12 elokuun, 2020

Elintarvikelain kokonaisuudistus uudelleen käsittelyyn – Tavoitteena saattaa uusi laki voimaan 2021

Elintarvikelain kokonaisuudistus eteni eduskunnan käsiteltäväksi jo vuonna 2018, mutta se oli sidottu samaan aikaan valmisteilla olleeseen maakuntauudistukseen. Kun maakuntauudistus ei toteutunut, ei myöskään elintarvikelain uudistusta voitu toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Viime keväänä maa- ja metsätalousministeriö käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena on saada hallituksen toimintasuunnitelman mukainen elintarvikelain kokonaisuudistus vihdoin toteutettua, ja uusi laki voimaan 1.5.2021.

Vinkki: Linnunmaa Lex ja Sweco järjestävät yhteistyössä 28.-29.10.2020 verkkokoulutuksen, johon osallistumalla pääset syventämään tietojasi kontaktimateriaalien sääntelystä ja viimeisimmistä muutoksista sekä lainsäädännön soveltamisesta ja velvoitteiden täyttämisestä tuotantoketjun eri vaihessa. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä!

Tavoitteena selkeämpi laki ja yhdenmukaisuus EU-sääntelyn kanssa

Tällä hetkellä voimassa oleva elintarvikelaki (23/2006) on säädetty vuonna 2006, ja sitä on voimassaolonsa aikana muutettu peräti 23 kertaa. Lukuisia lisäyksiä ja muutoksia sisältävä laki ei ole pysynyt parhaalla mahdollisella tavalla nopeasti muuttuvan toimintaympäristön mukana. Vaikka aiemmin kuopattuun kokonaisuudistukseen sisältyneistä muutoksista osa toteutettiin tämän vuoden alussa voimaan tulleella elintarvikelain muutoksella (1379/2019), ovat monet toteutumatta jääneet tavoitteet ja kehityskohteet edelleen tarpeellisia ja ajankohtaisia.

Uudistushankkeen myötä kumotaan nyt voimassa oleva elintarvikelaki ja korvataan se uudella samannimisellä lailla. Nykyisen lain nojalla on lisäksi annettu kaikkiaan kymmeniä kansallisia hygienia-asetuksia, jotka on nyt tarkoitus tiivistää kolmeen asetukseen, joissa säädetään elintarvikehygieniasta, elintarvikevalvonnasta ja zoonooseista.

Nyt työn alla olevan uudistuksen keskeinen tavoite on valmistella rakenteeltaan nykyistä, varsin hajanaista, lakia selkeämpi elintarvikelaki. Sääntelyn sujuvoittamiseen sisältyy myös lain käytettävyyden parantaminen tarkastelemalla elintarvikesääntelyä kokonaisuutena.

Elintarvikealalla toimivien yritysten elinvoiman ja kannattavuuden tukeminen on myös yksi tavoitteista, jota sääntelyn selkeämmällä jäsentämisellä pyritään edistämään. Uudistuksella on tarkoitus helpottaa niin toiminnanharjoittajien kuin valvovien viranomaistenkin hallinnollista taakkaa – elintarviketurvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. Elintarvikelain suhdetta EU-lainsäädäntöön selkeytetään muun muassa poistamalla laista informatiiviset viittaukset sellaisenaan voimassa oleviin EU-asetuksiin. Lisäksi terminologiaa EU-lainsäädännön kanssa yhtenäistetään, mikä helpottaa kansallisen ja EU-tasoisen sääntelyn rinnakkaista lukemista ja tulkintaa.

Vuoden 2020 alussa tehtiin muutoksia nykyiseen elintarvikelakiin

Nykyisen elintarvikelain muutoksella (1397/2019) toteutettiin jo useita muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2020. Esimerkiksi omavalvontaa koskevaa 19 §:ää muutettiin siten, että kirjallista omavalvontasuunnitelmaa ei enää välttämättä edellytetä. Omavalvontavelvoite on kuitenkin ennallaan, ja valvontaviranomainen arvioi tapauskohtaisesti, onko omavalvonta mahdollista toteuttaa kokonaan ilman kirjallista suunnitelmaa.

