Lakiasiantuntija Jonna Rytkönen Kauppalehdessä: Vain muovi elää ikuisesti
Katsoin viikonloppuna dokumentin, jossa tutkimusryhmä puhdisti letkulla vesilintujen vatsoista roskia. Emolinnut olivat erehdyksissään syöttäneet niitä poikasilleen ravinnoksi. Ne olivat merissä ajelehtivista muovijätteistä kuten pusseista, pilleistä ja pulloista irronneita kappaleita. Herkullista, eikö?
Meriin päätyy päivittäin valtavia määriä jätettä ja pelkästään mikromuoviin kuolee miljoonia vesilintuja ja kaloja vuodessa. Muovijätteen ihmisten terveyteen kohdistuvista riskeistä ja haittavaikutuksista tehtävä tutkimus on vasta alussa, mutta jo tehdyt löydökset vaikuttavat huolestuttavilta. Kerran valmistettu muovi ei koskaan poistu tältä planeetalta ilman jonkinlaista käsittelyä.
Omaan roska-astiaan vilkaisemalla ymmärtää, että ongelma on todellinen ja koskettaa meitä kaikkia – yksilöitä, yhteiskuntia ja yrityksiä. Rohkaisevaa on se, että materiaalien kierrättämiseen ja jätteen synnyn ehkäisemiseen etsitään kiivaasti ja kaikilla tasoilla uusia ratkaisuja, innovaatioita ja ohjauskeinoja. Työssäni Linnunmaa Lexissä seuraan aihetta koskevaa sääntelyä aitiopaikalta ja raportoin sen muutoksista asiakasyrityksillemme. Parhaillaan työpöytääni koristaa lista kiertotalouden edistämiseen liittyvistä lakimuutoksista.
Ei jätettä, vaan hyödyntämätöntä resurssia
Saimme kesällä kansalliseen jätelakiin liudan muutoksia ja uusia pykäliä. Lakia päivitettiin vastamaan paremmin yhteiskunnan ja jätepolitiikan nykytilaa. Jätteet eivät nimittäin ole enää jätteitä, vaan hyödyntämättömiä resursseja. Uudistuneen jätelain tarkoitus on kirjaimellisesti edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta. Tavoitteena on myös ehkäistä jätteistä aiheutuvaa vaaraa terveydelle ja ympäristölle, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista.
Kiertotalouden edistämiseen liittyvät tavoitteet ja vaatimukset ovat edellyttäneet valtaosalta yrityksiä tuntuvia toimenpiteitä ja osalta jopa totaalisia suunnanmuutoksia. Toisaalta merkittävä osa meidänkin asiakasyrityksistämme – erityisesti teollisuustoimijoista, on mukauttanut toimintaansa etujoukossa, ympäristövaikutuksia tiiviisti seuraten ja sääntelyn muutoksia ennakoiden. Jätteiden näkeminen hyödyntämättöminä resursseina ei ole niille uusi asia. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoina syntyvää muovijätettä on kierrätetty, uudelleenkäytetty ja hyödynnetty tuotteenvalmistuksessa jo vuosia.
Kuluttajien käytöstä syntyvän sekalaatuisen muovijätteen osalta tilanne on kuitenkin vielä toinen.
Lainsäädännöllä vauhtia kiertotalouden rattaisiin
On selvää, että muutokset jätelainsäädännössä eivät tule vähenemään lähitulevaisuudessa. Normiohjaus vaatimuksineen ja toistuvine muutoksineen voi tuntua toiminnanharjoittajia kohtaan miltei kiusanteolta.
Sen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin hyvä. Liiketoiminnan näkökulmasta se luo – tai ainakin pyrkii luomaan – tasavertaisen toimintaympäristön jätteiden hyötykäytölle ja kiertotalouden edistämiselle. Se tuo valmiit reunaehdot, joiden puitteissa harjoittaa vastuullista toimintaa ja kannustaa myös uusiin innovaatioihin.
Lainsäädännön seuranta on tänä päivänä vastuullisen toiminnan perusta. Siihen on digiaikana tarjolla vaivattomia apuvälineitä. Todellinen lisäarvo syntyy siitä, että vaatimukset ymmärretään ja täytetään ydintoiminnassa. Se näkyy paitsi ympäristössä, myös kassassa oikein ajoitettuina toiminnan muutoksina, vältettyinä riskeinä, hukkaamattomina resursseina ja parantuneena maineena.
Lopulta yhteiset pelisäännöt ovat niin sinun, minun kuin vesilinnunkin etu.
Kaipaatko apua kiertotalouslainsäädännön seurantaan? Tutustu Linnunmaa Lexin lakiseurantapalveluihin ja varaa aika maksuttomaan palveluesittelyyn. https://linnunmaalex.fi/tarjouspyynto/
EHS-lakiseurantapalvelumme on suunnattu kaikille teollisuusyrityksille ja toiminnanharjoittajille, joiden tulee huomioida ympäristöä, kemikaaleja, terveyttä ja turvallisuutta koskeva sääntely. https://linnunmaalex.fi/lakiseuranta/ehs/
Jonna Rytkönen
Lakiasiantuntija, asiakkuuspäällikkö
