Ajankohtaista

Esitys vuosilomalain muuttamiseksi: työntekijälle oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin

Hallitus antoi marraskuun alussa eduskunnalle esityksen vuosilomalain muuttamisesta. Vuosilomalain muutoksella säädettäisiin työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hän ei ole sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää lomanmääräytymiskaudella. Ehdotuksen taustalla on EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tuomioistuimen mukaan sairaudesta johtuva poissaolo ei saa vähentää työntekijän oikeutta työaikadirektiivissä säädettyyn neljän viikon palkalliseen vuosilomaan.

Työntekijällä olisi oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin ainoastaan silloin, kun työaikadirektiivissä asetettu vähimmäisvaatimus neljän viikon vuosilomasta ei täyty. Toisin sanoen lisävapaapäiviä ei myönnettäisi 24 vuosilomapäivän ylimenevältä osalta, vaikka työntekijälle olisi ilman sairaudesta johtuvaa poissaoloa kertynyt vuosilomaa yli neljä viikkoa. Oikeutta lisävapaapäiviin ei olisi myöskään sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti yli vuoden.

Hallituksen esityksen mukaan lisävapaapäivät eivät olisi vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista aikaa. Siksi työnantajan tulisi huolehtia, että vuosilomapäivät ja lisävapaapäivät erotetaan toisistaan vuosilomakirjanpidossa. Samasta syystä työntekijälle ei kertyisi uutta vuosilomaa lisävapaapäivien ajalta. Työntekijällä olisi oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Kyseessä ei olisi vuosilomapalkka, vaan oma, erityinen kirjauslajinsa.

Vuosilomalain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019, jolloin seuraava lomanmääräytymisvuosi alkaa. Lisätietoa hallituksen esityksestä voi lukea TEM:n 1.11. julkaistusta tiedotteesta ”Työntekijälle neljän viikon vuosiloma sairauspoissaolosta huolimatta”.

Scroll to Top