Ajankohtaista

Työlainsäädännön väliaikaiset muutokset tulivat voimaan

Työsopimuslakia ja yhteistoimintalakia koskevat väliaikaiset muutokset tulivat voimaan tänään, 1.4.2020. Koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuvat muutokset ovat voimassa kolme kuukautta, 30.6.2020 asti. Katso tästä, mikä muuttui.

Muutoslait voimaan Linnunmaa Lex

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt pyrkivät luomaan edellytyksiä sille, että yritykset ja työnantajat voisivat sopeuttaa toimintansa entistä nopeammin koronapandemian aiheuttamaan kysynnän heikentymiseen. Hallituksen 26. maaliskuuta antaman esityksen (HE 26/2020) mukaiset muutokset työlainsäädäntöön tulivat voimaan tänään, 1. huhtikuuta. Muutokset ovat voimassa kesäkuun 2020 loppuun saakka.

Työsopimuslain (55/2001) ja yhteistoimintalain (334/2007) väliaikaisten muutosten vaikutus on täysimääräinen siinä työmarkkinakentässä, jossa ei sovelleta työehtosopimuksia tai jossa työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä säädettävistä asioista. Niiltä osin, kun työehtosopimuksissa määrätään väliaikaisista säännöksistä poiketen, noudatetaan työehtosopimusten määräyksiä.

Väliaikaisia muutoksia ei sovelleta julkisella sektorilla.

Lomautusilmoitusaika 5 päivää
 

Koronaviruksen aiheuttamissa oloissa lomautusperusteena on yleisimmin työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 2 kohdan mukainen työn tilapäinen vähentyminen. Lain 5 luvun 1 §:n mukaisesti työnteko ja palkanmaksu keskeytetään lomautettaessa väliaikaisesti, mutta työsuhde pysyy muutoin voimassa. 

Äkillisistä lomautustarpeista johtuen työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaista lomautusilmoitusaikaa on nyt lyhennetty niin, että normaaliolojen mukaisen neljäntoista (14) päivän ilmoitusajan sijaan lomautuksesta on ilmoitettava vähintään viisi (5) päivää ennen lomautuksen alkamista. Hallituksen esityksessä kyseisen lakimuutoksen arvioidaan vaikuttavan työehtosopimusten vuoksi noin neljännekseen yksityisen sektorin palkansaajista. 

Määräaikaisen työntekijän lomautus
 

Normaalitilanteessa määräaikainen työntekijä on mahdollista lomauttaa ainoastaan, jos hän sijaistaa sellaista vakituista työntekijää, joka voitaisiin lomauttaa. 

Huhtikuun alussa voimaantulleiden työsopimuslain 5 luvun 2 §:n väliaikaisten muutosten myötä määräaikainen työntekijä on mahdollista lomauttaa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä.

Yt-neuvotteluiden vähimmäisaika 5 päivää
 
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yt-neuvotteluiden piirissä oli maaliskuun lopussa yli 300 000 työntekijää ja määrä odotettavasti kasvaa. Yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika on huhtikuun alusta alkaen väliaikaisesti lyhennetty kuudesta viikosta tai neljästätoista (14) päivästä viiteen (5) päivään. Muutos on kirjattu yhteistoimintalain 51 §:ään. 

Lomautus aikaistuu alle kymmenen työntekijän yrityksissä tai alle 90 päivän lomautuksissa yhdeksällä päivällä ja vähintään kymmenen työntekijän ja yli 90 päivän lomautuksissa jopa 37 päivällä. Tämä vähentää myös työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden kestoa. 

Lomautus  ennen yt-neuvotteluja
 

Lisäksi yhteistoimintalaki antaa poikkeusoloissa mahdollisuuden lomautuksiin ennen neuvotteluja myös niissä vähintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä, jotka normaalisti kuuluvat yhteistoimintalain piiriin. 

Tämän mahdollistaa lain 60 §:n säännös, jonka mukaan lomauttaa voi ennen yhteistoimintaneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat linjanneet, että nykytilanne täyttää poikkeuksellisen tilanteen kriteerit. Lainmukaisten lomautusperusteiden on täytyttävä ja arvio tehdään aina tapauskohtaisesti. 

Koeaikapurku taloudellisella tai tuotannollisella perusteella

 

Työnantaja voi nyt purkaa työsopimuksen koeajan kuluessa myös tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Muutos on kirjattu työsopimuslain koeaikaa koskevaan 4 §:ään.

Myös normaalioloissa työsopimus voidaan purkaa koeajalla molemmin puolin. Koska koeajan tarkoituksena on selvittää, sopiiko työntekijä työhön ja työyhteisöön, ei koeaikapurkua kuitenkaan ole normaalioloissa laillista tehdä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. 

Takaisinottovelvollisuus 9 kuukautta
 

Tilanteen normalisoiduttua ja taloudellisen tilanteen jälleen parantuessa on perusteltua, että epidemian aikana irtisanotut työntekijät voisivat mahdollisuuksien mukaan palata työhönsä, mikäli työnantajalla on työtä tarjota. Näin ollen työnantajan takaisinottovelvollisuutta on väliaikaisesti pidennetty 9 kuukauteen.

Normaalioloissa työnantajan takaisinottovelvollisuus on työsopimuslain 6 luvun 6 §.n mukaan neljä tai kuusi kuukautta riippuen työsuhteen kestosta. Pidennettyä takaisinottoaikaa sovelletaan niissä työsuhteissa, jotka on irtisanottu 1.4.-30.6.2020 välillä. Joissain työehtosopimuksissa takaisinottovelvollisuus on jo aiemmin määritelty yhdeksän kuukauden mittaiseksi. 

Työehtosopimuksilla edelleen etusija
 

Valtakunnallisilla työnantaja- ja työntekijäliitoilla on edelleen mahdollisuus poiketa väliaikaisista säännöksistä työehtosopimuksilla. Työehtosopimusten määräyksillä on etusija yllä mainittuihin lain säännöksiin nähden. 

Jos työehtosopimuksissa määritellään esimerkiksi lomautuksia tai yt-neuvotteluja koskien väliaikaisia säännöksiä lyhyempiä tai pidempiä aikoja, noudatetaan niitä. Väliaikaista sääntelyä vastaavia väliaikaisia muutoksia on kuitenkin tehty suurimpaan osaan (n. 90 %) työehtosopimuksista.

Etsitkö tietoa ajantasaisesta työlainsäädännöstä? Tutustu HR & Talous -lakiseurantapalveluumme. Näppärän verkkopalvelun avulla pidät itsesi aina ajantasalla sääntelyn vaatimuksista ja niiden muutoksista. Kuukausimaksullisiin palveluihimme sisältyy jatkuva erikoisjuristien tuki ja tulkinta-apu chatissa.

Scroll to Top