Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset kohdistuvat myös yrityksiin

Digitaalisten palveluiden tarjoamisesta annetun lain eli digipalvelulain (306/2019) tavoitteena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta ja saavutettavuutta, siten että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus käyttää palveluja. Taustalla on EU:n saavutettavuusdirektiivi (EU 2016/2102) ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Kansallinen laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia EU-direktiiviä laajemmin, myös yksityisen sektorin toimijoille.

Mitä yrityksiä laki velvoittaa?

Digipalvelulain 3 §:ssä säädetyn soveltamisalan mukaisesti laki velvoittaa viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten ohella:

• yrityksiä ja muita yhteisöjä, silloin, kun vähintään puolet niiden tuottaman digitaalisen palvelun kehittämiskustannuksista tai vuotuisista ylläpitokustannuksista on lähtöisin viranomaistaholta
• finanssialan toimijoita eli pankkeja, luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä (1.1.2021 alkaen)
• vakuutusyhtiöitä ja -yhdistyksiä (1.1.2021 alkaen)
• vesi- ja energia-alan, liikenteen ja postin palveluntarjoajia, silloin, kun taustalla vaikuttaa merkittävästi viranomainen (1.1.2021 alkaen)

Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset koskevat yllä mainituilla aloilla toimivien yritysten verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Kuitenkin ennen 23.9.2018 julkaistuihin sivustoihin lakia sovelletaan aikaisintaan 23.9.2020 alkaen ja mobiilisovelluksiin 23.6.2021 alkaen. Lisäksi vaatimukset koskevat vahvan sähköisen tunnistautumisen palveluja, eli muun muassa verkkopankkitunnusten käyttöä sivustoille ja sovelluksiin kirjauduttaessa.

Mitä ovat saavutettavuusvaatimukset?

Digipalvelulaki velvoittaa palveluntarjoajia noudattamaan kansainvälistä verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisällöissä ja käyttöliittymissä kansainvälistä saavutettavuusohjeistusta eli WCAG-ohjeistusta (Web Content Accessibility Guidelines). Virallinen suomenkielinen käännös ohjeistuksen uusimmasta versiosta löytyy tästä.

Laki velvoittaa noudattamaan ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä. Niitä on yhteensä 49. Yksityiskohtaiset kriteerit liittyvät palvelusisältöjen havaittavuuteen ja ymmärrettävyyteen sekä käyttöliittymien ja navigoinnin hallittavuuteen ja toimintavarmuuteen.

Lisäksi palveluntarjoajan on digipalvelulain 9 §:n mukaisesti ylläpidettävä verkkosivustollaan helposti saatavilla saavutettavuusselostetta, jonka tulee sisältää ainakin:

• selvitys siitä, mitkä palveluntarjoajan digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut saavutettavuusvaatimuksista poikkeamiselle;
• ohjeet siitä, miten palvelun käyttäjä voi saada digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjälle saavutettavassa muodossa;
• palveluntarjoajan sähköinen yhteystieto, johon palvelun käyttäjä voi lähettää saavutettavuuspalautteet;
• linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön

Digipalvelulain 8 §:n mukaisesti palveluntarjoaja voi poiketa saavutettavuusvaatimuksista ainoastaan silloin, jos se voi ennakkoon tehdyn saavutettavuusarvioinnin perusteella osoittaa, että vaatimusten noudattaminen aiheuttaisi sen toiminnalle kohtuuttoman rasitteen. Rasitetta arvioitaessa otetaan huomioon erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä palvelua.

Laki tuli voimaan 1.4.2019, mutta siirtymäsäännökset viivästyttävät sen joidenkin yksittäisten säännösten soveltamista aina kesäkuuhun 2021 saakka.

Asettaako digipalvelulaki yrityksellesi velvoitteita? Useiden muiden yritysoikeudellisten lakien ohella myös uusi digipalvelulaki löytyy Linnunmaa Lexin HR & Talous -lakiseurantapalvelusta. Palvelu sisältää aina ajantasaisen lakitiedon digitaalisessa verkkopalvelussa, erikoisjuristien kommentit lakien vaatimuksista ja niiden muutoksista sekä suoran yhteyden lakiasiantuntijoihin. 

Tutustu palveluun tästä ja pyydä esittely.