Puupölyn ja kvartsipölyn syöpävaara ei ole riittävästi tiedossa työpaikoilla

Työnantajan velvollisuutena on jatkuvasti etsiä ja toteuttaa toimenpiteitä, jotta työntekijät eivät altistuisi syöpävaaralle. Työsuojelutarkastuksissa on käynyt ilmi, että puupölyn ja kvartsipölyn aiheuttamaa syöpävaaraa ei tiedosteta vielä riittävästi työpaikoilla.

Työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annetussa asetuksessa (1267/2019) syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviin työmenetelmiin sisältyy työ, johon liittyy altistuminen kovapuupölylle ja työ, johon liittyy altistuminen kiteiselle piioksidille (kvartsi). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työmenetelmät ovat listattuna asetuksen liitteeseen 1. Asetuksen liitteessä 2 säädetään työssä tapahtuvan altistumisen sitovista raja-arvoista. Asetus on tullut voimaan 1.1.2020.

Työsuojeluviranomaisilla on käynnissä keväällä 2020 alkanut nelivuotinen valvontahanke, jossa on keskitytty syöpävaarallisten tekijöiden hallintaan työpaikoilla. Kvartsipölyn hallintaa on valvottu rakennustyömailla ja puupölyn hallintaa puuteollisuudessa. Lehtipuupöly ja kvartsipöly voivat aiheuttaa syöpää, mutta näiden syöpävaarallisuutta ei ole vielä riittävästi tunnistettu työpaikoilla. Lisäksi valvontahavaintojen mukaan työpaikoilla, joissa riski on tunnistettu, sitä ei kuitenkaan hallita järjestelmällisesti.

Syöpävaaralliset tekijät

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1273/2019) 1 §:ssä määritellään syöpävaaralliset tekijät. Syöpävaarallisia tekijöitä ovat syövälle altistavat aineet, seokset ja työmenetelmät.

Kovapuupöly eli lehtipuupöly on lehtipuun työstämisestä syntyvää pölyä. Lehtipuupölylle voi altistua esimerkiksi puuteollisuudessa, huonekaluteollisuudessa, puutuotteiden käsittelyssä ja puukäsitöissä.

Kvartsia eli kiteistä piioksidia on kivi- ja hiekkalajeissa, sementtipölyssä ja betonissa. Kvartsipölylle voi altistua esimerkiksi rakennusteollisuudessa, kivituoteteollisuudessa, kivimurskaamoissa sekä kivi- ja betonirakenteiden purkutöissä.

Suomessa sairastuu vuosittain noin tuhat ihmistä työperäiseen syöpään ja useimmiten kyseessä on hengityselinten syöpä. Syöpävaarallisia tekijöitä on monenlaisissa työtehtävissä. Työtehtävät ovat usein niin arkisia, ettei niiden vaarallisuuteen osata kiinnittää riittävästi huomiota.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan velvollisuutena on selvittää, mitä syöpävaarallisia tekijöitä työhön liittyy ja millaisia riskejä niihin sisältyy. Vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin kuuluu selvittää työntekijöiden mahdollinen altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille ja perimää vaurioittaville aineille sekä arvioitava altistumisen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien arvioinnissa on huomioitava kaikki mahdolliset altistumistiet sekä altistumisen luonne, määrä ja kesto. Riskien arviointi on pidettävä ajan tasalla ja päivitettävä tarvittaessa, jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia.

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä annetussa laissa (452/2020) säädetään työnantajan velvollisuudesta pitää luetteloa työpaikalla käytettävistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja aineista.

Työnantajan on myös luetteloitava työntekijät, jotka altistuvat syöpävaarallisille tekijöille. Työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille ja perimää vaurioittaville aineille on tarvittaessa seurattava työpaikalla suoritettavin työhygieenisin mittauksin sekä työntekijälle suoritettavin biologisin altistumismittauksin.

Työnantajan on ilmoitettava ASA-rekisteriin työntekijä altistuneeksi, jos altistuminen on todettu biologisten altistumismittausten, työhygieenisten mittausten tai muilla työpaikoilla vastaavissa olosuhteissa tehtyjen selvitysten ja mittausten perusteella. ASA-rekisteriä ylläpitää Työterveyslaitos.

Työnantajan velvollisuutena on myös noudattaa asetuksen sitovia raja-arvoja. Työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annetussa asetuksessa on säädetty sitovat raja-arvot 25 syöpävaaralliselle tekijälle. Työnantajan tulee tietää tarkasti, miten paljon työssä voi altistua syöpävaarallisille tekijöille – raja-arvoja ei saa ylittää.

Poista ja minimoi riskejä

Syöpävaarallisten tekijöiden tunnistamisen jälkeen ensisijainen vaihtoehto on poistaa syöpää aiheuttavat menetelmät ja aineet työstä tai pyrkiä korvaamaan ne turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Riskit, joita ei pystytä poistamaan, on pyrittävä pienentämään teknisillä ratkaisuilla mahdollisimman hyvin. Teknisiä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi ilmastointi ja kohteen eristäminen. Teknisten ratkaisujen jälkeen on siirryttävä altistumista vähentäviin työjärjestelyihin ja työmenetelmiin. Viimeinen keino ovat henkilönsuojaimet, jos altistumista ei voida muilla keinoilla kokonaan estää tai jos mahdollisessa häiriötilanteessa on altistumisuhka.

Työnantajan on jatkuvasti etsittävä parhaita mahdollisia keinoja ja menetelmiä. jotta syöpävaaralle altistumista voidaan estää tai vähentää. Työnantajien on tärkeää tunnistaa oman toimintansa riskit, jotta ne pystytään poistamaan tai minimoimaan. Arkisiin ja pitkään käytössä olleisiin työmenetelmiin on myös tärkeää kiinnittää huomiota.

Hanna Kiiskinen

Hanna Kiiskinen

Lakiasiantuntija (EHS)
+358 44 491 5281
hanna.kiiskinen(at)linnunmaalex.fi

Vieritä ylös