Päästökauppalaki muuttuu – taustalla päästökauppadirektiivin muutos
Muutokset koskevat erityisesti maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakumenettelyä, vaadittavien tietojen toimittamista sekä päästöoikeuksien jakamista.
Keskeiset muutokset
EU:n päästökauppajärjestelmä rakentuu päästökauppakausiin, joista kolmas ja nykyinen kattaa vuodet 2013—2020. Neljäs päästökauppakausi kattaa vuodet 2021—2030. Neljännen päästökauppakauden käytännöt sisällytettiin direktiiviin (EU) 2018/410. Tulevalla päästökauppalain muutoksella valmistaudutaan vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.
Muutokset koskevat erityisesti maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakumenettelyä, vaadittavien tietojen toimittamista sekä päästöoikeuksien jakamista. Lailla toteutetaan myös kansallisia parannuksia, kuten kevennetty menettely päästöjen tarkkailusuunnitelman päivittämiseksi sekä muutoksenhausta huolimatta noudatettavien Energiaviraston päätösten suurempi määrä. Energiavirasto toimii Suomen päästökauppaviranomaisena. Muutoksen myötä myös jätteenpolttolaitokset saadaan päästöjen suhteen hintaohjauksen piiriin.
Komissio valmistelee huutokauppa-asetukseen muutosta, jolla velvoitetaan kukin EU:n yhteiseen huutokauppapaikkaan osallistuvista 25 jäsenmaasta huutokauppaamaan 2 miljoonaa päästöoikeutta vuonna 2020, ja tulouttamaan näin saadut tulot komission osoittamalle tilille uuteen innovaatiorahastoon. Lakiin lisätään velvoitteen täytäntöönpanon mahdollistava säännös.
Todentajan hyväksyntää koskevaa päätöstä noudatetaan jatkossa välittömästi. Suomessa toimii pieni joukko päästökauppatodentajia, jotka akkreditoidaan ja hyväksytään toimimaan määräajaksi. Todentajan hyväksymistä koskevan päätöksen noudattaminen välittömästi edesauttaa sitä, että toiminnanharjoittajan on mahdollista noudattaa päästökauppavelvoitteita lainmukaisissa määräajoissa, mikä on etu toiminnanharjoittajien, todentajina toimivien yritysten ja koko järjestelmän luotettavuuden näkökulmasta.
Päästöluvan ja päästöjen tarkkailusuunnitelman erottaminen toisistaan
Tällä hetkellä päästöjen tarkkailusuunnitelma sisältyy kasvihuonekaasujen päästölupaan. Päästökauppadirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat sallia, että toiminnanharjoittajat päivittävät seurantasuunnitelmia (päästöjen tarkkailusuunnitelmia) lupaa muuttamatta. Jotta direktiivin sallima menettely olisi mahdollista, päästökauppaviranomaisen tulee antaa laitoksen päästölupapäätöksen ja päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyntää koskevan päätöksen erillisillä hallintopäätöksillä.
Vastaisuudessa toiminnanharjoittajat voivat itse päivittää muutoksen laitoksen tarkkailusuunnitelmaan ilman, että päästökauppaviranomaisen tarvitsee muuttaa tarkkailusuunnitelmaa koskevaa hallintopäätöstä tai myöntämäänsä päästölupaa. Päästöjen tarkkailusuunnitelmaa koskevat merkittävät muutokset vaativat edelleen päästökauppaviranomaisen hyväksynnän ja tarkkailusuunnitelmaa koskevan päätöksen muuttamista.
Eduskunta hyväksyi muutosehdotukset päästökauppalakiin 25.1.2019 ja ne on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Kansallisella asetuksella sujuvoitetaan maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakemista
Maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakemisesta päästökaupan vakiintuneille laitoksille päästökauppakaudelle 2021-2023 annetulla valtioneuvoston asetuksella täydennetään komission ilmaisjakoasetuksen (EU) 2019/331 sekä päästökauppalain säädöksiä päästöoikeuksien ilmaisjaon hakemisesta. Hakemukset ohjataan jätettäväksi Energiaviraston ylläpitämään päästökaupan sähköiseen FINETS-järjestelmään. Asetuksella korostetaan sähköisen järjestelmän ensisijaisuutta, mutta taataan mahdollisuus hakea ilmaisjakoa muuten kuin sähköisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa järjestelmässä on käyttökatko. Tavoitteena on sujuvoittaa päästöoikeuksien hakemista ja selventää hakemukseen liittyviä vaatimuksia.
Lisätietoja:
Sisäministeriön hankesivu maksutta jaettavista päästöoikeuksista
