Kilpailulain muutokset voimaan – viranomaisella entistä tehokkaampia keinoja yrityskauppojen valvontaan

Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on nyt entistä laajemmat oikeudet tehdä tarkastuksia, saada tietoja ja vaihtaa niitä eri viranomaisten välillä. Kilpailulain tuoreimpien muutosten tarkoituksena on talouskasvun edellytysten, markkinoiden kilpailullisuuden ja yritystoiminnan turvaaminen tehostamalla sekä ajantasaistamalla kilpailunrajoitusten valvontaa. Tarkoituksena on myös entistä paremmin turvata kilpailun tasapuolisuus yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä.

Kilpailuviranomaisen tarkastusoikeuden on täsmennetty kattavan myös elinkeinonharjoittajan mobiililaitteet.

Kilpailulain (948/2011) viimeisimmät muutokset astuivat voimaan 17. kesäkuuta 2019. Lailla 721/2019 muutettiin yli kymmentä kilpailulain pykälää, kumottiin yksi ja säädettiin yksi uusi. Muutokset selventävät kilpailuviranomaisena toimivan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) toimivaltaan ja valvontamenettelyyn liittyviä säännöksiä. Ne myös osaltaan yhtenäistävät sääntelyä EU-tasolla ja ennakoivat tulevia direktiivimuutoksia. Suomen kilpailuviranomaisen nyt saamat uudet valvontaoikeudet ovat jo käytössä useissa Euroopan maissa.

Tarkastusoikeus kattaa mobiililaitteet ja salassa pidettävän aineiston

Kilpailulain muutosten myötä kilpailuviranomaisella on oikeus jäljentää elinkeinonharjoittajan sähköinen aineisto tilapäisesti ja tehdä siihen kohdistuvia hakuja myös omissa toimitiloissaan. Oikeus on tallennuslaitteesta riippumaton ja koskee näin ollen myös mobiililaitteita. Kilpailulain 37 §:n muutetun 1 momentin täsmennetty sanamuoto sisältää ilmauksen ”tallennusvälineestä riippumatta”. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on lain mukaan oikeus tutkia elinkeinonharjoittajan liikekirjeenvaihto, kirjanpito, tietojenkäsittelyn tallenteet, muut asiakirjat ja data, ja ottaa niistä jäljennöksiä.

Lisäksi kilpailulaki asettaa edelleen elinkeinonharjoittajalle tiedonantovelvollisuuden. Lakiuudistuksen myötä velvollisuus koskee yksityisten elinkeinonharjoittajien ohella myös hankintayksiköitä ja julkista elinkeinotoimintaa. Lain 33 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan on toimitettava KKV:lle tietoja salassapitosäännösten estämättä.

Lakimuutoksilla on tehostettu viranomaisten tietojenvaihtoa. Lain 39 §:ään on lisätty viranomaisia, joille KKV voi luovuttaa tietoja ja asiakirjoja salassapitosäännösten estämättä. Samoin KKV:lla on oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta. Verohallinnolla on mahdollisuus antaa virastolle oma-aloitteisesti verotustietoja. KKV:lla on oikeus saada velvoitteidenhoitoselvitys Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä. Kilpailulain 2 luvun kilpailunrajoitusten selvittämisessä keskeisiä ovat tiedot yritysten vastuuhenkilöistä ja heidän kytkennöistään muihin yrityksiin sekä mahdollisista peiteyhtiöistä. Tiedot auttavat KKV:tä arvioimaan yritysten tosiasiallista markkinavoimaa ja tunnistamaan yritysten välisiä yhteyksiä.

Kilpailulain 36 §:n uuden 4 momentin mukaan kilpailuviranomaisen oikeus jäljentää aineistoja ja tehdä niihin tarkastuksia muissa kuin elinkeinonharjoittajan liiketiloissa on tilapäinen ja viranomaisella on velvollisuus tuhota datan tilapäiset kopiot tarkastuksen päättyessä. Lain 38 §:n 3 momentin mukaan KKV voi käyttää elinkeinonharjoittajalta saatuja tietoja ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on koottu, ellei se ole aloittanut uutta tutkintaa.

Sekä elinkeinonharjoittajan tiloissa, että KKV:n tiloissa tehtäviin tarkastuksiin sovelletaan hallintolain (434/2003) 39 §:ää. Sen edellyttämällä tavalla asianosaisella on oikeus olla läsnä viranomaisen toimittamassa tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Kilpailu- ja kuluttajavirasto suorittaa tarkastuksen aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle kohtuutonta haittaa ja laatii tarkastuksesta kirjallisen tarkastuskertomuksen, joka annetaan tiedoksi asianosaiselle.

Tehoa priorisoinnilla ja lyhennetyillä hakemuksilla

Kilpailulakiin on lisätty niin sanottu priorisointisäännös, jonka tavoitteena on selkeyttää KKV:n mahdollisuuksia suunnata toimintaansa kilpailun ja markkinaprosessin toimivuuden kannalta merkittävimpiin asioihin. Tarkoituksena on lain esitöiden mukaan, että rajalliset resurssit kohdennetaan kansantalouden suorituskyvyn ja taloudellisen kasvun kannalta ensisijaisesti kaikkein vahingollisimpiin kilpailunrajoituksiin.

