11 maaliskuun, 2020

Onko työpaikallasi varauduttu koronaan?

Koronavirus aiheuttaa kasvavassa määrin toimenpiteitä suomalaisilla työpaikoilla. Muun muassa EK suosittaa työpaikkoja päivittämään tartuntatautien varautumissuunnitelmansa. Mutta mitä laki sanoo koronasta?

COVID-19 -epidemia eli tunnetummin koronavirus vaikuttaa nyt työpaikoilla muun muassa sairastumisilmoituksiin, ulkomaanmatkustamiseen, tapahtumiin osallistumiseen ja asiakkaiden tapaamiseen liittyviin ohjeisiin. Taustalla on työpaikkojen omia – ja vapaaehtoisia – varautumissuunnitelmia, sekä esimerkiksi Työterveyslaitoksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreita suosituksia.

Kokosimme tähän artikkeliin katsauksen siitä, miten työpaikoilla tulee ja kannattaa varautua koronavirukseen. Tekstin lopussa on lista linkeistä, joista löytyy ajankohtaista tietoa koronavirukseen varautumisesta ja epidemiatilanteesta.

Kenelle tartuntatautilaki asettaa velvollisuuksia?

Tartuntatautilaki (1227/2016) ja valtioneuvoston asetus tartuntataudeista (146/2017) ohjaavat kansallisesti koronaviruksen leviämisen ehkäisyä. Ne asettavat oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä lähinnä viranomaisille. Työnantajalle laki ei anna suoria koronaviruksen torjuntaan liittyviä toimintavelvoitteita. Viranomaisten toimet voivat kuitenkin vaikuttaa ja kohdistua yksittäisiin työpaikkoihin, työnantajiin ja työntekijöihin. Siksi työnantajien on hyvä seurata ajankohtaista uutisointia ja noudattaa viranomaisohjeita virukseen liittyen.

Hoitavalle lääkärille laki antaa velvollisuuden ilmoittaa tartunnasta ja tartunnalle altistumisesta salassapitosäännösten estämättä. Lisäksi yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneen ja sairastuneeksi epäillyn henkilön on itse ilmoitettava lääkärille tartuntataudin leviämisen estämiseksi käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niiden henkilöiden nimet, jotka ovat voineet olla tartunnan lähteenä tai saada tartunnan.

Tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat Suomessa sosiaali- ja terveysministeriölle. Asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alueellista valvontatyötä tekee Aluehallintovirasto yhteistyössä toimialueensa sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kanssa. Velvollisuuksia on myös kunnilla, Puolustusvoimilla, Rajavartiolaitoksella ja eräillä valtion laitoksilla.

Miten laki määrittelee koronaviruksen?

Koronavirus nostettiin vastikään, 13.2.2020 annetulla lakimuutoksella, valtioneuvoston tartuntatautiasetuksen (146/2017) 1 §:n yleisvaarallisten tartuntatautien listaan kohtaan 14. Virukseen viitataan sanamuodolla ”muu uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio”.

Tartuntatautilain 4 §:n luokittelun mukaan yleisvaaralliset tartuntataudit ovat sellaisia, joiden tarttuvuus on suuri, jotka ovat vaarallisia ja joiden leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaisiksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.

Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi nyt mediassa voimakkaasti esillä olleet, tartuntatautilain 3 luvun mukaiset toimet sairastuneiden tunnistamiseksi sekä tartuntaketjun jäljittämiseksi. Taudin leviämistä pyritään estämään myös 6 luvun mukaisilla viranomaistoimilla, eli koulujen sulkemisella, yleisötapahtumien rajoittamisella, karanteeneilla ja eristyksillä.

Mitä työnantaja voi tehdä?

Koronavirukseen ja muihin epidemioihin varautuminen sopivalla tavalla ennalta on kaikkien etu. Siksi työpaikoilla kannattaa käydä läpi varautumissuunnitelma ja toimenpiteet koronaviruksen – ja muiden tartuntatautien – osalta, vaikkeivat laki tai viranomaiset tässä vaiheessa edellyttäisikään erityistoimia.

Elinkeinoelämän keskusliitto, EK, julkaisi 4. maaliskuuta yrityksille suosituksen varautua koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen ja laatimaan oman varautumissuunnitelmansa. Suositusta päivitetään tilanteen muuttuessa.

