EHS-lainsäädäntö on jatkuvassa muutoksessa - tiedätkö nämä 4 tulevaa muutosta?

EHS-lainsäädännön kenttä on laaja — toiminnanharjoittajien tulee olla selvillä ympäristöä, kemikaaleja, terveyttä ja turvallisuutta koskevan lainsäädännön vaatimuksista. Sääntely asettaa toimijoille muun muassa erilaisia lupa-, ilmoitus-, ja rekisteröintivelvollisuuksia, selvityksiä, suunnitelmia ja määräaikaistarkastuksia. Lista vaatimuksista ja velvoitteista voi tuntua vaikeasti hallittavalta.

Voimassaolevan, omaa toimintaa koskettavan sääntelyn tunnistaminen ja sen muutosten seuranta on kuitenkin vastuullisuuden perusta. Käynnissä on useita laajoja lainsäädäntöhankkeita, jotka tuovat mukanaan valtaosaa yrityksiä koskevia velvoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Kokosimme alle 4 keskeistä valmisteilla olevaa EHS-sääntelyn muutosta.

Etsitkö ymmärrettävää tietoa ajantasaisesta EHS-lainsäädännöstä? Tutustu legal compliance -lakiseurantapalveluumme. Näppärän verkkopalvelun avulla pidät itsesi aina ajan tasalla sääntelyn vaatimuksista ja niiden muutoksista.

1. Jätelainsäädännön uudistus jatkuu

Jätelainsäädännön kokonaisuudistus koskettaa käytännössä jokaista toiminnanharjoittajaa toimialasta riippumatta. EU:n jätedirektiivipakettiin perustuvan uudistuksen tarkoituksena on vauhdittaa kiertotaloutta ja kierrätystä. Uudistettu jätelaki (646/2011) tuli voimaan 19.7.2021 ja toi mukanaan erilliskeräys-, kirjanpito-, raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia toiminnanharjoittajille.

Asetus jätteistä (978/2021) uudistettiin kokonaan ja se tulee voimaan 1.12.2021. Jäteasetuksessa säädetään jätehuollolle vähimmäisvaatimustaso, ja esimerkiksi uusia erilliskeräysvelvollisuuksia kiinteistöille. Uudet kirjanpitoa ja raportointia koskevat velvoitteet tulevat toiminnanharjoittajien hoidettavaksi jo vuoden 2022 aikana. Muut jätelakia täydentävät ja tarkentavat asetukset, kuten asetus pakkausjätteistä (1029/2021), tulevat voimaan myös 1.12.2021.

Tuottajavastuuta koskeva sääntely on useiden muutosten kohteena. Tuottajayhteisöön liittyminen on pakollista kaikille tuottajille — tuottajayhteisöön kuulumattoman tuottajan on liityttävä tuottajayhteisöön tai perustettava tuottajayhteisö 31.12.2021 mennessä. Käytännössä hyvin harva tuottaja voi jatkossa hoitaa itse tuottajavastuunsa. Pakkausten tuottajavastuun on katettava kaikki pakkausmateriaalit ja suunnitteilla on yksi pakkausten tuottajavastuuyhteisö, johon kaikkien pakkausten tuottajien on liityttävä. Pakkausjätteistä annetussa asetuksessa säädetään uudet ja tiukat kierrätystavoitteet. Jätelakiin lisättiin tuottajalle velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma, ja jätelakia täydentävissä asetuksissa säädetään tarkemmin säännöllisen tarkastuksen teettämisestä riippumattomalla ja ammattitaitoisella henkilöllä. Omavalvontavelvollisuus astuu voimaan 1.1.2023.

SUP-direktiivin kansallinen toimeenpano on myös vielä kesken. Eräistä muovituotteista annettu asetus (771/2021) astui voimaan 23.8.2021 tuoden mukanaan tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia. Muiden direktiivin vaatimusten täytäntöön panemiseksi on valmisteilla jätelakia muuttava hallituksen esitys, joka on tavoitteena saada eduskunnan käsittelyyn keväällä 2022.
Ja tässä vain muutamia muutoksia — jätelainsäädännön uudistaminen tuo paljon konkreettisia tekemisiä mukanaan.

2. Luonnonsuojelulakiin ehdotettu uudistuksia menettelyihin

Luonnonsuojelulain kokonaisuudistus on käynnissä, ja tarkoituksena on säätää kokonaan uusi luonnonsuojelulaki. Uuden lu0nnonsuojelain tavoitteena on edistää luonnon suojelua, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi. Ilmastonmuutos nopeuttaa sekä voimistaa monia luonnossa tapahtuvia muutoksia, ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei olla saatu kuriin. Hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on 02/2022.

