Vuoden 2021 lainsäädäntösuunnitelma on julkaistu – Muutoksia muun muassa jätteitä ja kertakäyttömuoveja koskevaan lainsäädäntöön sekä työsuojelusääntelyyn
Hallituksen lainsäädäntösuunnitelmassa kerrotaan lainsäädäntöesityksistä, jotka valtioneuvosto aikoo antaa eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2021. Suunnitelma sisältää kuvauksen kustakin lainsäädäntöesityksestä sekä arvion ajankohdasta, jolloin esitys on tarkoitus antaa käsiteltäväksi eduskunnalle.
Lainsäädäntösuunnitelmassa on kaiken kaikkiaan 172 hallituksen esitystä. Tässä uutisessa esitellään joitain keskeisiä lainsäädäntösuunnitelman hankkeita.
- Jätelainsäädännön muuttamisella kohti kiertotaloutta
- Sivutuoteasetus pannaan täytäntöön lihaluujauhon polton osalta
- Vaarallisten aineiden kuljetuksesta (VAK) annettu laki uudistetaan kokonaisuudessaan
- Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus mahdollistaa kehityksen
- Työturvallisuuslakia täsmennetään – Työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen työn vaarojen selvityksen ja arvioinnin piiriin
- Elintarvikelain kokonaisuudistus vähentää hallinnollista taakkaa
- Yhteistoimintalain kokonaisuudistus kehittää toimintakulttuuria
- Perhevapaauudistus tasaa vanhempien etuja ja vastuita
- Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto tuloverolaissa
- Tilintarkastuslaki muuttuu – Pienille yrityksille kevyempi tarkastus
Jätelainsäädännön muuttamisella kohti kiertotaloutta
Jätelainsäädäntöön on tiedossa keskeisiä muutoksia vuonna 2021. Osana EU:n komission antamaa ns. kiertotalouspakettia annetut direktiivien muuttamista koskevat ehdotukset hyväksyttiin 30.5.2018 ja ne tulivat voimaan 4.7.2018. Muutosten kohteena olivat:
- Jätedirektiivi (2008/98/EY)
- Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi (94/62/EY)
- Kaatopaikkadirektiivi (1997/31/EY)
- Paristo- ja akkudirektiivi (2006/66/EY)
- Romuajoneuvodirektiivi (2000/53/EY)
- Sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivi (2012/19/EU)
Esitys laiksi jätelain muuttamisesta sisältää ehdotukset direktiivien täytäntöönpanemiseksi kevätistuntokaudella. Kiertotalouspaketin tarkoituksena on tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, joka edistäisi muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä.
Eduskunnan syysistuntokaudella on tarkoitus panna täytäntöön pääosa kertakäyttömuovidirektiivin (2019/904/EU) edellyttämistä lakitason muutoksista. Direktiivillä toteutetaan EU:n muovistrategiaa, joka on tärkeä askel EU:n siirtymisessä kohti kiertotaloutta. Direktiivissä säädetään tuotekielloista ja markkinointivaatimuksista, jotka ovat mukana jo kevätkauden jätelain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä. Direktiivin nojalla kielletään muun muassa kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet ja pillit.
Sivutuoteasetus pannaan täytäntöön lihaluujauhon polton osalta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (nk. sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus ((EU) N:o 142/2011) sisältävät sivutuotteita koskevia säännöksiä. Eläimistä saatavilla sivutuotteilla tarkoitetaan sellaisia eläimistä saatavia tuotteita, joita ei käytetä elintarvikkeina. Sivutuoteasetuksen soveltamisala on laaja: se kattaa sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräilyn, kuljetuksen, käsittelyn, markkinoille saattamisen ja hävittämisen.
Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavan ympäristönsuojelulakia ja sivutuotelakia. Taustalla ovat muutokset, jotka tehtiin sivutuoteasetuksen täytäntöönpanoasetukseen komission asetuksella (EU) 2020/735. Muutokset koskevat lihaluujauhon polttoa. Vastaavasti esityksellä muutettaisiin tarvittavilta osin myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kuuluvaa sivutuotelakia. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 34.
