Sairausajan palkka eri tilanteissa

Työntekijän sairastumisesta voi koitua monenlaista päänvaivaa, eivätkä työnantajan velvollisuudet häviä, vaikka työntekijä olisi estynyt tekemästä työtään. Kokosimme tähän artikkeliin, kuinka sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta tulisi arvioida esimerkiksi työuupumuksen, vapaa-ajan tapaturman tai koronaan sairastumisen kohdalla.

Pääsääntö on, että palkanmaksu kuuluu työnantajan velvollisuuksiin, vaikka sairastunut työntekijä olisi työkyvytön. Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 §:n mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Lain mukaan sairausajalta maksetaan täysi palkka sairastumispäiväksi osuneelta työpäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä.

Useissa työehtosopimuksissa on lisäksi sovittu lakia pidemmästä palkanmaksusta työntekijän sairastuessa. Lain asettamasta minimivaatimuksesta on voitu poiketa työntekijän hyväksi myös työsopimuksella. Sairauslomatapauksissa onkin hyvä tarkistaa niin työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen kuin työsopimuksenkin ehdot vaatimusten oikeellisuuden varmistamiseksi.

On kuitenkin joitain poikkeuksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijälle maksettavaan palkkaan tai jopa vapauttaa työnantajan palkanmaksusta. Seuraavaan on koottu muutamia esimerkkitilanteita havainnollistamaan työnantajan velvoitteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä työntekijän sairaslomatapauksissa. Tarkastelu on tehty yleisellä tasolla työsopimuslain näkökulmasta.

ICD-koodit

Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen sairauspoissaoloaan varten. Sairauspoissaolon syy on kuitenkin ilmoitettu ainoastaan koodimerkinnällä. Kuuluuko poissaolo työnantajan korvausvastuuseen?

Kansainvälinen tautiluokituskoodisto voi tuntua heprealta lääketiedettä tuntemattomalle. WHO:n vahvistamilla ICD-10 koodeilla on annettu nimikekoodit yli 12 000 sairaudelle ja ne on jaettu 21 eri pääluokkaan.

Sairausajan palkanmaksun lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että jos lääkäri on todennut työntekijän sairauden perusteella työkyvyttömäksi, ei työnantajalle jää valinnanvaraa siitä, onko annettu diagnoosi oikeuttava palkanmaksuun. Ratkaisevaa on se, onko lääkäri todennut työntekijän työkyvyttömäksi. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä mielenterveyteen, tuki- ja liikuntaelimiin tai tartuntatauteihin liittyvä sairaus.

Työterveyshuoltolain 1383/2001 18 §:n mukaan terveydentilaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Työnantajalla ei esimerkiksi ole yleistä oikeutta kertoa, luovuttaa tai muulla tavoin ilmaista sairauspoissaolon syytä muille työntekijöille eikä talon ulkopuolelle.

Koronakurimus

Kesätyöntekijä ilmoittaa sairastuneensa lievään flunssaan ja jää varotoimenpiteiksi kotiin, kunnes koronatestin tulokset saapuvat. Mitkä ovat työnantajan velvollisuudet?

Korona ei ole päästänyt yrityksiä ja työelämää helpolla. Sairastumiset ja karanteenitapaukset aiheuttavat ymmärrettävästi huolta ja epävarmuutta työnantajille, sillä apuna ei ole aiempaa oikeuskäytäntöä, johon tukeutua.

Sairastumistapauksissa laki on kuitenkin varsin yksiselitteinen, olipa kyseessä flunssa tai korona. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa sovellettavan työehtosopimuksen tai työlainsäädännön mukaisesti. Palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä on työntekijän sairastuminen tai työkyvyttömyys, jos sairauspoissaoloista työpaikalla sovittuja käytäntöjä on noudatettu.

Laki ei anna merkitystä sille, onko työntekijä palkattu vakituiseen, määräaikaiseen vai osa-aikaiseen työsuhteen. Työsuhteen kestolla sen sijaan voi olla vaikutusta maksettavan palkan määrään. Työsopimuslain mukaan alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus säilyy siis myös kesätyöntekijän sairastuessa, mutta sairausajalta maksettava palkka voi olla alempi, jos työsuhde on tuore.

Vapaa-ajan tapaturma

Esihenkilönäkin toimiva työntekijä loukkaantuu vapaa-ajan tapaturmassa juuri kun kesäloma on lopuillaan. Mitkä ovat työnantajan velvollisuudet?

Palkanmaksuvelvoitteen edellytykseksi riittää työntekijän todettu työkyvyttömyys. Palkanmaksuvelvollisuus ei riipu työntekijän asemasta tai siitä, missä ja milloin tapaturma sattuu. Arvioitavaksi voi sen sijaan tulla työntekijän tahallisuus. Työsopimuslain mukaan työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Oikeuskäytännössä on kuitenkin edellytetty aktiivista ja itseaiheutettua toimintaa tapaturman edesauttamiseksi, ja kynnys törkeän huolimattomuuden täyttymiselle on korkealla. Esimerkiksi humalatilaa ei automaattisesti pidetä törkeänä huolimattomuutena. Arviointi onkin tehtävä aina tapauskohtaisena kokonaisarviointina.

Aina toipuminen ei tapahdu hetkessä

Sairausloman kestäessä Kelan maksama sairauspäiväraha korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Sairauspäiväraha voidaan hakea maksettavaksi myös suoraan työnantajalle, jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu edelleen työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Pisimmillään tukea voi saada noin vuoden verran. Jos sairauspoissaolo johtuu työtapaturmasta tai liikennevahingosta, korvausta haetaan kuitenkin vakuutusyhtiöstä.

Kelan päätös sairauspäivärahasta ei kuitenkaan vaikuta työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen sairausajan palkan omavastuuajalla.

Työkyvyttömyyden jatkuessa pitkään, on hyvä selvittää työhön paluun mahdollisuuksia esimerkiksi muokkaamalla työtehtäviä ja työjärjestelyjä työntekijän työkykyä vastaaviksi.

Emmi Muhonen

Emmi Muhonen

Lakiasiantuntija (HR & Talous)
+358 44 491 5248
emmi.muhonen(at)linnunmaalex.fi

Vieritä ylös