Poikkeusolot – kysymykset ja vastaukset
Vastaamme tässä päivittyvässä jutussa kysytyimpiin kysymyksiin koronavirukseen liittyviä poikkeusoloja, valmiuslakia ja muuta sääntelyä koskien.
Päivitetty 31.3.2020 kello 9:10
Mihin saakka valmiuslain nojalla annettu ja muu väliaikainen sääntely on voimassa?
Valmiuslain nojalla annettu sääntely on voimassa tämänhetkisen (31.3.2020) tiedon mukaan 13.5.2020 saakka. Kuitenkin valmiuslain 118 §:n mukaiset liikkumisrajoitukset Uudenmaan osalta ovat voimassa 19.4.2020 saakka. Ravintoloiden aukioloja koskevat rajoitukset ja yli 500 hengen tapahtumia koskeva kielto ovat voimassa 31.5.2020 saakka.
Työsuhteita ja yrityksiä koskevat väliaikaiset muutokset, jotka hallitus linjasi 20.3.2020 (mm. yt-neuvottelujen vähimmäisajan lyhennys, lomautusilmoitusajan lyhennys, takaisinottovelvollisuuden pidennys) ovat voimassa väliaikaisesti, pääosin 3 kuukauden ajan.
Säilyykö työvelvoite poikkeusoloissa ja voidaanko työsuhteen ehdoista nyt poiketa?
Kyllä säilyy. Poikkeusolot eivät vaikuta työvelvoitteeseen, yleisellä tasolla työaikalain soveltamiseen tai esimerkiksi työnantajan työnjohto-oikeuteen. Näin on siitä huolimatta, vaikka monilla työpaikoilla on siirrytty ja siirrytään etätyöskentelyyn. Etätyöskentelyyn siirtyminen on suositeltavaa kaikilla sellaisilla aloilla, joilla se on mahdollista.
Poikkeusolot eivät myöskään anna työnantajalle yksipuolista oikeutta muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja. Poikkeusoloissa ja etätyössä noudatetaan lähtökohtaisesti samoja sovittuja työnteon ehtoja ja sovittua työaikaa, kuin työssä on muutoinkin tehty.
Työoikeudellisista säännöksistä voidaan poiketa ainoastaan tietyillä aloilla (terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoiminnassa). Kaikkia aloja koskevat välikaiset muutokset liittyvät muun muassayhteistoimintaneuvottelujen vähimmäisaikoihin, lomautusilmoitusten aikoihin, työeläkemaksuihin, työttömyysturvaan, takaisinottovelvollisuuteen ja koeaikapurkuun. Katso artikkelimme näitä muutoksia koskien tästä linkistä.
Voidaanko työhön nyt määrätä?
Voidaan terveydenhuollon osalta, kun eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston käyttöönottoasetuksen koskien valmiuslain (1552/2011) 95 §:n mukaisia työvelvollisia poikkeusoloissa. Perustuslakivaliokunnan päätösehdotuksen mukaisesti kyseisen pykälän käyttöönotto palautui 18.3.2020 valtioneuvostolle uudelleen valmisteltavaksi ja valtioneuvosto antoi uuden asetuksen 25.3.2020.
Valmiuslain 95 §:n 2 momentin mukaan vallitsevissa poikkeusoloissa jokainen Suomessa asuva, jolla on mukaan kotikunta Suomessa, joka toimii terveydenhuollon alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja 18-68 vuotias, on velvollinen tekemään valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Määräys tällaiseen työhön voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan ja uusia kerran.
Miten ja millä aloilla työoikeudellisista säännöksistä voidaan nyt poiketa?
Hallituksen 20.3.2020 antamien linjausten mukaisia muutoksia on tulossa työlainsäädännön ja työehtosopimusten muutoksilla yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäisaikoihin, lomautusilmoitusten aikoihin, työeläkemaksuihin, työttömyysturvaan, takaisinottovelvollisuuteen ja koeaikapurkuun. Nämä muutokset ovat pääosin voimassa 3 kuukauden ajan ja niitä sovelletaan kaikilla toimialoilla. Katso artikkelimme näitä muutoksia koskien tästä linkistä.