Vaarallisten aineiden kuljetuksesta (VAK) annettu laki uudistetaan kokonaisuudessaan
Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki (719/1994, ns. VAK-laki) on ollut voimassa yli 20 vuotta. VAK-lain tarkoituksena on ehkäistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvaa varaa liittyen vaarallisten aineiden kuljetukseen. VAK-sääntely koskettaa eri laaja-alaisesti eri toimijoita. Lain voimaantulon jälkeen vaarallisten aineiden kuljetusten toimintaympäristö ja olosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi ja sen myötä lakia muutetaan kokonaisuudessaan vastaamaan nykypäivän tarpeita. Voimassa oleva laki on todettu puutteelliseksi ja osittain tulkinnanvaraiseksi.
Tavoitteena onkin poistaa lainsäädäntöä rasittavaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia sekä saattaa lainsäädäntö johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Näin ylläpidetään liikenneturvallisuutta ja vaikutetaan ympäristön tilaan myönteisesti sekä ylipäänsä mahdollistetaan liiketoimintaa. VAK-lain kokonaisuudistusta koskeva esitys on tarkoitus antaa viikolla 34.
Viikolla 50 on tarkoitus esittää eduskunnalle hallituksen esitys pelastuslain (379/2011) 40 ja 48 §:n muuttamisesta, ulkoisista pelastussuunnitelmista annetun sisäministeriön asetuksen sekä tiedottamisesta säteilyvaaratilanteessa annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamiseksi. Pelastuslain 48 § ja sisäministeriön asetus ulkoisista pelastussuunnitelmista täsmennetään yhtäaikaisesti vaarallisten aineiden kuljetusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa.
Lue lisää turvallisuusneuvonantajan nimeämisestä nykylainsäädännön valossa >>
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus mahdollistaa kehityksen
Hallitusohjelman mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) uudistetaan kokonaisuudessaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus (895/1999) tulivat voimaan vuoden 2000 alussa. Sen jälkeen lakiin on tehty useita muutoksia ja lisäyksiä ja sen myötä lain rakenne ja selkeys ovat kärsineet. Lisäksi toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia lain voimassaolon aikana. Myös näköpiirissä oleva kehitys haastaa uusiin toimiin. Uudistus toteuttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitetta hiilineutraalista yhteiskunnasta.
Ympäristöministeriö on asettanut maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän, työryhmän ja sidosryhmäfoorumin keväällä 2018. Uudistus on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudella 2021.
Tavoitteena on uudistaa maankäyttö- ja rakennuslaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen siten, että uudistuksessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tulevaisuuden haasteista, muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä.
Työturvallisuuslakia täsmennetään – Työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen työn vaarojen selvityksen ja arvioinnin piiriin
Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu luonnos työturvallisuuslain (738/2002) muuttamiseksi ja hanke on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Hallituksen esitys on tarkoitus esittää viikolla 18. Esityksen tavoitteena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.
Työturvallisuuslakia täsmennettäisiin siten, että työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen otetaan huomioon osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia. Yötyötä tekevälle työntekijälle tulisi oikeus saada pyynnöstä selvitys, miksi työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista ja työnantajalle velvollisuus selvittää, voidaanko yötyön rasitusta vähentää muilla toimilla. Lisäksi esityksen tavoitteena on saattaa työturvallisuuslaki yhteensopivaksi EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.
Elintarvikelain kokonaisuudistus vähentää hallinnollista taakkaa
Elintarvikelain kokonaisuudistus on edelleen valmisteilla. Hankkeen tavoitteena on uudistaa elintarvikelakia sääntelyn ja valvonnan sujuvoittamiseksi sekä toimijoiden ja valvontaviranomaisten hallinnollisen taakan keventämiseksi.
Elintarvikelain käytettävyyttä on tarkoitus parantaa jäsentämällä lukuisista muutoksista aiheutunutta hajanaisuutta. Samalla arvioidaan myös lain nojalla annetut alemman asteiset säädökset. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 4.2.2021. Lue lisää hankesivulta. Aiheesta on kirjoitettu kattavammin Linnunmaa Lexin uutisessa.