EK suosittelee yrityksiä muun muassa:

Seuraamaan koronavirustilanteen kehittymistä päivittäin.
Pitämään huolta käsihygieniasta ja muusta hyvästä hygieniasta työpaikalla.
Ottamaan käyttöön ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytännön epidemia aikana sairastumisten osalta ja ohjeistamaan henkilöstöänsä siitä, miten koronavirukselle altistuneiden tai viruksen oirekuvaan sopivia oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän.
Rajoittamaan työmatkoja epidemia-alueille, ohjeistamaan riskialueilta palanneita tarkkailemaan mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan paluusta sekä tarkistamaan matkavakuutusturvansa ehdot, jos henkilöstö matkustaa paljon ulkomailla.
Selvittämään mahdollisen laajemman epidemian varalta se, miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot vaikuttaisivat yrityksen toimintaan, kuinka poissaoloihin liittyviä riskejä voidaan minimoida sekä se, miten epidemian mahdollinen laajeneminen voi vaikuttaa yrityksen tarvitsemien raaka-aineiden tai hyödykkeiden saantiin tai muutoin liiketoimintaan.

Katso EK:n suosituksen yhteydessä julkaistu huoneentaulu tästä.

Yrityksissä on hyvä muistaa, että vaikka tartuntatauteihin liittyy erityisiä säännöksiä, on terveystietojen ja sairauden oireita koskevien tietojen käsittely työnantajan toimesta Euroopan tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n (EU 2016/679) mukaan lähtökohtaisesti kiellettyä. Edellytyksenä on, että tietoja käsittelee terveydenhuollon ammattilainen. Työnantajan tulee konsultoida omaa työterveyshuollon yhteyshenkilöä mahdollisista tarpeistaan kartoittaa oman henkilöstönsä tai esimerkiksi yrityksessä vierailevien terveydentilaa.

Mitä jos työntekijä on altistunut tai sairastuu koronaan?

Sairauspäivärahan omavastuuaika (1 + 9 pv) käynnistyy normaalisti, kun työntekijä on ilmoittanut sairauspoissaolostaan omailmoituksella tai hoitohenkilökunnan todistuksella. Jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään, täytyy työntekijän toimittaa lääkärintodistus.

Jos työntekijän epäillään altistuneen koronavirukselle tai hän sairastuu virukseen, voidaan hänet asettaa viranomaisten toimesta karanteeniin. Tartuntatautilain 57 §:n mukaan kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn henkilön työstä poissaolosta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi, jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä.

Karanteenitilanteessa työnantajan kannattaa yhdessä työntekijän kanssa sopia mahdollisesta etätyöskentelystä, ja jos työntekijä on karanteenin vuoksi estynyt tekemään työtään, tarkistaa palkanmaksuvelvollisuus toimialaliitosta.

Tartuntatautilain 82 § oikeuttaa työntekijän ja työnantajan tartuntatautilain mukaiseen päivärahaan. Sen – ja sairausvakuutuslain (1224/2004) säädösten – mukaisesti Kela voi maksaa ansiotöistään poissa olevaksi määrätylle, eristetylle tai karanteeniin asetetulle työntekijälle ansionmenetyksestä tartuntatautipäivärahaa. Sama oikeus on myös alle 16 -vuotiaan lapsen huoltajalla, jos huoltaja on karanteenin tai eristyksen vuoksi estynyt tekemään työtään.

Laajaan tartuntavaaraan liittyvät toimenpiteet

Jo nyt monet tapahtumanjärjestäjät ovat päättäneet vapaaehtoisesti perua tai siirtää kevätkuukausille ajoitettuja tapahtumiaan koronaviruksen vuoksi. Siirrot ovat koskeneet myös Suomessa lukuisia yritystapahtumia.

Jos koronaepidemia yltyy laajaksi, viranomaiset voivat lain nojalla päättää esimerkiksi erilaisten tilojen sulkemisista ja tilaisuuksien kieltämisistä. Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi tartuntatautilain 58 §:n nojalla päättää toimialueellaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Samoin aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Sulkemisia ja yleisötapahtumien rajoituksia koskevat päätökset tehdään lain mukaan enintään kuukauden ajaksi ja ne lopetetaan heti, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Tärkeitä linkkejä seurantaan: