Velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin rajoitetaan

Konkurssilakia (120/2004) on tarkoitus muuttaa koronapandemian vuoksi siten, että velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta rajoitetaan. Velallista ei väliaikaisten muutosten myötä oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että hän ei ole maksanut saatavaa viikon kuluessa velkojan konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta. Tavoitteena on varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko on väliaikainen ja johtuu koronaviruspandemiasta.

Hallitus antoi torstaina 16. huhtikuuta 2020 kiireellisinä lakiehdotuksen (HE 46/2020) konkurssisääntelyn muutoksista. Esitettyjen muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 31.10.2020 saakka.

Viikon määräaika maksukyvyttömäksi toteamisessa poistuu

Konkurssi edellyttää muuta kuin tilapäistä maksukyvyttömyyttä. Konkurssilain 2 luvun 3 §:ssä säädetään maksukyvyttömyysolettamista eli niistä perusteista, joilla velallinen voidaan olettaa maksukyvyttömäksi. Velkoja voi kuitenkin käyttää myös muita keinoja velallisen maksukyvyttömyyden osoittamisessa ja toisaalta velallinen voi todistaa olettamat vääriksi.

Maksukyvytön yritys voidaan asettaa konkurssiin joko yrityksen omasta hakemuksesta tai velkojan hakemuksesta. Konkurssilainsäädännön väliaikaisin muutoksin on tarkoitus rajata nimenomaan velkojan oikeutta hakea yritys konkurssin.

Ehdotetut lakimuutokset koskevat erityisesti konkurssilain 2 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaista maksukyvyttömyysolettamaa. Sen mukaan velallista on pidettävä maksukyvyttömänä, jos tämä ei viikon kuluessa velkojan (konkurssiuhkaisen) maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Lakimuutoksen esitöiden mukaan valtaosa velkojien konkurssihakemuksista perustuu nimenomaisesti 3 kohdan säännökseen. Nyt koko säännös on ehdotettu poistettavaksi toistaiseksi.

Lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämiseen perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa sovelletaan edelleen kahdessa tapauksessa:

1. Jos konkurssiuhkainen maksukehotus on annettu velalliselle tiedoksi ennen muutoslain voimaantuloa.
2. Jos velallinen on jättänyt hoitamatta velvoitteitaan konkurssia hakeneelle velkojalle aikaisemmin kuin kaksi kuukautta ennen lain voimaantuloa.

Maksukyvyttömyysolettamia koskevat 2 momentin muut kohdat, eli kohdat 1 ja 2, säilyvät ennallaan. Näin ollen velallista pidetään edelleen maksukyvyttömänä, jos se on lakkauttanut maksunsa kokonaan tai jos ulosotossa on konkurssihakemusta edeltävän 6 kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi. Näillä perusteilla – tai velallisen muutoin osoittaessa, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kyvytön maksamaan velkojaan – velkoja voi edelleen hakea velallisen konkurssiin.

Muutoksilla pyritään vaikuttaman erityisesti yksityisvelkojiin

Valtaosa velkojien tekemistä konkurssihakemuksista on normaalioloissa julkistahojen tekemiä. Peräti 42,1 prosentissa tapauksista velkojana on Verohallinto. Koronapandemian vuoksi tahot, jotka tavallisesti ovat suurimpia konkurssihakemusten jättäjiä, mahdollistavat normaalioloista poikkeavia maksujärjestelyä vaikeuksiin joutuneille yrityksille. Erilaisia joustavia ratkaisuja tarjoaviin tahoihin kuuluvat Verohallinnon ohella muun muassa Finnvera, työeläkevakuutusyhtiöt ja pankit. Näin ollen hallituksen mukaan ei ole odotettavissa, että julkisvelkojat – tai muut edellä mainitut sidosryhmät – hakisivat nyt konkurssiin sellaisia yrityksiä, joiden maksuvaikeudet johtuvat koronavirustilanteesta.

Yksityisvelkojien käyttäytymistä on hallituksen arvion mukaan kuitenkin vaikeampi ennakoida. Niiden tekemien konkurssihakemusten määrä on normaalioloissa vain noin 10 % kaikista hakemuksista. Nyt hallitus kuitenkin ennakoi, että julkisvelkojien passiivisuus voisi yllyttää esimerkiksi perintätoimistoja perimään saataviaan konkurssiuhkaisilla maksukehotuksilla. Näin toimimalla yksityisvelkojat pyrkivät kanavoimaan maksuja itselleen, vaikka tavoitteena ei ensisijaisesti ole velallisen asettaminen konkurssiin. Tämä riski pyritään välttämään ehdotetuilla muutoksilla, jotka estävät yrityksen hakemisen konkurssiin tällaisen kehotuksen noudattamatta jättämisestä.

Muutos todennäköisesti pienentää velkoja-aloitteisten konkurssihakemusten määrää ja vastaavasti lisää velallisaloitteisten konkurssien suhteellista määrää. Lakimuutoksen esitöissä kuitenkin arvioidaan, että konkurssihakemusten kokonaismäärä kasvanee muutosten voimassaolon päättymisen jälkeen.

Toimitko yritysjohdossa, taloushallinnossa, kirjanpidossa tai yrittäjänä? Tutustu Linnunmaa Lexin talous- ja henkilöstöhallinnon lakiseurantapalveluun. Yhdellä kuukausimaksulla käytössäsi on kaikki taloushallintoa ja yritystoimintaa koskevat keskeiset säännökset ajantasaisina sekä jatkuva erikoisjuristien tuki ilman erillismaksua.