Ajankohtaista

Jätelainsäädännön uudistus on edennyt lausuntovaiheeseen – Muutoksia luvassa jätteiden kierrätystavoitteisiin ja jätekirjanpitoa koskeviin velvollisuuksiin

Käynnissä oleva jätelainsäädännön uudistus on edennyt lausuntovaiheeseen, kun ympäristöministeriö lähetti jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta annetun hallituksen esitysluonnoksen lausunnoille 28.4.2020. Jätelainsäädännön muutosten taustalla on EU:n niin kutsuttu jätesäädöspaketti, johon on sisällytty määräykset jätteiden määrän vähentämisestä ja kierrätyksen lisäämisestä. Samalla jätelainsäädännön uudistuksella pyritään toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.

roskis
Taustalla EU:n jätesäädöspaketti ja hallituksen tavoite vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijämaana

Ympäristöministeriön laatimalla hallituksen esitysluonnoksella on tarkoitus saattaa EU:n antama jätesäädöspaketti osaksi kansallista jätelainsäädäntöä ja kehittää jätesääntelyä vastaamaan EU:n tasolla asetettuja kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita. Esimerkiksi kaikesta pakkausjätteestä tulee vuoteen 2025 mennessä kierrättää 65 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 70 prosenttia. Samalla pannaan täytäntöön myös tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin (EU) 904/2019, eli ns. SUP-direktiivin vaatimukset tuotekielloista ja merkinnöistä. SUP-direktiivin tavoitteena on kertakäyttöisistä muovituotteista aiheutuvan roskaantumisen vähentäminen ja roskaantumisesta vesiympäristölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisy. SUP-direktiivin mukaiset tuotekielto- ja merkintävaatimukset tulevat sovellettavaksi 3.7.2021 alkaen.

Jätelainsäädännön uudistuksella tavoitellaan kiertotalouden edistämistä myös kansallisella tasolla, ja esityksellä toteutetaan Sanna Marinin hallitusohjelman strategiseen kokonaisuuteen ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” sisältyviä kirjauksia jätteen kierrätyksen lisäämisestä ja Suomen roolin vahvistamisesta kiertotalouden edelläkävijämaana. Tarkoituksena on tehostaa jätelain (646/2011) 8 §:n mukaista etusijajärjestystä vähentämällä jätteen määrää, lisäämällä sen uudelleenkäyttöä ja tehostamalla materiaalien resurssitehokasta käyttöä ja kierrätystä.

Tavoitteena jätteen määrän vähentäminen ja uudelleenkäytön edistäminen

Kansalliseen jätelainsäädäntöön kaavaillaan lisättäväksi tuotteen valmistajille, markkinoille saattajille ja jakelijoille velvollisuutta huolehtia mahdollisuuksien mukaan tuotteen resurssitehokkuudesta, ja tuotteen tulee olla sekä elinkaareltaan että käyttöiältään kestävä. Lisäksi kriittisiä raaka-aineita sisältävän tuotteen on oltava uudelleenkäytettävä ja kierrätettävissä jätteenä. Kriittisillä raaka-aineilla tarkoitetaan niitä raaka-aineita, joilla on EU:n valmistusteollisuuden kannalta strateginen merkitys ja joihin liittyy suuri hankintariski. Tällaisia ovat muun muassa harvinaiset maametallit, magnesium, palladium ja platina. Tuotteiden uudelleenkäytön kannalta tärkeää on, että mahdolliset varaosat, käyttöohjeet sekä muut välineet ja tiedot, jotka mahdollistavat tuotteen uudelleenkäytön ja korjauksen, ovat saatavilla.

Lisäksi kansallisessa jätelainsäädännössä säädettäisiin SUP-direktiivin mukaisia tiettyjä muovituotteita, kuten vaahdotetusta polystyreenistä valmistettuja valmisruokapakkauksia, juomapakkauksia ja –mukeja sekä vanupuikkoja ja pillejä koskevasta markkinoille saattamista koskevasta kiellosta ja muovituotteita koskevista merkintävaatimuksista.

Pakkausjätteelle tiukennetut kierrätystavoitteet sekä erilliskeräystä ja hyödyntämistä koskevat vaatimukset

Jätelainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla saatetaan kansallisesti voimaan EU:n jätepaketin asettamat yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätystavoitteet ja -velvoitteet. Samalla asetettaisiin materiaalikohtaisia pakkausjätteiden kierrätystavoitteita, jotka olisivat tuottajia ja tuottajayhteisöjä sitovia velvoitteita. Esimerkiksi vuonna 2025 olisi kierrätettävä kuitupakkauksista vähintään 75 painoprosenttia ja muovipakkauksista vähintään 50 painoprosenttia.

Taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1. Kansalliset uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet yhdyskunta- ja pakkausjätteelle.

