Ajankohtaista

Valmisteilla on 4 tärkeää yritystoimintaan ja työnantajan vastuisiin vaikuttavaa lakimuutosta – tiedätkö mitä ne ovat?

Lakeja kannattaa lukea kuten liikennettä – ennakoiden. Mitä parempi havainnointikyky, sitä paremmat mahdollisuudet sopeuttaa liiketoiminta olosuhteisiin sopivaksi ja toimia vastuullisesti. Meillä Lexissä lakiseuranta on tehty vaivattomaksi.

LinnunmaaLEXjoensuu k016 web

Yritystoimintaa ja työnantajia koskevan lainsäädännön näkökulmasta luvassa on toiminnantäyteinen vuodenvaihde ja alkuvuosi. Hallitus kirii valmisteilla olevien säädöshankkeiden käsittelyä ja odotettavissa on useita mittavia uudistuksia lainsäädäntöön – jos ja kun lait hyväksytään. Uudistukset eivät tietenkään rajoitu vain syksyyn, vaan muutos on jatkuvaa.

Lakiuudistusten hyväksymisen myötä viestikapula siirtyy toiminnanharjoittajille. Siirtymäaikojen puitteissa yrityksissä on päivitettävä tarvittavat tietojärjestelmät ja suunnitelmat, mietittävä työjärjestelyt sekä työnjohdolliset periaatteet uusia vaatimuksia vastaaviksi. 

Katso alta koosteemme neljästä keskeisestä, valmisteilla olevasta, muutoksesta. 

1 Perhevapaauudistus koskee kaikkia

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen pyrkivä lakiuudistus voi tulla käytännössä jokaisen työnantajan, yrittäjän tai työnjohto-oikeutta käyttävän esihenkilön sovellettavaksi, kun tehtäviä joudutaan järjestelemään uudelleen työntekijän jäädessä perhevapaalle. Perhevapaiden kokonaismäärän kasvu ja vanhempien mahdollisuus pitää vapaansa nykyistä useammassa jaksossa edellyttävät olemassa olevien käytäntöjen uudelleenarviointia organisaatiossa. Hoitovastuun jakautuessa entistä joustavammin vanhempien kesken, työjärjestelyjen tarve voi näkyä aiempaa useammin myös miesvaltaisilla toimialoilla. Tarkasteltaessa työelämää yksittäistä työnantajaa laajemmalla perspektiivillä, uudistus kohtelee työnantajia ja yrittäjänä toimivia kuitenkin entistä tasa-arvoisemmin.

Lakiehdotusta koskeva hallituksen esitys HE 129/2021 vp annettiin 16.9.2021 ja on nyt eduskuntakäsittelyssä. Perhevapaauudistuksen edellyttämät lakimuutokset tehdään sairausvakuutuslakiin ja työsopimuslakiin. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022, mikäli eduskunta hyväksyy lain.

2 Vuorovaikutusta henkilöstön ja työnantajan välille

Yhteistoimintalain kokonaisuudistuksella halutaan kiinnittää huomiota työyhteisön vuoropuheluun. Vähintään 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä tämä tarkoittaa muun muassa henkilöstöstrategisten prosessien, suunnitelmien ja neuvottelukäytäntöjen arviointia suhteessa lakiuudistuksen tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Myös henkilöstön tosiasiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin on syytä kiinnittää huomiota – lakiehdotuksen mukaan henkilöstön edustajan tulisi pystyä aidosti osallistumaan tärkeiden yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien asioiden käsittelyyn.

Hallinnollisesti työyhteisön vuoropuhelu tarkoittaa säännöllisiä neuvottelu- ja tiedonantovelvoitteita, sekä valmiutta pyynnöstä toimitettaviin tiedonantoihin, osin myös kirjallisessa muodossa. Vastapainona toimiva vuoropuhelu tarjoaa kuitenkin tehokkaampaa työyhteisöä ja sitoutuneempaa henkilöstöä.

Lakiehdotus annettiin eduskunnan käsittelyyn viimein 30.9.2021 – HE 159/2021 vp – mikäli ehdotus hyväksytään ilman muutoksia uusi yhteistoimintalaki tulisi voimaan jo vuoden 2022 alusta.

