25 toukokuun, 2021

Verkkokaupan arvonlisäverotuksen uudistukset voimaan heinäkuussa

Etämyyntiä koskevien EU-direktiivien muutokset vaikuttavat laajasti verkkokauppaan. Pienten verkkokauppaostosten verovapaus poistuu ja jäsenvaltiokohtaisesta vuotuisesta raja-arvosta luovuttaessa etämyynnit verotetaan jatkossa kulutusmaassa. Tavarakaupan lisäksi muutokset koskettavat myös kuluttajille myytäviä palveluita. Tavoitteena on taata yrityksille parempi kilpailuasema ja tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Verkko-ostamisesta on tullut osa arkipäivää eikä markkinoiden kasvulle näy heti loppua. Vuonna 2020 Suomen verkkokaupan kokonaisliikevaihdon arvioidaan olleen 11,8 miljardia euroa. Yli puolet kokonaisliikevaihdosta muodostui tavarakaupasta, mutta liikkumis- ja tapaamisrajoitusten myötä markkinoille on tuotu uusia palvelutuotteita ja myös palveluiden verkkomyynti on lisääntynyt huomattavasti.

Nyt eurooppalaisten verkkokauppiaiden kilpailuasemaa on pyritty vahvistamaan direktiivimuutoksilla. Suomessa arvonlisäverolakiin (1501/1993) tehdyt arvonlisäverodirektiivin ja etämyyntidirektiivin mukaiset muutokset tulevat voimaan 1.7.2021.

Tasavertaisuutta EU:n sisäiseen kilpailuun

Korkean verotason maana tunnetussa Suomessa verkkokauppiaille on luvassa huojennuksia, sillä jatkossa etämyynnit verotetaan aina kulutusmaassa etämyynnin määrästä riippumatta. Esimerkiksi Saksasta tehtyyn tilaukseen tuotteen hintaan voidaan siis lisätä kotimaan verokantaa alempi Saksan arvonlisävero, mikä edistää ulkomaankauppaa. Jatkossa ratkaisevaa on kuluttajan sijainti tai kuljetuksen päättymisen sijainti, ei myyjän sijainti.

Vuotuinen 35 000 euron jäsenvaltiokohtainen raja-arvo, joka on aiemmin määrittänyt verotusvaltion, poistetaan käytöstä. Raja-arvo korvataan uudella koko EU:n laajuisella 10 000 euron vuosittaisella etämyynnin raja-arvolla, joka tulee koskettamaan tietyin osin myös EU:ssa sijaitseville kuluttajille myytäviä palveluita. Myytävät palvelut voivat olla esimerkiksi henkilökuljetuspalveluja, tilaisuuksien pääsylippujen myyntiä tai ravintola- ja ateriapalveluja. Jos myynti ei ylitä raja-arvoa, verotus tapahtuu myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa tai kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa.

Veronkannon tehokkuuden varmistamiseksi myös verkkokaupan mahdollistavat elinkeinonharjoittajat, kuten markkinapaikkojen ylläpitäjät, voivat tietyin edellytyksin tulla verovelvolliseksi, koska ylläpitäjän katsotaan ostaneen tavarat niiden myyjältä ja myyneen ne ostajalle. Lisäksi heille on asetettu tietojen säilytysvelvoite tavaroiden ja palveluiden myynneistä.

Muutos koskettaa siis entistä useampaa EU:n alueella toimivaa verkkokauppiasta ja etämyyjää.

Kilpailukykyä EU:n ulkopuoliseen kaupankäyntiin

Jatkossa arvonlisäveroa kannetaan myös pienistä, alle 22 euron EU:n ulkopuolelta tapahtuvista verkko-ostoksista ja lähetyksistä. Aiemmin pieniä ostoksia on verotettu ainoastaan EU:n sisäisessä kaupassa, mikä on antanut merkittävän kilpailuedun aasialaiselle verkkokaupalle.

Aiemmasta poiketen myynti verotetaan, mutta tavaroiden tuonti on verovapaata. Tuonnin verovapaus edellyttää kuitenkin, että myyjäyritys käyttää uutta maahantuonnin erityisjärjestelmää. Tällöin arvonlisävero voidaan maksaa verkkokaupassa asioidessa osana tuotteen hintaa. Muussa tapauksessa myynti verotetaan tullauksen yhteydessä.

Yksityishenkilöiden ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi voidaan myös sopia, että esimerkiksi kuljetusliike voi hoitaa veron vastaanottajan puolesta Tullille. Tätä varten käyttöön otetaan vaihtoehtoinen erityisjärjestely arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista varten.

Keskitetty erityisjärjestelmä arvonlisäverovelvoitteille

Arvonlisäverotuksen muuttuessa kulutusmaaperusteiseksi myös veronmaksun hallinnollisiin järjestelmiin on tehty muutoksia. Jatkossa yritys voi hoitaa arvonlisäverovelvoitteet keskitetysti yhdessä EU-maassa laajennetun arvonlisäveron erityisjärjestelmän kautta. Erityisjärjestelmä koostuu kolmesta eri järjestelmästä, jotka ovat unionin järjestelmä, muu kuin unionin järjestelmä sekä tuontijärjestelmä. Erityisjärjestelmää käyttäessä yrityksen ei tarvitse ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveroa jokaisen ostajan maahan erikseen.

Erityisjärjestelmät kattavat nyt kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille. Aiemmin järjestelmää on käytetty radio- ja televisiolähetyspalveluissa, sähköisissä palveluissa ja telepalveluissa. Pienten verkko-ostosten muuttuessa veronalaisiksi, myös EU:n ulkopuolista kaupankäyntiä varten on luotu uusi tuontijärjestelmä. Tuontijärjestelmä kattaa enintään 150 euroa maksavat ostokset, jotka eivät ole valmisteveron alaisia.

Järjestelmien käyttö on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa ylimääräisen hallinnollisen rasituksen välttämiseksi. Mikäli myyjä ei rekisteröidy arvonlisäveron erityisjärjestelmään, hänen pitää rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi erikseen kaikkiin niihin maihin, joissa kuluttajakauppaa on käyty. Vastaavasti, jos tuontijärjestelmää tai Tullin erityisjärjestelyä ei käytetä, Alv-rekisteriin merkityt yritykset ilmoittavat ja maksavat maahantuonnin arvonlisäveron oma-aloitteisesti Verohallinnolle.

Etsitkö tietoa ajantasaisesta talous- ja henkilöstöhallinnon lainsäädännöstä? Tutustu HR & Talous -lakiseurantapalveluumme. Näppärän verkkopalvelun avulla pidät itsesi aina ajantasalla sääntelyn vaatimuksista ja niiden muutoksista. Kuukausimaksullisiin palveluihimme sisältyy jatkuva erikoisjuristien tuki ja tulkinta-apu chatissa.