Ajankohtaista

Tehokkuutta kiertotaloudesta ja innovaatioita puusta – tunnetko sääntelyn?

Suomen vihreästä kullasta – puusta – kehitetään vauhdilla uusia tuotteita kierrätettävyys ja kestävyys huomioiden. Markkinavoimat ohjaavat kiertotalouden kehitystä voimakkaasti ja uudistuva lainsäädäntö asettaa ilmiölle toimintakehyksen. Tiedätkö, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita sääntely tuo biotaloudelle?

autumn 316550 1280 1

Toisiinsa kietoutuvat käsitteet, kierto- ja biotalous, materiaalitehokkuus sekä uudet puutuotteet ovat vahvoja ilmiöitä niin maailman markkinoilla, Euroopassa kuin Suomen nykyhallituksessakin. Lähtökohtana on jätemäärän vähentäminen ja uusiokäytön vahvistaminen. Uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvalla puualalla ilmiö merkitsee puun ja puupohjaisten tuotteiden hyödyntämistä yhä uusilla markkinoilla – ja toisaalta vanhojen käyttökohteiden uudelleenajattelua sekä tuotannon tehostamista.

Tuotteiden kestävyyteen ja kierrätettävyyteen perustuva talouskehitys voidaan hyvästä syystä nähdä liiketoimintamahdollisuutena, mutta se ei synny ainoastaan markkinoiden ohjauksessa. Monitasoinen sääntely sekä pehmeämmät ohjauskeinot, kuten sopimukset ja toimenpideohjelmat, luovat kiertotalousbisnekselle toimintakenttää. Tämän kentän tunteminen on ehdoton edellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Samalla kun puupohjaisia tuotteita hyödynnetään kasvavassa määrin pakkauksissa, rakentamisessa, muoveissa, tekstiileissä, kosmetiikassa, lääkkeissä ja kemikaaleissa, muuttuu myös yritysten liiketoimintoja koskeva sääntely-ympäristö.

Normit haastavat, rajoittavat ja mahdollistavat

Normit tuovat yhtäältä haasteita ja rajoituksia innovatiiviselle yritystoiminnalle, mutta myös luovat pohjaa kannattavalle kiertotaloudelle. Sääntelykokonaisuus on jatkuvan kehitystyön alla. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva lupamenettelyjen sujuvoittamishanke keventää lupaprosesseja ja madaltaa kynnystä jäännösmateriaalien uudelleenkäyttöön. Uudistuvin taloudellisin ohjauskeinoin pyritään tukemaan innovaatioiden syntymistä ja kannustamaan valmistajia tuottamaan jalostusarvoltaan korkeita tuotteita. Samaan aikaan verotuksella kitketään uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta.

Materiaalikohtaisella sääntelyllä helpotetaan merkittävimpien jäännösmateriaalien tehokasta hyödyntämistä. Toisaalta yksityiskohtainen normiohjaus ja jäteluokitussääntely ei jätä tilaa joustavaan soveltamiseen. Tyypillinen ongelma on esimerkiksi vaikeus tunnistaa, minkä lainsäädännön piiriin hyötykäytettäväksi tarkoitettu materiaali kuuluu. Lisäksi lainsäädännön määräykset tai niiden puute tuovat omat haasteensa puupohjaisten jalostemateriaalien käytölle eri tyyppisissä pakkauksissa.

Suuret tavoitteet kysyvät suuria innovaatioita

Yksi ajankohtaisista sääntelymuutoksista on jätelainsäädännön uudistus, jolla pannaan voimaan EU:n uusittu jätedirektiivi (2008/98/EY). Suomessa jätelain (646/2011) uudistus on toteutettu kahdessa osassa, josta viimeisimmän muutokset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Kun tavoitteena on kierrättää pakkausjätteestä 65% jo vuoteen 2025 mennessä, kysytään ensinnäkin yrityksiltä innovointikykyä ja toisaalta sääntely-ympäristöltä riittävää joustoa, jotta innovaatioista voidaan rakentaa uusia menestystuotteita.

Edellisen hallituksen kärkihankkeella eli norminpurkutalkoilla pyrittiin tuomaan tarvittavia joustoja. Nähtäväksi jää, miten uusi hallitus onnistuu jatkamaan työtä materiaali-innovaatioiden edistämiseksi.

Tunnetko toimintaanne koskevan sääntelyn tuoreimmat muutokset ja uudistukset? Minkä lainsäädännön piiriin hyötykäytettäväksi suunniteltu materiaali asettuu? Onko hyötykäyttö mahdollista ja mitä lupia se vaatii? Tutustu Linnunmaa Lexin EHS-lakiseurantapalveluun.

OLEMME MUKANA JYVÄSKYLÄN PUUMESSUILLA 4.-6.9.2019 OSASTOLLA C-231. TULE TUTUSTUMAAN!

Scroll to Top