Lain 32 §:n 2 momenttiin lisätyn säännöksen mukaan virasto voi ottaa kilpailunrajoituksen merkittävyyden huomioon tutkimatta jättämisen edellytyksenä. KKV:lla on mahdollisuus jättää asia tutkimatta, mikäli ei voida pitää todennäköisenä, että epäilty kilpailunrajoitus vaikuttaisi merkittävästi terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiin. Tutkimatta jättämistä koskevaa päätöstä ei kuitenkaan katsota arvioksi epäillyn kilpailunrajoituksen lainmukaisuudesta. Näin ollen virasto voi ottaa asian uudelleen tutkittavaksi. Päätökseen on mahdollista hakea muutosta markkinaoikeudelta ja vaatia vahingonkorvauksia yleisessä tuomioistuimessa.

Priorisoinnin ohella lakimuutosten tavoitteena on ollut esitöiden mukaan keventää elinkeinonharjoittajalle aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Lain aiemmat niin sanottua lyhennettyä hakemusta koskevat säännökset ovat jo osaltaan keventäneet taakkaa ja nyt tehdyn laajennuksen toivotaan lisäävän vaikutusta. Lyhennetty hakemus koskee hakemusta seuraamusmaksusta vapautumisesta tai maksun alentamisesta. Kilpailulain 17 §:n uuden 3 momentin mukaan lyhennettyä hakemusta voidaan käyttää nyt myös tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja on jättänyt tai on jättämässä Euroopan komissiolle tai Euroopan unionin jäsenvaltion viranomaiselle samaa asiaa koskevan hakemuksen. Lyhennetyn hakemuksen käyttäjän ei tarvitse tehdä täysimääräistä hakemusta usealle viranomaiselle.

Muutoksia on tullut myös käsittelymääräaikoihin. Kilpailulain 26 §:n muutosten myötä aiempi kuukauden määräaika yrityskaupan niin sanotun ensimmäisen vaiheen päätöksen tekemiselle on muutettu 23 työpäiväksi ja aiempi kolmen kuukauden määräaika niin sanotun toisen vaiheen päätöksen tekemiselle on muutettu 69 työpäiväksi. Lisäksi markkinaoikeuden oikeus pidentää määräaikaa kahdella kuukaudella on muutettu 46 työpäiväksi. Aiemman kalenterikuukausiin kytketyn käsittelymääräaikojen laskentatavan vuoksi yrityskauppatutkintaan käytettävissä oleva aika on vaihdellut yrityskaupan ilmoitusajankohdan mukaan. Uusi laskentatapa yhtenäistää lain esitöiden mukaan tutkinnan kestoa ja parantaa viranomaisen mahdollisuuksia tehdä riittävä arvio kaupan kilpailuvaikutuksista.

Kilpailuneutraliteettisäännös edellyttää julkiselta elinkeinotoiminnalta erillistä kirjanpitoa

Tärkeä tavoite lakiuudistuksessa on niin ikään turvata entistä paremmin yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailun tasapuolisuutta.

Julkisen sektorin harjoittama elinkeinotoiminta on merkittävää. KKV:n selvitysten mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuotuinen ulkoinen myynti on arviolta lähes 800 miljoonaa euroa. Julkinen elinkeinotoiminta on yhä useammilla toimialoilla kilpailemassa yksityisen elinkeinotoiminnan kanssa. Kunnat ja kuntayhtymät toimivat muun muassa ruoka- ja ateriapalveluissa, kiinteistöhuollon ja logistiikan palveluissa, taloushallinnon palveluissa, toimitilojen vuokrauksessa, työterveyspalveluissa, jätehuolto-, koulutus- ja kulttuuripalveluissa sekä liikunta-, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa. Monilla näistä toimialoista toimii yksityisellä puolella mikroyrityksiä, joiden toimintaedellytyksiä pyritään muutoksilla turvaamaan.

Kilpailulaissa yksityisten ja julkisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailuneutraliteettia koskevaa 4 a lukua on täydennetty lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi ja viranomaisvalvonnan edellytysten parantamiseksi. Lakiin on lisätty uusi kilpailuneutraliteettisäännös, jonka mukaan kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa harjoittavan julkisyhteisön on pidettävä taloudellisesta toiminnastaan erillistä kirjanpitoa. Eriyttämisvelvollisuutta koskevat säännökset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa.

Lain esitöiden mukaan muutosten toivotaan kokonaisuudessaan alentavan yritysten kynnystä ilmoittaa viranomaisille kielletyistä kilpailunrajoituksista. Alhaisempi kynnys yhdistettynä toimivaan seuraamusmaksuista vapauttamista koskevaan järjestelmään saattaa johtaa pidemmällä aikavälillä taloudellisiin hyötyihin, kun viranomaisten mahdollisuudet selvittää haitallisia kilpailunrajoituksia paranevat.

Lue lisää
Kilpailunrajoitusten valvontakeinot tehostuvat – kilpailulain muutokset voimaan 17.6.2019
(KKV:n tiedote 14.6.2019)
Hallituksen esitys HE 68/2019
Harmaan talouden torjunta (Verohallinto)

Etsitkö tietoa talous- ja henkilöstöhallinnon lakimuutoksista? Tutustu Linnunmaa Lexin lakiseurantapalveluun!

Tarja Anunti

Tarja Anunti

Lakiasiantuntija
HTK (oikeustieteet)

+358 40 809 8664
tarja.anunti(at)linnunmaalex.fi