Pienten lasten vanhemmat työelämässä – Katso perhevapaauudistuksen 11 keskeistä kohtaa

Marinin hallitusohjelmaan kirjattiin yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa toteutettava kunnianhimoinen perhevapaauudistus. Nyt hanke on edennyt luonnokseksi hallituksen esityksestä, joka on tarkoitus käsitellä eduskunnassa syksyllä. Mutta mitä muutoksia lakiehdotus pitää sisällään ja miten ne vaikuttavat työelämään?

Tavoitteet


Lakiehdotuksen ja hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoitteena on:

  •  lisätä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken
  • lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainpäivärahajärjestelmässä
  • lisätä järjestelmän joustavuutta huomioiden perheiden erilaiset tarpeet vapaiden ja päivärahojen käytössä
  • tukea lasten ja perheiden hyvinvointia
  • vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tasapainoa työelämässä
  • huomioida yrittäjyyden eri muodot
  • toimeenpanna työelämän tasapaino -direktiivin vaatimat muutokset
Aikataulu


Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistusta koskien on lausuntokierroksella parhaillaan (19.2.-2.4.2021). Hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa tämänhetkisen arvion mukaan syyskuussa, viikolla 38.

Lakimuutosten on määrä tulla voimaan elokuussa 2022. Uudet säännökset tulisivat koskemaan niitä perheitä, joissa vanhempainrahakaudet alkaisivat 1.8.2022 tai myöhemmin. Jos äitiysrahakausi alkaisi ennen uudistusta, sovellettaisiin vanhaa sääntelyä molempiin vanhempiin.

Lakiuudistuksen taustalla vaikuttavan työelämän tasapaino -direktiivin (EU 2019/1158) vaatimukset täytyy saattaa osaksi kansallista sääntelyä 2.8.2022 mennessä

Keskeiset muutokset

Uudistus toisi muutoksia erityisesti työsopimuslakiin (55/2001), sairausvakuutuslakiin (1224/2004) ja varhaiskasvatuslakiin (540/2018). Pienempiä sisällöllisiä ja teknisiä muutoksia seuraisi myös useisiin muihin liitännäislakeihin. Lisäksi ehdotetut muutokset tuovat muutostarpeita työ- ja virkaehtosopimuksiin.

Kokosimme keskeiset muutokset alla olevaan listaan.

1. Vanhempainpäivärahoille uudet nimet

Sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahoja koskevat säännökset muuttuisivat uudistuksen myötä lähes kokonaan. Samalla muuttuisivat etuuksien nimet.

Nykyiset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa koskevat säännökset poistuisivat.
Vanhempainpäivärahoja olisivat jatkossa raskausraha ja vanhempainraha.
Voimassa olevat erityisäitiysrahaa koskevat säännökset pysyisivät muutoksen myötä pääosin ennallaan, mutta etuuden nimi muuttuisi erityisraskausrahaksi.

2. Raskausrahakausi alkaisi nykyistä myöhemmin

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan raskaana oleva voisi uudistuksen myötä jäädä pois töistä aiempaa joustavammin.

Käytännössä raskausrahakausi olisi mahdollista aloittaa vasta nykyistä äitiysrahakautta myöhemmin, aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Nykysääntelyn mukaan äitiysvapaan on voinut aloittaa varhennettuna 20 arkipäivää nyt ehdotettua aiemmin – eli 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa – ilman erillisiä perusteluja

Joustoa toisi se, että raskaana oleva työntekijä voisi – terveydentilansa niin salliessa ja työnantajan kanssa näin sovittaessa – tehdä töitä pidempäänkin aloittamatta raskausrahakautta. Raskausrahakausi tulisi aloittaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Nykysääntelyn mukainen äitiysvapaa on tullut aloittaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

Toisaalta nykyinen lainsäädäntö on mahdollistanut työnteon äitiysrahakauden aikana työantajan suostumuksella ja sillä ehdolla, ettei työnteko vaaranna sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Työtä ei ole kuitenkaan saanut tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen.

3. Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaisi

Tällä hetkellä perhevapaiden kokonaismäärä muodostuu äitiysrahasta (105 arkipäivää, noin 4,2 kk), isyysrahasta (54 arkipäivää, noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmille tai jaettavaksi vanhempien kesken (158 arkipäivää, noin 6,3 kk).