Hygieniapassia koskevaa 27 §:ää puolestaan muutettiin siten, että hygieniapassin voi saada vain suorittamalla hygieniapassitestin hyväksytysti. Aiemmin voimassa olleen lain mukaan hygieniapassi oli mahdollista saada myös, jos oli saanut vastaavat tiedot sisältävän koulutuksen tai suorittanut tutkinnon, johon vastaavat tiedot sisältyvät. Aiemmin vastaavat tiedot sisältävän koulutuksen tai suoritetun tutkinnon perusteella myönnetty hygieniapassi säilyy kuitenkin voimassa myös lakimuutoksen jälkeen.

Nykyistä elintarvikelakia muutettiin myös sisämarkkinoilta tuotavien eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnan osalta. Valvonta siirrettiin osaksi kuntien tekemää riskiperusteista elintarvikevalvontaa ja ensisaapumisvalvontaa koskevat erityiset säännökset kumottiin elintarvikelaista. Elintarvikelaki ei siis enää edellytä sisämarkkinoilta tuotavien eläinperäisten elintarvikkeiden tuonnista kuukausi-ilmoitusta. Ruokavirasto voi kuitenkin antaa tarkempia määräyksiä sisämarkkinoilta tuotavista eläinperäisistä elintarvikkeista valvontaviranomaisille ilmoitettavista tiedoista. Vastaava säännös on myös nyt käsiteltävässä lakiehdotuksessa.

[Juttu jatkuu kuvan jälkeen.]

Mikä muuttuu uuden lain myötä?

Elintarvikekontaktimateriaalit

Elintarvikekontaktimateriaalit ovat yksi osa-alue, jota nostetaan uudessa laissa entistä selvemmin esille. Termillä elintarvikekontaktimateriaali korvataan voimassa olevan lain käsite ”elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuva tarvike”. Elintarvikkeiden lisäksi myös elintarvikekontaktimateriaalien on oltava turvallisia, eivätkä ne saa aiheuttaa vaaraa kuluttajien terveydelle välittömästi tai pitkäaikaisen käytön seurauksena. Myös kontaktimateriaaleista annettavien tietojen on oltava riittäviä ja oikeellisia.

Kontaktimateriaaleja koskeva sääntelytarve tulee pitkälti EU-lainsäädännöstä, missä on erittäin paljon niitä koskevia säädöksiä. Osa EU-lainsäädännöstä on sellaisenaan voimassa, mutta osa edellyttää muutoksia kansalliseen lakiimme. Keskeistä on pyrkimys löytää tasapaino toisaalta elintarviketurvallisuuden takaamisen ja toisaalta elintarvikealan yritysten toimintaedellytysten varmistamisen välillä. Selkeiden ja johdonmukaisten vaatimusten katsotaan parantavan myös kontaktimateriaalialan toimijoiden oikeusvarmuutta.

Elintarvikehuoneistoa saa jatkossa käyttää myös asumiseen – tarkastukset voivat kohdistua kotirauhan piiriin

Voimassa olevan elintarvikelain 10 §:n mukaan elintarvikehuoneistoa ei saa käyttää asumiseen tai muuhun tarkoitukseen niin, että siitä saattaa aiheutua terveysvaaraa. Vastaavaa säännöstä ei ole tulossa uuteen lakiin, mutta toiminnan yleisiä vaatimuksia koskevassa 5 §:ssä edellytetään kuitenkin, että elintarviketoiminnan on oltava sellaista, että tuotettavien, valmistettavien, säilytettävien tai käsiteltävien elintarvikkeiden turvallisuus ei vaarannu, ja että elintarviketoiminta myös muutoin täyttää elintarvikemääräysten mukaiset vaatimukset.

Jatkossa siis viranomainen voi joutua tekemään elintarvikehuoneistoon kohdistuvia tarkastuksia kotirauhan piirissä. Tämä on huomioitu jo vuoden alussa voimaan tulleessa lakimuutoksessa, jossa säädetään, että valvontakohteessa, joka sijaitsee pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa, tarkastus saadaan tehdä EU:n valvonta-asetukseen perustuvien viralliselle valvonnalle asetettujen vaatimusten toteuttamiseksi, jos tarkastuksen tekeminen on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Tällaisen tarkastuksen saa tehdä ainoastaan toimivaltainen valvontaviranomainen.

