Työryhmän mietintö EU:n jätesäädöspaketin täytäntöönpanosta valmistunut

Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. EU:n jätesäädöspaketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen erilliskeräystä on tehostettava

Kansallisen työryhmän tehtävänä on ollut muun muassa arvioida tarvittavia ohjauskeinoja, joilla pannaan täytäntöön EU:n jätesäädöspaketin muutokset jätealan direktiiveihin ja ehdottaa jätteiden synnyn ehkäisyn ja uudelleenkäytön edistämiseksi tarvittavia toimia. Työryhmän mietinnössä ehdotetaan erilaisia toimia jätelainsäädännön uudistamiseksi, joiden pohjalta varsinainen lainvalmistelutyö aloitetaan.

Mietinnössä ehdotetaan, että asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen kierrätystavoitteita nostettaisiin. Tavoitteen taustalla on jätedirektiivin 2008/98/EY muutosdirektiivi (EU) 2018/852. Kansalliset kierrätystavoitteet nostettaisiin direktiivin säätämille tasoille siten, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään

  • 55 % vuoteen 2025 mennessä;
  • 60 % vuoteen 2030 mennessä; ja
  • 65 % vuoteen 2035 mennessä.

Mietinnössä ehdotetaan myös tiukennettavaksi erilliskeräysvelvollisuuksia selvästi nykyisestä ja kohdistetaan niitä nykyistä selkeämmin eri toimijoiden vastuulle. Lisäksi ehdotetaan, että kiinteistökohtaista keräystä lisättäisiin merkittävästi taajama-alueilla ja vaatimukset asetettaisiin mahdollisimman samantasoisiksi sekä kunnan vastuulla oleville kiinteistöille että muille yhdyskuntajätettä tuottaville jätteenhaltijoille.

Erilliskeräystä aiotaan tehostaa. Bio-, kuitu-, lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteelle tulee järjestää erilliskeräys niihin asuinkiinteistöihin, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Lisäksi biojätteen erilliskeräys on järjestettävä jokaiselle kiinteistölle taajamissa, joissa on yli 10 000 asukasta. Biojätteen erilliskeräykselle ehdotetaan neljän vuoden siirtymäaika.

Pakkausten tuottajavastuuta ehdotetaan laajennettavaksi – etäkauppa tulee sääntelyn piiriin

EU:n jätesäädöspaketti aiheuttaa muutostarpeita myös tuottajavastuun osalta. Tuottajavastuun tuomat velvoitteet eivät tällä hetkellä koske ulkomaisia etämyyjiä, vaikka pakkaukset jäävät kiertoon vastaanottajamaassa. Epäreilu kilpailutilanne on tunnistettu myös EU:n tasolla. Jätesäädöspaketissa lisättiin muutosdirektiivillä (EU) 2018/851 vanhaan jätedirektiiviin 2008/98/EY uusi 8 a artikla, jossa jatkossa edellytetään, että tuottajat täyttävät tuottajavastuuvelvoitteensa myös etämyynnin yhteydessä. Vaikka asian täytäntöönpanossa ja valvonnassa todettiin olevan haasteita, työryhmä esittää tuottajavastuun laajentamista koskemaan ulkomaisia etämyyjiä.

Yritykset, joiden liikevaihto on alle 1 000 000 euroa vuodessa, ovat vielä välttäneet tuottajavastuun asettamat velvoitteet. Vastaavanlaista liikevaihtorajaa ei ole säädetty muille tuottajavastuujärjestelmille, ja työryhmä ehdottaakin liikevaihtorajan poistamista. Poikkeuksen poistamista perustellaan muun muassa toimijoiden tasapuolisella kohtelulla ja tuottajayhteisöjen taloudellisten toimintaedellytysten parantumisella.

Siirtymäaika päättyy – rakennus- ja purkujätteelle on järjestettävä erilliskeräys

Jätedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on perustettava erilliskeräysjärjestelmät paperin, metallin, muovin ja lasin lisäksi myös tekstiileille viimeistään 1.1.2025 mennessä. Velvollisuus koskee myös rakennus- ja purkujätettä. Rakennus- ja purkujätteen osalta jätedirektiivi asettaa kierrätystavoitteeksi 70 % vuoteen 2020 mennessä.

Työryhmä ehdottaa kansallisen jäteasetuksen (179/2012) muuttamista siten, että 15 §:ssä säädetään jätelain etusijajärjestyksen mukaisesta jätteen uudelleenkäytöstä. Jatkossa rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyvä rakennus- ja purkujäte valmistellaan uudelleenkäytettäväksi, kierrätetään tai hyödynnetään muulla tavoin. Lisäksi rakennus- ja purkujätteen haltijaa velvoitettaisiin järjestämään jätteelle erilliskeräys.

Myös muut ohjauskeinot käytössä kierrätyksen edistämiseksi

Työryhmä esittää lukuisia muita toimia kierrätyksen edistämiseksi. Tietyt toimialat voisivat solmia hallinnon kanssa sopimuksia kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Vapaaehtoisista sopimuksista on jo hyviä kokemuksia. Esimerkiksi muovikassien käytön vähentämisestä tehty ympäristöministeriön ja kaupan liiton solmima Green deal -sopimus on onnistuneesti vähentänyt muovikassien käyttöastetta.

Kunnan velvollisuudesta järjestää neuvontaa yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi säädetään jätelaissa. Työryhmä ehdottaa jätelakia täydennettävän siten, että asukkaat saisivat määrän ja haitallisuuden vähentämisen lisäksi tiedot lajitteluohjeista, erilliskeräys-, uudelleenkäyttö- ja hyödyntämisjärjestelmistä sekä lajittelun merkityksestä.

Jätelakia ehdotetaan muutettavan myös siten, että jätemaksusta tulisi lähtökohtaisesti kannustava. Jätetaksalla ohjattaisiin toimijoita pyrkimään siihen, että toiminnassa syntyisi vähemmän jätettä. Työryhmä ehdottaa lajitteluun kannustavaa taksaa myös tilavuuteen perustuvissa tilanteissa.

Hallituksen esitys valmiina keväällä

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan ympäristöministeriö valmistelee työryhmän ehdotuksen pohjalta luonnoksen hallituksen esitykseksi tarvittavista lakimuutoksista sekä ehdotukset asetustason muutoksista. EU:n jätesäädöspaketin edellyttämät lainsäädäntömuutokset on annettava 5.7.2020 mennessä.

Etsitkö tietoa EHS-lainsäädännöstä tai sen muutoksista? Työskenteletkö esimerkiksi ympäristö-, turvallisuus- tai laatutehtävissä? Tutustu toiminnalliseen EHS-lakiseurantapalveluumme, josta löydät lakien velvoitteet ja muutokset helposti, asiantuntijoidemme kommentoimana.

Työryhmän mietintö on luettavissa täällä: EU:n jätesäädöspaketin täytäntöönpano, työryhmän mietintö 16.9.2019 (pdf). Lisätietoja voi lukea myös ympäristöministeriön tiedotteesta 16.9.2019: Työryhmä: Jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä lisättävä merkittävästi.

Vieritä ylös