmistelutoimiin on tarve ryhtyä.

4. Työsuhde vai toimeksianto?

Työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehtävän työn välinen rajanveto on herättänyt paljon keskustelua. Työelämän murros ja teknologia ovat tuoneet mukanaan uusia ja erilaisia työn teettämisen muotoja eikä aina ole täysin selvää tehdäänkö työtä itsenäisenä yrittäjänä vai työsuhteessa toiselle osapuolelle. Edes oikeuskäytäntö ei anna yksiselitteistä vastausta tähän tulkintaongelmaan. Työsopimuksen käsitettä työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä suunnitellaankin täsmennettäväksi tulkintaepäselvyyksien helpottamiseksi.

Hallituksen esityksen on tarkoitus valmistua syksylle ja sen arvioitu esittelyviikko on 41/2022.

Tarkkana myös palkka- ja taloushallinnossa

Henkilöstö- ja palkkahallinto toimivat usein käsikädessä. Palkka- ja taloushallinnon asiantuntemusta tarvitaankin esimerkiksi selviteltäessä edellä kuvattujen muutosten vaikutuksia omiin käytäntöihin, mutta hereillä kannattaa olla myös seuraavien suunniteltujen muutosten kohdalla.

1. Palkka-avoimuutta pyritään lisäämään

Palkkasyrjintää halutaan ehkäistä lisäämällä henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista. Työryhmän ehdotuksen mukaan työnantajan olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle muun muassa noudattamansa palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen. Myös työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten olisi oltava vapaasti työntekijöiden saatavilla. Palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten toisen työntekijän palkkatietoja suoraan työnantajalta.

Tasa-arvolakiin suunniteltuja muutoksia koskevan hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on 35/2022.

2. Taloudellisen työnantajan käsite
Tämän vero-oikeudellisen käsitteen käyttöönotto kuului jo viime vuoden lainsäädäntösuunnitelmaan, mutta valmistelu on viivästynyt ja siirtynyt tälle keväälle. Valtion verotusoikeuden laajentaminen tuo uusia raportointivelvoitteita aliurakointia, palveluita tai muutoin työvoimaa ulkomaisilta yhtiöiltä hankkivalle suomalaiselle yhtiölle, jos tämä katsotaan työntekijän taloudelliseksi työnantajaksi.

Tiedonantovelvollisuudet liittyvät ulkomaisesta yhtiöstä annettaviin tietoihin sekä Suomessa työskentelyn pituuteen. Ehdotuksen mukaan ilmoitukset tulisi tehdä lyhyestäkin työkomennuksesta Suomeen. Käsitteen käyttöönotto edellyttää muutoksia tuloverolakiin ja muihin verolakeihin.

Hallituksen esityksen uusi arvioitu esittelyviikko on 24/2022. Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottoon liittyvien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Vastuullinen työnantaja seuraa ja raportoi

Jokaisen työnantajan on tunnistettava se sääntelyn kokonaisuus, joka liittyy työsuhteisiin. Vastuullinen työnantaja seuraa työlainsäädännön muutoksia ja varmistaa, että ne huomioidaan kaikessa toiminnassa.

Kun lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa, todellisuudessa käytännön toimia vaaditaan useilta eri toimijoilta johtoportaasta esihenkilöihin, palkanlaskijoihin ja muuhun henkilöstöön. Siispä tietoa lainsäädännön muutoksista on hyvä levittää ympärilleen.

Linnunmaa Lexin HR & Talous -legal compliance -palvelu tarjoaa työnantajalle, HR-johdolle, esihenkilöille ja palkkahallinnolle toimivat työkalut lainsäädännön vaatimusten tunnistamiseen, seuraamiseen, toimenpiteiden dokumentointiin ja sisäiseen viestintään. Tutustu tästä tai ota suoraan minuun yhteyttä, niin sovitaan Teams-palaveri!

Emmi Muhonen

Emmi Muhonen

Lakiasiantuntija (HR & Talous)
+358 44 491 5248
emmi.muhonen(at)linnunmaalex.fi

Vieritä ylös