Uuden luonnonsuojelulain tarkoituksena on selkeyttää luonnonsuojelulain roolia osana muuta ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. Viranomaisen tehtäviä tullaan täsmentämään, tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää hallinnollisia menettelyjä. Uusi laki tuo mukanaan myös uusia velvoitteita — varovaisuusperiaate, selvilläolovelvollisuus ja ympäristötietoisuus ehdotetaan lisättäväksi lain yleisiin säännöksiin. Ekologinen kompensaatio tulisi lakiin uusina säännöksinä. Ekologisen kompensaation tarkoituksena on toimia viimesijaisena ohjauskeinona tilanteissa, joissa luonnolle aiheutuvia haittoja ei voida estää tai lieventää. Eli taloudellisesta toiminnasta luonnonarvoille aiheutuva heikkeneminen tulee hyvittää.

3. Uudella kaavoitus- ja rakentamislailla tavoitellaan hiilineutraaliutta

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on lausuntokierroksella 7.12.2021 asti. Laajan lainsäädäntöhankkeen tavoitteena on asettaa kokonaan uusi kaavoitus- ja rakentamislaki. Lakiehdotus on laaja myös konkreettisesti, sillä siinä on lähes 400 pykäläluonnosta. Uudistuksella tavoitellaan muun muassa hiilineutraaliutta, luonnon monimuotoisuutta, rakentamisen sujuvoittamista ja laatua, sekä digitalisaatiota. Toimintaympäristön muutokset kuten ilmasto- ja energiakysymykset, kaupungistuminen ja digitalisaatio ovat vaikuttaneet myös kaavoitus- ja rakentamislain valmistelemiseen. Muutoksia on tulossa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, rakentamista koskevaan ohjausjärjestelmään sekä valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviin.

Rakentamisen laatua pyritään parantamaan ratkaisemalla ongelmia jo ennakolta. Vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika. Hankkeiden osapuolet olisivat myös velvoitettuja yhteistyöhön laadun varmistamiseksi. Rakentamista ohjataan kiertotaloutta edistäväksi — rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita. Kaavat ja rakentamisluvat laadittaisiin jatkossa sähköisessä ja valtakunnallisesti yhteen toimivassa muodossa. Rakentamista sujuvoitetaan ja rakentamisluvan tarvetta vähennetään siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrisen piharakennuksen voisi rakentaa ilman lupaa.

4. Huomioitavia muutoksia kemikaaliturvallisuudessa

Typpihapon luokitus on muuttumassa, ja muutos voi aiheuttaa kemikaaliturvallisuussäädösten mukaisia konkreettisia toimintavelvollisuuksia toiminnanharjoittajille. EU:ssa on määritetty typpihapolle yhdenmukainen ja sitova luokitus- ja merkintävaatimus — uutena luokituksena tulee välittömästi myrkyllinen kategoria. Luokituksen muutoksen vuoksi toiminnanharjoittajien on tarkistettava, että toiminnan laajuus on laskettu oikein. Tällä hetkellä pelastusviranomaisten valvonnassa oleva vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittava toimija voi nousta Tukesin lupavalvontaan. Tukesin valvonnassa oleva lupalaitos voi taas nousta toimintaperiaateasiakirjavelvolliseksi tai turvallisuusselvityslaitokseksi. Muutokset ovat CLP-asetuksen (1272/2008) liitteessä VI ja muutosta sovelletaan 1.3.2022 alkaen.

Käyttöturvallisuustiedotteen laatimiseen on tullut uusia vaatimuksia, joita on sovellettu vuoden 2021 alusta alkaen. Muutoksen myötä käyttöturvallisuustiedotteissa on annettava tietoja aineiden nanomuodoista, hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuksista, seoksen UFI-tunnisteesta, herkistävistä aineista sekä aineiden erityisistä pitoisuusrajoituksista. Tietoihin fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista on tullut myös muutoksia. Käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista koskevat uudet vaatimukset on annettu komission asetuksen (EU 2020/878) liitteessä, joka korvaa REACH-asetuksen (EU 1907/2006) liitteen II käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista koskevista vaatimuksista. Käyttöturvallisuustiedotteet on toimitettava uusien vaatimusten mukaisina vuoden 2023 alusta alkaen, mutta suositeltavaa on siirtyä uusiin vaatimuksiin mahdollisimman pian.

Muutokset tulee huomioida myös kemikaalituoterekisteriin tehtävässä kemikaali-ilmoituksessa.
SCIP-ilmoituksen tekeminen muuttui lakisääteiseksi 19.7.2021 kemikaalilakiin (599/2013) tehdyllä muutoksella. Muutoksen myötä esineiden toimittajille tuli velvollisuus toimittaa tiedot SVHC-aineita eli erityistä huolta aiheuttavia aineita sisältävistä esineistä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ylläpitämään SCIP-tietokantaan. Muutoksen taustalla on EU:n jätedirektiivi, ja tavoitteena on saada paremmin tietoa SVHC-aineista koko tuotteen elinkaaren ajan, myös jätteenä.