Uudistuksen jälkeen vanhempainraha muodostuisi raskaana olevan raskausrahasta (40 päivärahapäivää) ja molemmille vanhemmille kiintiöidystä päivärahasta (160 + 160 päivärahapäivää). Uuden mallin mukaan vanhempainrahapäiviä olisi lasta kohden yhteensä noin 12,8 kuukautta.

4. Vanhemmille samansuuruiset kiintiöt (160 arkipäivää)

Toisin kuin tällä hetkellä, jatkossa oikeus vanhempainrahapäivien käyttämiseen jakaantuisi tasan vanhempien kesken siten, että molemmilla vanhemmilla olisi oikeus 160 arkipäivän (n. 6,5 kuukauden) vanhempainrahakiintiöön. Vanhempi voisi luovuttaa kiintiöstään toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää (n. 2,5 kuukautta).

Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, olisi päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko hän lapsen biologinen vai adoptiovanhempi tai lähi- vai etävanhempi. Yhden vanhemman perheissä yksi vanhempi kuitenkin saisi molemmat kiintiöt.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan äidin käytettävissä olevien päivien määrä ei uudistuksessa vähenisi nykytilanteeseen nähden, mutta isän kiintiö pitenisi huomattavasti. Käytännössä isän kiintiön pidennys ja kiintiön täysimääräinen käyttö lyhentäisivät äidin kiintiötä.

Mahdollinen isien perhevapaiden käytön kasvu voi näkyä miesvaltaisilla aloilla muun muassa rakennusteollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä muualla teollisuudessa. Toisaalta esitysluonnoksessa arvioidaan, että perhevapaita käyttävät keskimäärin enemmän ylemmässä toimihenkilöasemassa olevat isät, joten mahdollinen vapaiden käytön kasvu kohdistunee tähän ryhmään. Samalla, jos naisten perhevapaat ja työstä poissaoloajat lyhenevät, voi töihin paluu vastaavasti helpottua naisvaltaisilla aloilla.

5. Korotettua vanhempainrahaa 16 arkipäivältä

Vanhempainrahan tasoon esitetään korotusta siten, että vanhempainraha maksettaisiin kaikille vanhemmille korotettuna 16 ensimmäiseltä arkipäivältä vastaavalla tavalla kuin äitiysraha voimassa olevan lainsäädännön mukaan.

6. Oikeus pitää vapaat useammassa jaksossa

Sairausvakuutuslakiin ehdotetun muutoksen mukaan vanhempainrahaa voisi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Samoin työsopimuslakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan työntekijä voisi pitää vanhempainvapaata nykyistä useammassa jaksossa. Raskausraha olisi kuitenkin yhdenjaksoinen.

Työsuhteessa olevilla olisi oikeus pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa lasta kohden elleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi. Nykysääntelyn mukaan työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vanhempainrahaa voisi jatkossa käyttää rajoituksetta aiempaa lyhyemmissä jaksoissa tai jopa yksittäisinä päivinä.

Vanhempainvapaiden käytön ennakoitavuutta työnantajien ja sijaisten näkökulmasta turvattaisiin edelleen ilmoitusaikoja koskevilla työsopimuslain säännöksillä, joihin ei ole ehdotettu sisällöllisiä muutoksia.

Nykysääntelyn mukaan perhevapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Samoin, jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle jo kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Työnantaja ja työntekijä voisivat jatkossa sopia myös lyhyemmistä ilmoitusajoista.

7. Mahdollisuus osittaiseen vanhempainrahaan 

Liittyen vanhempainvapaiden jaksotukseen, perhevapaauudistusta koskevaan esitysluonnokseen sisältyy myös nykysääntelyä vastaava mahdollisuus saada vanhempainrahaa osittaisena lyhennettyä työaikaa tehtäessä tai osa-aikatyössä.

Jos osa-aikatyön työaika olisi sovittu siten, että vanhempi tekisi työtä osan viikosta tai kuukaudesta, maksettaisiin vanhempainraha täysimääräisenä niiltä päiviltä, kun hän ei ole työssä ja työssäolopäiviltä ei olisi oikeutta vanhempainrahaan.

Työnantajalla olisi edelleen velvollisuus perustella kieltäytyminen osa-aikaisesta vanhempainvapaasta.

8. Edellytys puolen vuoden vakuutuskaudesta poistuisi

Vanhempainpäivärahan saaminen edellyttäisi jatkossakin sairausvakuutuslain mukaista vakuuttamista Suomessa, mutta vanhempainrahakautta edeltävää noin puolen vuoden mittaista vakuutuskautta ei enää jatkossa edellytettäisi.

