13 lokakuun, 2020

Kohti turvallisempaa työympäristöä – HTP-asetus kertoo haitalliseksi tunnetut pitoisuudet

Höyryä, huurua, savua, sumua, pölyä ja tomua – työntekijä voi altistua työympäristössä monenlaisille haittatekijöille eri altistumisreittien, kuten hengitysteiden, ihon tai ruuansulatuksen kautta.

Suomessa työympäristön epäpuhtauksia on tunnistettu jo yli 800 ja kaikille näille on määritelty myös haitalliseksi tunnettu pitoisuus eli HTP-arvo. HTP-arvot ovat työpaikan ilman epäpuhtauksille asetettuja arvoja, jotka työnantajan on otettava huomioon työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan.

Tunnistetut epäpuhtaudet ja niiden haitallisiksi tunnetut pitoisuudet on listattu kahden vuoden välein päivittyvään HTP-asetukseen. Uusin sosiaali- ja terveysministeriön haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista antama asetus (654/2020) annettiin syksyllä 2020 ja se astui voimaan 1. lokakuuta 2020.

Miten haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien raja-arvot on määritelty?

HTP-asetuksessa aineiden ohjeraja-arvot on määritelty hengityksen kautta tapahtuvana altistumisena aineen tai aineryhmän ominaisuuksien mukaan. Ohjeraja-arvot on annettu ilman epäpuhtauksien 8 tunnin tai 15 minuutin keskipitoisuuksille. Jotkut aineet voivat kuitenkin olla akuutisti erityisen vaarallisia, jolloin aineiden osalta hetkellisille pitoisuuksille HTP-asetuksen huomautussarakkeeseen on merkitty kattoarvo. Huomautussarakkeessa voi olla myös merkintä mahdollisesta merkittävästä altistusreitistä tai aineen melua voimistavasta vaikutuksesta.

HTP-asetuksen taulukossa mainitut H-lausekkeet ovat CLP-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus N:o 1272/2008) mukaisia harmonisoituja vaaraluokituksia.

Epäpuhtauksien arvot on ilmaistu HTP-asetuksessa tilavuus-, massa- ja hiukkaspitoisuuksina riippuen aineiden ominaisuuksista. Biologisten altistumisindikaattorien ohjeraja-arvon määrittelyssä on käytetty aineen epäpuhtauden tai sen aineenvaihduntatuotteen pitoisuutta työntekijän virtsassa, veressä tai uloshengitysilmassa tai elimistön vastetta altistumiselle.

HTP-arvot valmistellaan työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan alaisessa HTP-jaostossa. Arvojen valmistelussa käydään läpi ainetta tai aineryhmää koskeva kirjallisuus ja tutkimustieto sekä ehdotetaan niiden perusteella HTP-arvoa aineelle tai aineryhmälle.

Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet muuttuivat uuden HTP-asetuksen myötä

Aineiden ja aineryhmien haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia päivitettiin lokakuun alussa voimaan tulleen uuden HTP-asetuksen myötä. Päivitetyt HTP-arvot koskevat 34 ainetta tai aineryhmää. HTP-arvoja koskevaan liitteeseen 1 lisättiin yksi uusi päänimike, minkä lisäksi yhdeksän päänimikkeen HTP-arvoja muutettiin. Samalla useiden aineiden HTP-arvot kumottiin, sillä kyseisille aineille on asetettu vastaavat sitovat raja-arvot 1.1.2020 voimaan tulleessa valtioneuvoston työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta antamassa asetuksessa (1267/2019). Lisätyt tai muutetut HTP-arvot on merkitty uuden HTP-asetuksen liitteeseen 1 ainenimikkeen edessä olevalla tähdellä (*). HTP-asetuksessa listatut aineet imeytyvät työssä elimistöön yleensä hengittämällä, joten aineita koskevat HTP-arvot koskevat pääasiassa kyseistä altistumistapaa. Ihon läpi imeytyvien aineiden osalta HTP-arvojen yhteyteen on lisätty myös merkintä ’iho’.

Altistumisen ehkäiseminen alkaa vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista

Terveydelle haitallisia tekijöitä esiintyy monenlaisissa työympäristöissä ja työtehtävissä. Haitallisille tekijöille voi altistua muun muassa elektroniikkateollisuuden juotostöissä, hitsaustöissä, sahoilla, paperien ja muovien valmistuksessa, teollisuusmaalauksessa, leipomoissa ja rakennustöissä.

Työantajalla on kokonaisvaltainen velvollisuus suojella työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, ja työnantajan on otettava HTP-arvot huomioon työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa sekä työympäristön suunnittelussa. HTP-arvot kertovat aineen pitoisuuden, jonka alapuolella pysyttäessä ei altistumisesta olemassa olevan tiedon valossa pääsääntöisesti aiheudu enää haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Esimerkiksi työpaikan kemikaalien osalta on oltava selvillä siitä, millaisia aineita ja seoksia työpaikalla on käytössä, mitä ominaisuuksia näillä kemikaaleilla on ja millaisia vaaroja niiden käyttöön liittyy. Työnantajan velvollisuus on myös selvittää, syntyykö työssä tai työprosesseissa haitallisia kemiallisia altisteita. Jotkut haitalliset tekijät, kuten pölyt, voi päätellä aistinvaraisesti arvioiden, mutta osa epäpuhtauksista voidaan havaita vain mittauksin.

Riittävät riskienhallintatoimet käyttöön haittojen estämiseksi ja torjumiseksi

Vaarojen selvittämisen ja arvioinnin jälkeen työnantajan on toteutettava riittävät riskienhallintatoimet altistumisen estämiseksi ja vähentämiseksi. Työntekijöiden suojelun tulee perustua altistumisen välttämiseen, joten työnantajan on ensisijaisesti pyrittävä ehkäisemään haitta kokonaan eli korvaamaan se esimerkiksi jollain muulla aineella tai työmenetelmällä. Jos haittatekijää ei voida korvata, se on pyrittävä eristämään tai estämään leviämästä esimerkiksi rakenteellisin ja teknisin suojelutoimenpitein. Mikäli altistumista haitallisille pitoisuuksille ei altistuksen välttämiseen tähtäävillä toimenpiteillä voida estää, tulee työntekijöiden terveyttä suojella muun muassa henkilönsuojainten ja muiden henkilökohtaisten suojelutoimenpiteiden avulla.

Altistumisen selvittämisessä ja arvioinnissa työnantajan apuna ovat työterveyden ammattilaiset. Altistumisen ehkäisemisessä työntekijöiden, työnantajan ja työterveyden välistä yhteistyötä ei voi liioin korostaa – riittävä kommunikaatio ja tiedonkulku kaikkien osapuolten välillä on ratkaisevassa asemassa työympäristön turvallisuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätietoja:

Työsuojelu: Raja-arvot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:24 HTP-arvot 2020 Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet

Kaipaatko apua työturvallisuutta tai kemikaaleja koskevien lakisääteisten velvoitteiden tai lainsäädännössä tapahtuvien muutosten hallintaan?

Linnunmaa Lexin EHS-lakiseurantapalvelu tekee yrityksesi kemikaalilainsäädännön seurannasta vaivattomampaa. Kätevän verkkopalvelun avulla otat yritystäsi koskevat lainsäädännön vaatimukset huomioon helposti, ennakoiden ja aikaa säästäen. Linnunmaa Lexistä löydät myös työkalut omien merkintöjen ja tehtävien tekemiseen sekä viestintään ja vastuunjakoon. Käytössäsi ovat lisäksi osaavat asiantuntijamme ja tekninen tuki chatissa.