Valtioneuvoston asetus (128/2020) tietyistä työoikeudellisista säännöksistä poikkeamisesta tuli voimaan 18.3.2020. Poikkeaminen tapahtuu valmiuslain 93 § ja 94 §:n nojalla ja se koskee vuosilomalaissa (162/2005) tarkoitettuja vuosilomia, työaikalaissa (872/2019) tarkoitettuja lepoaikoja ja ylityörajoituksia sekä työsopimuslaissa (55/2001) tarkoitettuja työsopimuksen irtisanomisaikoja.
Asetuksen mukaisesti poikkeamismahdollisuus koskee terveydenhuoltoa ja sosiaalitoimea, pelastustoimea, hätäkeskustoimintaa sekä poliisitoimea. Mahdollisuus koskee sekä julkista, että yksityistä sektoria. Kyseisten toimintojen henkilöstöä koskien työnantaja saa nyt vuosilomalain, työaikalain, työsopimuslain ja työehtosopimusten määräyksistä poiketen:
- poiketa vuosiloman ilmoittamista ja antamisajankohtaa koskevista säännöksistä tai määräyksistä
- siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa
- keskeyttää jo aloitetun vuosiloman
- teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta
- poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä
- poiketa työaikalain 18 §:n enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä
- työntekijän irtisanoutuessa pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa neljään kuukauteen.
Millä aloilla työskentelevien lapsille järjestetään edelleen lähiopetus?
Valmiuslain toimialavaltuuksilla ja valtioneuvoston asetuksella (126/2020) koulut, oppilaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä kansalaisopistot ja muut vastaavat tilat on suljettu ja lähiopetus niissä keskeytetty 18.3.-13.5.2020.
Kouluissa järjestetään kuitenkin edelleen lähiopetus niille esiopetuksessa oleville ja peruskoulun 1-3 luokkalaisille, joiden koulunkäyntiä ei ole mahdollista järjestää kotona. Lisäksi lähiopetus järjestetään tarvittaessa myös erityisen tuen päätöksen saaneille lapsille ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille. Kouluun ei ole kuitenkaan pakko mennä, ja hallitus suosittelee kaikille etäopetusta, mikäli se on mahdollista.
Hallitus oli aiemmin linjannut, että lähiopetus järjestetään vain niinsanottujen kriittisten alojen työntekijöiden lapsille, mutta joutui myöhemmin tarkistamaan linjausta yhdenvertaisuuskysymysten vuoksi.
Saako ulkona enää liikkua tai kokoontua?
Valtioneuvosto antoi 25.3.2020 valmiuslain 118 §:n käyttööottoasetuksen, joka rajoittaa liikkumista Uudeltamaalta muuanne Suomeen ja muualta Suomesta Uudellemaalle. Asetus on voimassa 19.4.2020 saakka.
Valtioneuvosto on 16.3. linjannut, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään oleilua yleisillä paikoilla. Taustalla on kokoontumislaki (1257/1999), joka määrittelee yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden. Poliisilla on valtuus valvoa kokoontumisrajoituksen noudattamista ja estää, päättää tai keskeyttää kaikki yli 10 osallistujan tilaisuudet.
Kokoontumisrajoitus ei koske yksityisiä tiloja. Lukuunottamatta Uuttamaata koskevia rajoituksia, ulkona ja Suomen sisällä saa edelleen liikkua, paikasta toiseen siirtyä omaehtoisesti tai joukkoliikennevälineillä sekä asioida yksityiseksi katsotuissa tiloissa.
Yli 500 hengen tapahtumat ovat kiellettyjä 31.5.2020 saakka.
Lue lisää:
Suomi on poikkeusoloissa – valmiuslaki otetaan käyttöön (16.3.2020)
Valmiuslain A, B ja C – Mitä poikkeustila ja valmiuslaki mahdollistavat? (17.3.2020)