Muutoksen tavoitteena on taata perustuslain mukainen perustoimeentulon turva kaikille henkilöille, jotka ovat poissa työelämästä lapsen syntymän ja hoidon vuoksi. Muutos myös yhdenmukaistaisi sairausvakuutuslain mukaisten päivärahaetuuksien edellytyksiä, sillä sairauspäivärahan ja erityishoitorahan saaminen ei edellytä edeltävää vakuutuskautta.

Muutoksella olisi vaikutuksia erityisesti kolmansista maista Suomeen muuttaneilla. EU-maista Suomeen saapuvat ovat usein jo muutosta ennen täyttäneet edellytyksen puolen vuoden vakuutuskaudesta, sillä Suomessa vakuutettuna oloon rinnastetaan vastaava aika muussa EU-lainsäädäntöä soveltavassa maassa.

9. Oikeus varhaiskasvatukseen lapsen täyttäessä 9 kuukautta

Oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Nykyisin oikeus on alkanut sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen vanhempainpäivärahakausien päättyessä eli aikaisintaan 263 arkipäivän jälkeen. Tuolloin lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Edelleen varhaiskasvatuspaikan voisi kuitenkin saada jo ennen lapsen yhdeksän kuukauden ikää, jos se arvioidaan tarpeelliseksi esimerkiksi vanhemman työllistymisen vuoksi.

Jatkossa, vanhempainrahakausien jaksottamismahdollisuuden myötä, osa vanhempainrahapäivistä voisi olla käyttämättä lapsen siirtyessä varhaiskasvatukseen alle kaksivuotiaana. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, jos lapsi olisi välillä poissa varhaiskasvatuksesta vanhempainrahajakson vuoksi, mikäli poissaolo kestäisi yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja se olisi ennalta ilmoitettu. Lisäksi tällaisten poissaolojen ajalta ei jatkossa perittäisi varhaiskasvatusmaksuja.

10. Oikeus kotihoidontukeen lapsen täyttäessä puoli vuotta

Oikeus kotihoidontukeen alkaisi jatkossa jo silloin, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää eli lapsen ollessa noin puolivuotias. Nykysääntelyn mukaan oikeus kotihoidontukeen on alkanut vasta vanhempainrahakauden tai välittömästi vanhempainrahakauden jälkeen pidettävän isyysrahajakson jälkeen.

Koska yhden vanhemman käytettäväksi kiintiöity vanhempainpäivärahajakso ei enää jatkossa yhtäjaksoisesti pidettynä ulottuisi lapsen 9 kuukauden ikään eli varhaiskasvatusoikeuden alkuun saakka, turvattaisiin ehdotetulla muutoksella mahdollisuus hyödyntää kotihoidon tukea lapsen hoidon järjestämiseksi jo ennen varhaiskasvatusoikeuden alkamista. Tarve kotihoidon tuen käyttämiseen voisi syntyä esimerkiksi, jos toinen vanhempi olisi käyttänyt omat päivärahapäivänsä, ja toinen vanhempi pitäisi hänelle kuuluvat vapaansa vasta myöhemmin.

11. Omaishoitovapaa uutena elementtinä

Kokonaan uusi elementti perhevapaauudistukseen liittyen olisi omaishoitovapaa, joka perustuu työelämän tasapaino -direktiiviin. Se on tarkoitettu esimerkiksi tilanteisiin, joissa omainen tarvitsee äkillisesti apua. Korvauksetonta omaishoitovapaata voisi pitää enintään viisi päivää vuodessa.

Käytännössä monilla työpaikoilla sovitaan jo nykyään palkattomista vapaista omaisen hoitamista varten tai käytetään niitä varten esimerkiksi lomarahanvaihtovapaita, saldovapaita, vuosilomapäiviä tai työajan joustoja. Palkattoman omaishoitovapaan sijasta monet työntekijät voivat siten jatkossakin suosia palkallisten vapaiden käyttöä myös omaisen avustamista varten.

Omaishoitovapaa olisi työssäolonveroista aikaa. Tämä tarkoittaisi, että poissaoloajalta kertyisi vuosilomia.

Tarja Anunti

Tarja Anunti

Lakiasiantuntija (HR & Talous)
+358 40 809 8664
tarja.anunti(at)linnunmaalex.fi

Vieritä ylös