Yhteistoimintalain kokonaisuudistus kehittää toimintakulttuuria
Yhteistoimintalain (334/2007) kokonaisuudistusta on valmisteltu vuodesta 2018, kun työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään yhteistoimintalain toimivuutta ja laatimaan sen pohjalta muutosehdotuksen lakiin. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti lain tarkoituksenmukaisuus ja sen toimivuus kehittyvässä työ- ja yritysmaailmassa.
Yhteistoimintalain tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Työryhmä katsoi, että voimassa oleva yhteistoimintalaki ei toimi tavoitteensa mukaisesti ja laki mielletään irtisanomislaiksi. Lisäksi lakia pidettiin vaikeaselkoisena. Lain tavoitteiden parantamiseksi työryhmä ehdotti yhteistoimintalain rakenteellista ja sisällöllistä kokonaisuudistusta.
Uudistuksen tarkoituksena on kehittää työpaikoille toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimisivat yhteistyön hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ottamalla samalla huomioon sekä yrityksen tai toimipaikan että työntekijöiden edut. Lailla kehitettäisiin henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa silloin kun se koskee heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä sekä turvattaisiin myös riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku työnantajan ja henkilöstön välillä. Yhteistoimintalain ja siihen liittyvien lakien uudistusta koskeva esitys on tarkoitus antaa viikolla 16.
Perhevapaauudistus tasaa vanhempien etuja ja vastuita
Viikolla 39 on tarkoitus antaa hallituksen esitys koskien perhevapaauudistusta, joka on osa sairausvakuutuslain ja eräiden muiden lakien muuttamista koskevaa hanketta. Uudistus sisältäisi sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten, työsopimuslain perhevapaita koskevien säännösten sekä muiden asiaan liittyvien lakien muutokset.
Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Valinnanvapautta ja joustoa perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia perheitä ja huomioi myös yrittäjyyden eri muodot.
Uudistus tukee tasa-arvon edistämistä ja uudistuksen myötä äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaisiin lisättäisiin vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Nykyistä äideille maksettavaa korotettua ansio-osaa maksetaan uudistuksen myötä molemmille vanhemmille.
Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Uudistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle.
Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto tuloverolaissa
Hallituksen esitys tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottamiseksi on tarkoitus esittää eduskunnalle viikolla 37. Taloudellisen työnantajan käsitteellä tarkoitetaan sitä, että työnantajana pidetään verosopimusmielessä sitä tahoa, jota henkilön työpanos tosiasiassa hyödyntää. Työnantajan määrittelemisellä on työskentelyn verottamisessa keskeinen rooli sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Muutoksella laajennettaisiin Suomen verotusoikeutta ulkomailta Suomeen työskentelemään tulevalle työntekijälle maksettavaan palkkaan, kun työntekijä työskentelee täällä sijaitsevalle taloudelliselle työnantajalle. Hanke liittyy hallitusohjelman osuuteen Kestävän talouden Suomi.
Tilintarkastuslaki muuttuu – Pienille yrityksille kevyempi tarkastus
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 1.3.2019 työryhmän valmistelemaan lakisääteistä tilintarkastusta kevyemmän tarkastuksen käyttöönottamisen edellyttämiä muutoksia tilintarkastuslainsäädäntöön. Valmisteltavan uudistuksen tavoitteena on keventää yritysten lakisääteisiä velvoitteita ja vähentää kustannuksia.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilintarkastuslakia (1141/2015) siten, että lakiin lisättäisiin säännökset tilintarkastajan tekemästä tilintarkastusta kevyemmästä tarkastuksesta, mikä olisi mahdollinen määrätyn kokoluokan yhteisöille säädettyjen edellytysten täyttyessä. Tilintarkastuslain muuttamista koskeva esitys on tarkoitus antaa viikolla 43.
Lisätietoja:
Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma
Tarkemmat tiedot suunnitelmaan sisältyvien hallitusten esitysten valmistelusta on saatavilla valtioneuvoston hanketietopalvelussa