Valvonta

Valvontasäännösten joustavoittamisella pyritään uudessa laissa toteuttamaan EU:n elintarvikelainsäädännön periaatetta, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa siitä, että elintarviketoiminta täyttää asetetut vaatimukset. EU:n valvonta-asetuksen mukaisesti viranomaisten on suoritettava valvontaa, mutta sen toteuttamisessa voidaan käyttää entistä enemmän tapauskohtaista harkintaa.

Lakiuudistuksen myötä valvonnan painopistettä on tarkoitus siirtää huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan. Perinteistä alkutuotantopaikkaa tai elintarvikehuoneistoa ei kaikilla toiminnanharjoittajilla ole, joten valvontakohteena voi olla esimerkiksi elintarvikkeiden myyntiä internetissä harjoittava toimija, maahantuojan varasto tai jakelukeskus. Lakiuudistuksessa on tarkoitus säätää valvontaviranomaisen tarkastus- ja läsnäolo-oikeudesta siten, että valvontaviranomaisella on oikeus tehdä virallisen valvonnan edellyttämiä tarkastuksia valvontakohteessa, tutustua asiakirjoihin ja elintarviketietoihin sekä tarkastaa toiminnassa käytetyt laitteet, välineet ja tilat sekä tilat, joita valvontaviranomainen perustellusta syystä epäilee käytettävän valvontakohteen elintarvike- tai kontaktimateriaalitoiminnassa.

Maksut

Myös elintarvikevalvontaan liittyvää maksujärjestelmää on tarkoitus muuttaa. Kuntien tekemästä suunnitelmallisesta valvonnasta peritään jatkossa vuosittain kalenterivuoden alussa 150 euron suuruinen valvontamaksu. Tähän perusmaksuun sisältyy suunnitelmalliseen valvontaan sisältyvä näytteenotto. Valvonnan perusmaksun ulkopuolelle jäävät alkutuotannon toimijat, kyläkaupat ja yleishyödylliset yhteisöt. Perusmaksua ei peritä myöskään pienimuotoista elintarvikealan toimintaa harjoittavilta toimijoilta, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 10 000 euroa ja joiden toiminnan riskien voidaan katsoa olevan elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä.

Vuosimaksun lisäksi kunnat perivät hyväksymiensä taksojen mukaisen suoritusperusteisen maksun muun muassa elintarviketoiminnan rekisteröinnistä, alkutuotantopaikan ja elintarvikehuoneiston hyväksymisestä, kontaktimateriaalitoimijan ilmoituksesta, valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, uusintatarkastuksista, vientivalvonnasta ja vientitodistuksista. Alkutuotantopaikalla tehtävästä ante mortem -tarkastuksesta peritään vuosimaksun sijasta taksan mukainen maksu.

Toimivaltainen viranomainen voi lakiuudistuksen voimaan tultua määrätä toimijan maksamaan 300–5 000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun valtiolle, mikäli toimija ei noudata tiettyjä laissa määriteltyjä vaatimuksia. Seuraamusmaksun suuruutta harkittaessa otetaan huomioon menettelyn laatu, vahingollisuus ja toistuvuus. Maksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista laiminlyönnin laatu, toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Edellä kuvatuilla maksujärjestelmän muutoksilla on tarkoitus saattaa maksukertymä lähemmäs kustannusvastaavuutta. Tällä hetkellä kerätyt maksut kattavat noin 13 % valvonnan kustannuksista, ja tarkoitus on vuonna 2021 kattaa noin 40–50 % kustannuksista. Kalenterivuosittain perittävä perusmaksu parantaa myös ennakoitavuutta niin kuntien kuin maksuvelvollisten toimijoidenkin osalta.

Uudistuksen aikataulu

Lakiluonnos on ollut lausuntokierroksella kesällä 2020. Hallituksen on tarkoitus antaa esityksensä uudeksi elintarvikelaiksi eduskunnalle tulevana syksynä, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, tulee uusi elintarvikelaki voimaan 1.5.2021.

Lisätietoa

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle on luettavissa täältä. Maa- ja metsätalousministeriön toukokuussa pidetty esitys lakiuudistuksessa on luettavissa täältä.