 

Suunnitteilla on niin ikään yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen erilliskeräystä koskevien vaatimusten merkittävä tiukentaminen, kun jatkossa jätteet olisi lähtökohtaisesti kerättävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on tarpeen jätteen uudelleenkäyttöön valmistelun, kierrätyksen tai muun hyödyntämisen helpottamiseksi taikka terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi. Täten kunnalle asetettaisiin velvoite järjestää biojätteen erilliskeräys sekä tietyn kokoisille asuinkiinteistöille taajama-alueilla kiinteistökohtainen lasi-, metalli-, kuitu- ja muovipakkausjätteen erilliskeräys. Erilliskeräystä koskevat vaatimukset koskisivat myös sellaisia palvelu- ja elinkeinotoiminnan harjoittajia, joiden toiminnassa syntyy yhdyskuntajätettä. Kokonaan uutena erilliskeräysvaatimuksena annettaisiin kunnille velvollisuus järjestää tekstiilijätteen alueelliset vastaanottopaikat vuodesta 2023 lähtien.

Jätelakiin on tarkoitus myös lisätä EU:n jätedirektiivillä annettu kielto, joka koskee uudelleenkäytön valmistelua tai kierrätystä varten erilliskerätyn jätteen polttamista tai sijoittamista kaatopaikalle. Samalla velvoitettaisiin vaarallista jätettä hyödyntävä toiminnanharjoittaja tarvittaessa poistamaan jätteestä vaaralliset aineet, seokset tai osat ennen jätteen hyödyntämistä.

Jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia säännöksiä uudistetaan

Jätteeksi luokittelun päättymisen edellytyksiä koskevaa sääntelyä eli nk. End-of-Waste -sääntelyä (EoW), on tarkoitus päivittää vastaamaan jätedirektiiviin tehtyjä muutoksia. Jotta jäte voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä, tulee sen nykysääntelyn mukaan täyttää jätelain 5 §:n 4 momentin mukaiset edellytykset: jäte on läpikäynyt hyödyntämistoimen, sillä on markkinat tai kysyntää, se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen, eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Nykyinen jätelaki siis edellyttää, että yhtenä EoW-kriteerinä aineella tai esineellä ”on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti”. Jotta jätteiden hyödyntämistä uusissa käyttötarkoituksissa voidaan helpottaa, esitysluonnoksen mukaan lain kohtaa on tarkoitus muuttaa siten, että vaatimus on muodossa ainetta tai esinettä ”on määrä käyttää erityisiin tarkoituksiin”. Jätteeksi luokittelun päättymisestä olisi tarkoitus antaa jätelajikohtaiset arviointiperusteet vähimmäisvaatimuksineen valtioneuvoston asetuksella.

Suunnitteilla uusia ja laajennettuja jätealan toimijoihin kohdistuvia selvilläolo-, tiedonanto- ja kirjanpitovelvollisuuksia

Nykyisen jätelain 118–119 §:ssä säädetään toiminnanharjoittajaa koskevasta jätekirjanpito- ja tiedonantovelvollisuudesta sekä jätekirjanpitoon sisällytettävistä tiedoista. EU:n jätedirektiivin myötä säännöksiä on tarkoitus tarkentaa niin, että ne sisältävät jatkossa myös tiedot jätteen hyödyntämisessä syntyvien tuotteiden ja materiaalien määrästä.

Myös keskeiset elintarvikealan toimijat, kuten teollisuus, kauppa ja ravitsemuspalvelut, velvoitettaisiin pitämään kirjaa toiminnassaan syntyvästä elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä, mukaan lukien arvio jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärästä. Velvollisuus ei kuitenkaan koskisi niitä elintarvikelain 13 §:n 6 momentissa tarkoitettuja toimijoita, jotka ovat suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan ulkopuolella, alkutuotannon toimijoita tai yleishyödyllisiä yhteisöjä.

Muutosten myötä on tarkoitus panna käytäntöön muun ohella myös jätedirektiivin ja POP-asetuksen (EU) 2019/1021 mukainen vaatimus vaarallista jätettä ja POP-jätettä koskevasta sähköisestä raportoinnista. Sähköinen raportointi edellyttäisi sähköisen siirtoasiakirjan käyttöä mainittujen jätteiden kuljetuksissa ja siirtoasiakirjan tietojen toimittamista ympäristönsuojelulain 222 §:ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään vuodesta 2021 lähtien. Lisäksi muiden nykyisin siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden, kuten saostus- ja umpisäiliölietteen sekä pilaantuneen maa-aineksen osalta sähköiseen menettelyyn siirryttäisiin vuodesta 2022 lähtien.

 

Uudistetun jätelain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Lausuntoja ympäristöministeriön laatimasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta voi antaa 2.6.2020 saakka osoitteessa lausuntopalvelu.fi.

Etsitkö tietoa EHS-lainsäädännöstä tai sen muutoksista? Työskenteletkö esimerkiksi jätehuollon ympäristö-, turvallisuus- tai laatutehtävissä? Tutustu toiminnalliseen EHS-lakiseurantapalveluumme, josta löydät lakien velvoitteet ja muutokset helposti, asiantuntijoidemme kommentoimana.

Lisätietoja:

Ympäristöministeriön tiedote 28.4.2020

Eduskunnan ​EU:n jätesäädöspaketin täytäntöönpanosta antama tietopaketti

Scroll to Top