3 Raportointivelvoitteita työn teettäjälle

Valtion verotusoikeuden laajentaminen toisi uusia raportointivelvoitteita aliurakointia, palveluita tai muutoin työvoimaa ulkomaisilta yhtiöiltä hankkivalle suomalaiselle yhtiölle, jos tämä katsotaan työntekijän taloudelliseksi työnantajaksi. Tiedonantovelvoitteet voivat koskea myös konsernin sisäistä työvoiman liikkumista ulkomailta Suomeen.

Taloudellisen työnantajan kriteerinä voidaan pitää työnjohdollisten oikeuksien tosiasiallista käyttämistä sekä työpanoksesta saatua hyötyä, vaikka muodollinen työnantajuus ja palkanmaksu tapahtuisivat ulkomailta. Olennaista on, työsuorituksen liittyminen työn teettäjän liiketoimintaan. Tiedonantovelvollisuudet liittyvät ulkomaisesta yhtiöstä annettaviin tietoihin sekä Suomessa työskentelyn pituuteen. Ehdotuksen mukaan ilmoitukset tulisi tehdä lyhyestäkin työkomennuksesta Suomeen.

Tämän vero-oikeudellisen käsitteen käyttöönotosta aiheutuvat muutokset tehdään tuloverolakiin ja muihin tarvittaviin verolakeihin. Hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on 44/2021. Jos muutokset hyväksytään, eikä lakimuutosten aiottuun voimaantuloon 1.1.2022 tehdä muutoksia, niitä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2022 toimitettavaan verotukseen.

4 Ilmoittajansuojelulaki puhaltaa läpi toimintatapojen

Whistleblowing direktiivin kansallinen toimeenpano etenee. Uuden ilmoittajansuojelulain tulisi olla voimassa 17.12.2021. Hallituksen esitys saadaan eduskuntaan kuitenkin vasta joulukuun alkupuolella – arvioitu esittelyviikko on 49/2021. Viivästynyt eduskuntakäsittely voi siirtää lain voimaantuloa ensi keväälle.

Kaikkien yli 50 henkilöä työllistävien yritysten tulee järjestää sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä yrityksen toiminnassa. Uusi ilmoittajansuojelulaki koskisi yrityksen koosta riippumatta kaikkia kiinteistönvälittäjiä, tilitoimistoja, oikeudellisia palveluja tarjoavia yrityksiä sekä rahoitusalan yrityksiä, jos yritykseen sovelletaan rahanpesulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta.

Ilmoittaa voi esimerkiksi tietosuojaan, rahanpesun ehkäisyyn, ympäristönsuojeluun, tuote- ja elintarviketurvallisuuteen tai julkisiin hankintoihin liittyvistä rikkomuksista. Ilmoitus tulee voida tehdä ilman pelkoa vastatoimista, kuten irtisanomista. Ilmoittajansuojelulain tavoite on edistää yritysten vastuullista toimintaa. Yrityksiltä ei voida edellyttää ilmoituskanavan käyttöä ennen lain voimaantuloa. Muutokseen on hyvä kuitenkin varautua.

Lexin avulla pysyt ajan tasalla ja säästät aikaa

Linnunmaa Lexin lakiseurantapalveluiden avulla pysyt mukana muutoksessa ja toteutat vastuullisuustyötäsi. Asiantuntijamme tuottavat käyttöösi jatkuvasti ajantasaista ja ymmärrettävää lakitietoa, jotta sinä voit keskittyä olennaiseen – toimintaan ja toteutukseen.

Ottamalla käyttöön
HR & Talous -lakiseurantapalvelumme, joka sisältää työnantajia, yritysjohtoa ja taloushallintoa velvoittavat säädökset, tunnet velvoitteesi. Varaa aika maksuttomaan esittelyyn Emmiltä!

Emmi Muhonen

Emmi Muhonen

Lakiasiantuntija (HR & Talous)
+358 44 491 5248
emmi.muhonen(at)linnunmaalex.fi

Scroll to Top